HOIDON HINTA

Nyt se on tutkittu: Näin hoidon hinta vaikuttaa lääkärin hoitopäätöksiin

  • 15.9. 12:52

Minna Pihlava

| Kuva: Karoliina Paavilainen

Tieto hoidon kustannuksista ei vaikuta hoitopäätökseen.

Näin arvioi kaksi kolmesta lääkäristä erikoislääkäri, dosentti Piia Vuorelan tekemässä kauppatieteen alan pro gradu -tutkimuksessa.

Vastaajista 90 prosenttia valitsisi kustannustehokkaimman vaihtoehdon silloin, jos hoidot ovat kliinisesti samanarvoisia.

Tutkimuksiin pitää olla syy

Yleislääketieteen erikoislääkäri ja tutor-lääkäri Annika Kolster Espoon Tapiolan terveysasemalta nostaa esiin ennaltaehkäisyn ja laboratoriotutkimusten kustannusvaikutukset.

– Perusterveydenhuollossa meillä on mahdollisuus säästää sekä inhimillistä kärsimystä että rahaa hoitamalla sairauden alkuvaihe hyvin. Haaste on tarttua asiaan oikealla hetkellä välttäen samalla medikalisaatiota, Kolster sanoo.

Laboratoriotutkimuksia ei puolestaan pidä tehdä ilman syytä. Liika välttely ei silti ole tarpeen.

Esimerkiksi vanhuksilta kannattaa Kolsterin mielestä usein ottaa seulontahenkisesti krea-testi muun laboratoriotutkimuksen yhteydessä. Kyseessä on edullinen testi, joka voi paljastaa munuaisten vajaatoiminnan. Sen hoitaminen ajoissa säästää kustannuksia.

Testejä kannattaa ylipäätään niputtaa yhteen.

– Jos on vaikka kontrolloitavaa kolmen ja neljän kuukauden kuluttua, niitä voi yrittää yhdistää kolmen ja puolen kuukauden päähän.

Myös kontrollikokeiden tiheyttä pitäisi Kolsterin mielestä pohtia nykyistä enemmän tarpeen mukaan.

Kolsteria harmittaa, että toisinaan samat laboratoriotutkimukset tehdään suotta moneen kertaan tiedonkulun puutteiden vuoksi.

Potilas saattaa yksityispuolen käynnin jälkeen tulla jonkin poikkeaman vuoksi kontrolliin terveyskeskukseen. Kun asiasta ei ole enempää tietoa, lääkärin voi olla helpompi teettää iso repertuaari testejä kuin lähteä selvittämään, missä yksittäisessä arvossa oli poikkeamaa.

Ongelmia on julkisen puolen sisälläkin.

– Suurin osa lähetteistä on luettu huolella. Mutta joskus törmää vieläkin siihen, että pyydetään samat labrat, jotka on viikko sitten otettu.

Toisaalta tutkimuksen väittämään ”Jos yhteiskunta maksaa hoidon, on aina valittava kustannustehokkain vaihtoehto, koska tällä tavoin veronmaksajien rahat saadaan käyttöön niin monelle kuin mahdollista” vastaajien mielipiteissä oli hajontaa, Vuorelan mielestä yllättävänkin paljon. Vastaajista 29 prosenttia oli täysin samaa mieltä väittämän kanssa.

– Itse ajattelen, että ehdottomasti pitää valita kustannustehokkain vaihtoehto, kun yhteiskunta sen maksaa, Vuorela sanoo.

 

Silloin kun potilaalle koituu kustannuksia hoitopäätöksistä, kaikki kyselyyn vastanneet sanoivat kiinnittävänsä huomiota kustannuksiin ja keskustelevansa niistä potilaan kanssa.

– Tämä sopii siihen ajatukseen, että lääkärin tavoite on saada potilas parannettua. Lääkkeet jäävät apteekkiin, jos potilaalla ei ole niihin varaa, Vuorela sanoo.

Hän oletti kyselyä valmistellessaan, että kiire työssä estäisi suurinta osaa lääkäreistä pohtimasta kustannuksia. Kysely paljasti oletuksen vääräksi. Vastaajista alle kolmasosa, 29 prosenttia, koki, ettei vastaanotolla ehdi ottaa asiaa huomioon.

– Lääkärit ovat tottuneita siihen, että on monta hommaa yhtä aikaa. Sitä ei välttämättä koeta rasitteeksi, että ottaa huomioon vielä yhden parametrin eli kustannuksen.

 

Yksi kustannuskysymys on linjanveto siitä, mitä ylipäätään tulee hoitaa julkisin varoin. Siitä on Vuorelan mielestä tarpeen keskustella myös muiden kuin lääkärikunnan.

Mutta kyse ei ole pelkästään rajanvedosta tai priorisoinnista. Säästöjä syntyisi Vuorelan mukaan myös sujuvoittamalla hoidon järjestelyjä ja johtamista.

Tähän liittyy myös se, miksi Vuorela lähti opiskelemaan kauppatieteitä. Hän huomasi ajoittain ihmettelevänsä julkisen sektorin toimintakulttuuria, joka tuntui hänestä paikoin vanhanaikaiselta.

– Huomasin vuosien ajan pohtivani prosesseja ja johtamiseen liittyviä asioita. Oma keinoni tyydyttää tiedonjanoa oli lähteä opiskelemaan johtamista ja kauppatieteitä, hän sanoo.

 

Hinta-laatusuhde on vaikea määrittää

Reuman hoidossa lääkärin päätöksillä on huomattava merkitys hoidon kustannuksiin. Käypä hoito -työryhmän arvion mukaan biologinen lääke voi olla 10–20 kertaa kalliimpi kuin monilääkehoito.

Työryhmän vuonna 2015 julkaiseman tiedotteen mukaan suomalainen yhdistelmähoitoa suosiva nivelreuman lääkehoitotapa säästää vuosittain kymmeniä miljoonia euroja.

– Suomessa nivelreuman hoitoon liittyvät kustannukset ovat selvästi pienemmät verrattaessa keskieurooppalaisiin maihin ja Yhdysvaltoihin, mutta hoitotulokset ovat vähintään yhtä hyviä, sanoo Tyksin reumasairauksien ylilääkäri Laura Pirilä.

Hän on toiminut myös Käypä hoito -työryhmässä.

– Reumalääkäri ansaitsee palkkansa, kun osaa valita oikeille potilaille oikean lääkkeen.

Biologisiin lääkkeisiin liittyvälle osaamiselle on tulevaisuudessa yhä enemmän kysyntää, sillä reuman hoidossa käytettävien biologisten lääkkeiden indikaatiot voivat laajentua, Pirilän mukaan erityisesti tiettyihin harvinaissairauksiin.

– Hinta-laatusuhde on varsin vaikeasti sairaanhoidossa määriteltävissä, erityisesti harvinaisempien sairauksien kohdalla.

Pirilä, kuten moni muukin reumalääkäri, kantaa huolta osaajien riittävyydestä.

– Reumatologian erikoislääkäreistä on tulossa vakava pula, ja se on yhteiskunnalle kallista.

Pirilä suree, että Suomessa ei ole yhtään kokoaikaista reumatologian professoria. Muutenkaan alan tutkimukseen ja koulutukseen ei Pirilän mukaan tahdo löytyä paukkuja.

Lainsäätäjä on pyrkinyt suitsimaan biologisten lääkkeiden menoja asetuksella, joka patistaa määräämään ensisijaisesti biosimilaarin. Sen merkitys on toistaiseksi jäänyt pieneksi reuman hoidossa.

– Toistaiseksi meillä ei ole markkinoilla todellisia avohoidon biosimilaareja, joten valinnanvaikeutta ei ole ollut.

Kustannuslaskennan työkaluille olisi tarvetta

Päivystyksen kustannuksia lisäävät edelleen käynnit, joille päivystys ei ole oikea osoite. Tyypillisiä ”vääriä päivystyspotilaita” ovat päihdepotilaat ja vanhukset.

– Näemme täällä, että jonkun muun olisi pitänyt ottaa koppi potilaasta iät ajat sitten, sanoo Siun soten päivystyksen ylilääkäri Susanna Wilén Pohjois-Karjalan keskussairaalasta.

Wilén on myös Akuuttilääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja.

Ongelmaan on Pohjois-Karjalassa vuoden alusta lähtien puututtu niin, että tiettyjen käyntimäärien jälkeen potilaan tilannetta alkaa hoitaa moniammatillinen tiimi tämän omalla terveysasemalla. Lisäksi päivystyksessä työskentelee päihdehoitaja.

Wilén sanoo, että myös päivystäjien osaamisalueet vaikuttavat kustannuksiin.

– Kun on monialaisia osaajia, päivystyksessä pärjätään hieman pienemmällä työntekijämäärällä.

Tähän tarpeeseen vastaa akuuttilääketieteen erikoistumiskoulutus, jota on ollut tarjolla vuodesta 2013.

Wilén ei vähättele suppeampien erikoisalojen tarvetta.

– Akuuttilääketieteen parasta osaamista on oireesta alustavaan diagnoosiin -vaihe. Diagnoosista hoitoon -prosessista löytyy monella erikoisalalla parempaa osaamista.

Myös lääkärien kokeneisuudella on merkitystä.

– Laskin joskus, että jos on kokemattomia lääkäreitä, tarvitsen noin 30 prosenttia enemmän lääkäreitä vuoroon.

Pohjois-Karjalassa on karsittu päivystyskäyntejä myös kehittämällä järjestelyä, jossa ensihoito arvioi potilaan kuntoa kotona. Wilén muistuttaa, että toiminta ei sellaisenaan säästä kustannuksia.

– Jos päivystyksessä ei ole vähemmän työntekijöitä, ei ole säästöä.

Wilén toivoo, että hänellä olisi käytössään kustannuslaskennan työkaluja, joilla hän pystyisi osoittamaan erilaisten ratkaisujen vaikuttavuutta ja hintaa päättäjille.

– Tarvittaisiin selvästi parempia työkaluja, miten tämä voidaan konkretisoida ja paremmin poissulkea osaoptimoinnin mahdollisuus.

Uusin lehti

Tapahtumat

22.11. Finlandia-talo – Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄKIRJOITUS

Länsi-Pohja uhmaa sote-määräyksiä

Eri puolilla Suomea vallitseva kuntien into yhteisyrityksiin kertoo siitä, kuinka vaikeaa yhteistyö maakunnan eri kaupunkien välillä voi olla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 17.11. 10:33

Kolumni

Aluepolitiikkaa ja edunvalvontaa

Vaikka sopeutuminen työpaikkojen muutoksiin on kipeää, rakennemuutos perustuu kohtuulliseen näyttöön paremmasta vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 17.11. 08:52

Toimitukselta

Keskusta sai Meri-Lapissa maistaa omaa lääkettään

Meri-Lapin kuntien valtuustossa useimmat keskustalaiset äänestivät yhteisyrityksen puolesta, vaikka se pistää kapuloita rattaisiin sote-uudistuksen järjestelyille Lapin maakunnassa.

  • 15.11. 10:39

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
HUS

Erikoislääkäri määräaikaiseen viransijaisuuteen

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja. Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta.

HUS

Erikoislääkäri vakinaiseen virkaan

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja. Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta

HUS

Erikoistuva lääkäri

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja. Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta.

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

KIPUPOLIKLINIKAN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRKA

Olemme vireä ja aktiivinen, hyvät koulutus- ja työnohjausmahdollisuudet tarjoava työnantaja. Sairaalassamme on mahdollisuudet monipuoliseen lääkärintyöhön sekä tutkimukseen.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.