TUTKIMUS

Nuoret sepelvaltimotautipotilaat päätyvät liian usein työkyvyttömyyseläkkeelle – Onko syynä ylivarovainen suhtautuminen?

  • 18.4. 16:52

Minna Pihlava

| Kuva: Colourbox

Alle 50-vuotiaat sydänpotilaat jäävät yllättävän usein työkyvyttömyyseläkkeelle ohitusleikkauksen ja pallolaajennuksen jälkeen, vaikka heidän eliniänennusteensa on näiden toimenpiteiden jälkeen yleensä hyvä.

Tulos ilmeni Tyksin Sydänkeskuksen johtamassa tutkimuksessa.

Tutkimukseen osallistui 1003 sepelvaltimoiden pallolaajennuspotilasta ja 146 ohitusleikattua potilasta. Kummankin toimenpiteen jälkeen potilailla oli 41 kuukauden mittaisena seuranta-aikana hyvin vähän sydäntapahtumia. Silti 11 prosenttia pallolaajennuspotilaista ja 27 prosenttia ohitusleikatuista potilaista päätyi työkyvyttömyyseläkkeelle toimenpiteen jälkeen.

Yleensä alle 45-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeelle päätymisen todennäköisyys on väestössä keskimäärin alle viisi prosenttia neljän vuoden seurannassa. Suurin osa työkyvyttömyyseläkkeen syistä oli sydänperäisiä.

Eläköityvillä potilailla todettiin kuitenkin vain vähän sydän- ja aivoinfarkteja ja uutta sydäntoimenpidettä vaativaa oiretta. Siksi juuri sydänperäisistä syistä johtuvan työkyvyttömyyseläkkeen pitäisi tutkijoiden mukaan olla harvinaista.

– Vaikka nuorilla potilailla hoitotulokset olivat eloonjäännin ja sydäntapahtumien suhteen hyviä, päätyi moni työkyvyttömyyseläkkeelle muutaman vuoden seuranta-aikana. Viiden vuoden kuluttua joka kolmas ohitusleikattu potilas ja joka seitsemäs pallolaajennuksessa ollut potilas oli työkyvyttömyyseläkkeellä. Tämä osoitti selkeän ristiriidan toimenpiteen jälkeisen fyysisen toipumisen ja sydänperäisen työkyvyttömyyseläkkeen määrän välillä, lääkäri Anna Lautamäki toteaa tiedotteen mukaan.

Tulosta voi selittää terveydenhuollon toimijoiden ylivarovainen suhtautuminen sepelvaltimotautipotilaisiin.

– Ehkä etenkin alkuvaiheessa raskaan ohitusleikkauksen jälkeen ajatellaan potilaiden olevan ”tarpeeksi” sairaita työkyvyttömyyseläkkeelle ottamatta huomioon todellisuudessa erittäin hyvää toipumisennustetta, Lautamäki sanoo.

Tätä tulkintaa tukee se, että tutkimuksessa mukana olleet potilaat jäivät kovin usein työkyvyttömyyseläkkeelle noin vuoden kuluttua ohitusleikkauksesta. Lyhytaikaisen sairausajan päivärahan pituus leikkauksen jälkeen on tyypillisesti vuosi.

Osa potilaista saattaa ohjautua työkyvyttömyysputkeen, vaikka toimenpiteestä toipuminen ja leikkaustuloksen suoma toimintakyky ei ole vielä tiedossa.

– Työkykyarvioon saattaa vaikuttaa perusteeton pessimismi. Ajatellaan, että sydäntoimenpiteen läpikäynyt ihminen on riittävän sairas saamaan pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen, Lautamäki sanoo.

Hänen mielestään samalla unohdetaan, että toimintakyvyn palauttaminen on yksi toimenpiteen tärkeistä tavoitteista.

Tutkijat muistuttavat, että sydän- ja verisuonitauteja hoitavien kardiologien ja sydänkirurgien on hyvä tähdentää potilailleen ja kollegoilleen, että sydäntoimenpiteiden tavoitteena on nimenomaan työkykyinen elämä.

Tutkimus on julkaistu European Heart Journal -lehdessä. Tutkimuksen tekoon osallistui tekijöitä myös Oysista, Taysista ja Vaasan Keskussairaalasta.

.

Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä.

Uusin lehti

Tapahtumat

Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

KOLUMNI

Ettei mieli olisi jumissa

Mielenterveys ei ole irtonainen osa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia, vaan sen tiukkaa ydintä, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kirjoittaa.

  • 13.10. 09:53

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Kuopion yliopistollinen sairaala

ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN VIRAT (16) Akuuttilääketiede (2)

Kuopion yliopistollinen sairaala on lähes 4500 ihmisen työpaikka. Hoitotyön ammattilaisia KYSissä työskentelee 2800. Suuri organisaatio on täynnä mahdollisuuksia kehittyä työssä ja edetä uralla. Vuonna 2015 KYSiin valmistui Suomen modernein sairaala.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

NEUVOLATOIMINNAN YLILÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

OPISKELUHUOLLON VASTUULÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Kuopion yliopistollinen sairaala

ERIKOISLÄÄKÄRIN VIRANSIJAISUUS Plastiikkakirurgia (1)

Kuopion yliopistollinen sairaala on lähes 4500 ihmisen työpaikka. Hoitotyön ammattilaisia KYSissä työskentelee 2800. Suuri organisaatio on täynnä mahdollisuuksia kehittyä työssä ja edetä uralla. Vuonna 2015 KYSiin valmistui Suomen modernein sairaala.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.