Tutkimus

Pelaaminen ei olekaan pahasta – liikuntapelit vähentävät istumisen haittoja

  • 31.1. 15:35

Tiina Aisla

Kuva: Colourbox

Väitöstutkimuksen mukaan digitaaliset liikuntapelit, jotka yhdistävät pelaamisen ja liikunnan, voivat vähentää istumisen haittoja ja lisätä sosiaalista hyvinvointia.

Digitaalisen pelaamisen on yleisesti ajateltu lisäävän ihmisten passiivista aikaa.

– Digitaalisten liikuntapelien keskeinen vahvuus on huvin ja hyödyn yhdistäminen, ja monelle se toimiikin pelaamisen lähtökohtana. Liikunta voi tulla pelaajille ikään kuin pelaamisen sivutuotteena, ilman että pelaaja välttämättä edes kokee harrastavansa liikuntaa. Erityisesti liikuntaa harrastamattomia pelit voivat innostaa liikkumaan ja tehdä sen harrastamisesta hauskempaa, kertoo kauppatieteiden maisteri Tuomas Kari väitöstutkimuksestansa.

Esimerkkejä digitaalisista liikuntapeleistä ovat muun muassa Pokémon Go tai Zombies Run.

Perinteinen pelaaminen on lisännyt passiivisuudesta aiheutuvia terveyshaittoja. Liikunnalliset pelit sen sijaan vaativat fyysistä aktiivisuutta ja vähentävät näin istumisen haittoja. Tästä näkökulmasta liikunnallisia pelejä voi suositella perinteisen pelaamisen vaihtoehdoksi.

Pitkällä aikavälillä liikunnallisten pelien pelaaminen ei yksistään tarjoa riittäviä terveydellisiä hyötyjä. Jos fyysiseen kuntoon halutaan selkeitä parannuksia, tarvitaan pelaamisen yhteyteen myös muita liikuntamuotoja.

– Monelle pelaamisen keskeisenä syynä on kaverien pelaaminen. Digitaalisia liikuntapelejä myös pelataan huomattavasti useammin yhdessä muiden kanssa kuin yksin. Pelaamisen kautta tutustuminen uusiin tuttaviin voi olla helpompaa. Sitä kautta pelaaminen voi edistää myös sosiaalista hyvinvointia, Kari toteaa.

Tutkimuksesta käy ilmi, että miehet ja naiset pelaavat yhtä yleisesti, mutta nuoremmat ikäluokat pelaavat enemmän kuin vanhemmat.

Vastoin yleistä olettamusta vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus ei vaikuta siihen, kuinka paljon ihminen pelaa digitaalisia liikuntapelejä.

Sen sijaan muiden digitaalisten pelien pelaaminen lisää todennäköisyyttä, että käyttäjä pelaa myös digitaalisia liikuntapelejä.

Liikuntapelejä pitäisi Karin mukaan suunnitella huvikärki edellä.

– Pelaamisen tulee olla kivaa, pelkkä terveyshyöty ei yksistään motivoi pelaamaan.

Tutkimuksen mukaan pelaamisen jatkuvuutta lisäisi kuitenkin olennaisesti se, jos pelaaja saisi palautetta niistä terveydellisistä hyödyistä, joita hän on pelaamisen aikana mahdollisesti saavuttanut. 

Tuomas Karin tietojärjestelmätieteen väitöskirja Exergaming Usage: Hedonic and Utilitarian Aspects tarkastetaan lauantaina 11. helmikuuta Jyväskylän yliopistossa.

 

TOIMITUKSELTA

Sote vaatii rautalankaa

Yleensä harjoitus tekee mestarin, mutta soten kohdalla näin ei tunnu käyvän, kirjoittaa toimittaja Nina Airisto.

  • 20.10. 14:56

Uusin lehti

Tapahtumat

Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

TOIMITUKSELTA

Sote vaatii rautalankaa

Yleensä harjoitus tekee mestarin, mutta soten kohdalla näin ei tunnu käyvän, kirjoittaa toimittaja Nina Airisto.

  • 20.10. 14:56

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
GSK (GlaxoSmithKline)

Asiantuntijalääkäriä (Medical Advisor)

GSK (GlaxoSmithKline) on tiedelähtöinen, globaali terveydenhuoltoalan yritys. Tutkimme ja valmistamme innovatiivisia lääkkeitä, rokotteita ja itsehoitovalmisteita, joiden avulla autamme ihmisiä elämään terveempinä pidempään. Maailmanlaajuisesti meitä on noin 100 000 ja toimimme 115 eri maassa. Suomessa meitä on noin 130 ja toimistomme sijaitsee Espoon Isossa Omenassa.

Kuopion yliopistollinen sairaala

ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN VIRAT (16) Akuuttilääketiede (2)

Kuopion yliopistollinen sairaala on lähes 4500 ihmisen työpaikka. Hoitotyön ammattilaisia KYSissä työskentelee 2800. Suuri organisaatio on täynnä mahdollisuuksia kehittyä työssä ja edetä uralla. Vuonna 2015 KYSiin valmistui Suomen modernein sairaala.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

NEUVOLATOIMINNAN YLILÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

OPISKELUHUOLLON VASTUULÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.