TUTKIMUS

Nuoret sepelvaltimotautipotilaat päätyvät liian usein työkyvyttömyyseläkkeelle – Onko syynä ylivarovainen suhtautuminen?

  • 18.4. 16:52

Minna Pihlava

| Kuva: Colourbox

Alle 50-vuotiaat sydänpotilaat jäävät yllättävän usein työkyvyttömyyseläkkeelle ohitusleikkauksen ja pallolaajennuksen jälkeen, vaikka heidän eliniänennusteensa on näiden toimenpiteiden jälkeen yleensä hyvä.

Tulos ilmeni Tyksin Sydänkeskuksen johtamassa tutkimuksessa.

Tutkimukseen osallistui 1003 sepelvaltimoiden pallolaajennuspotilasta ja 146 ohitusleikattua potilasta. Kummankin toimenpiteen jälkeen potilailla oli 41 kuukauden mittaisena seuranta-aikana hyvin vähän sydäntapahtumia. Silti 11 prosenttia pallolaajennuspotilaista ja 27 prosenttia ohitusleikatuista potilaista päätyi työkyvyttömyyseläkkeelle toimenpiteen jälkeen.

Yleensä alle 45-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeelle päätymisen todennäköisyys on väestössä keskimäärin alle viisi prosenttia neljän vuoden seurannassa. Suurin osa työkyvyttömyyseläkkeen syistä oli sydänperäisiä.

Eläköityvillä potilailla todettiin kuitenkin vain vähän sydän- ja aivoinfarkteja ja uutta sydäntoimenpidettä vaativaa oiretta. Siksi juuri sydänperäisistä syistä johtuvan työkyvyttömyyseläkkeen pitäisi tutkijoiden mukaan olla harvinaista.

– Vaikka nuorilla potilailla hoitotulokset olivat eloonjäännin ja sydäntapahtumien suhteen hyviä, päätyi moni työkyvyttömyyseläkkeelle muutaman vuoden seuranta-aikana. Viiden vuoden kuluttua joka kolmas ohitusleikattu potilas ja joka seitsemäs pallolaajennuksessa ollut potilas oli työkyvyttömyyseläkkeellä. Tämä osoitti selkeän ristiriidan toimenpiteen jälkeisen fyysisen toipumisen ja sydänperäisen työkyvyttömyyseläkkeen määrän välillä, lääkäri Anna Lautamäki toteaa tiedotteen mukaan.

Tulosta voi selittää terveydenhuollon toimijoiden ylivarovainen suhtautuminen sepelvaltimotautipotilaisiin.

– Ehkä etenkin alkuvaiheessa raskaan ohitusleikkauksen jälkeen ajatellaan potilaiden olevan ”tarpeeksi” sairaita työkyvyttömyyseläkkeelle ottamatta huomioon todellisuudessa erittäin hyvää toipumisennustetta, Lautamäki sanoo.

Tätä tulkintaa tukee se, että tutkimuksessa mukana olleet potilaat jäivät kovin usein työkyvyttömyyseläkkeelle noin vuoden kuluttua ohitusleikkauksesta. Lyhytaikaisen sairausajan päivärahan pituus leikkauksen jälkeen on tyypillisesti vuosi.

Osa potilaista saattaa ohjautua työkyvyttömyysputkeen, vaikka toimenpiteestä toipuminen ja leikkaustuloksen suoma toimintakyky ei ole vielä tiedossa.

– Työkykyarvioon saattaa vaikuttaa perusteeton pessimismi. Ajatellaan, että sydäntoimenpiteen läpikäynyt ihminen on riittävän sairas saamaan pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen, Lautamäki sanoo.

Hänen mielestään samalla unohdetaan, että toimintakyvyn palauttaminen on yksi toimenpiteen tärkeistä tavoitteista.

Tutkijat muistuttavat, että sydän- ja verisuonitauteja hoitavien kardiologien ja sydänkirurgien on hyvä tähdentää potilailleen ja kollegoilleen, että sydäntoimenpiteiden tavoitteena on nimenomaan työkykyinen elämä.

Tutkimus on julkaistu European Heart Journal -lehdessä. Tutkimuksen tekoon osallistui tekijöitä myös Oysista, Taysista ja Vaasan Keskussairaalasta.

.

Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Potilastietojärjestelmät kuumentavat tunteita

Kun koko Suomen terveydenhuoltojärjestelmä muuttuu, vaaditaan myös muutoksia helpottavia potilastietojärjestelmiä, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 21.4. 10:58

Uusin lehti

Tapahtumat

Tulehdukselliset suolistosairaudet koskettavat yhä usempia suomalaisia. Tule kuulemaan ja keskustelemaan hyvän hoidon vaikutuksesta IBD:tä sairastavan työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseen.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄTOIMITTAJALTA

Potilastietojärjestelmät kuumentavat tunteita

Kun koko Suomen terveydenhuoltojärjestelmä muuttuu, vaaditaan myös muutoksia helpottavia potilastietojärjestelmiä, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 21.4. 10:58

TOIMITUKSELTA

Päivystyksen oikea nimi on ensiapu

Ehkä kynnys lähteä tai lähettää kiireiseltä kuulostavaan ensiapuun olisi korkeampi kuin päivystykseen, kirjoittaa toimittaja Minna Pihlava.

  • 12.4. 10:20

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Etelä-Karjalan keskussairaala

2 ERIKOISLÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa. Olemme savuton työpaikka.

Vankiterveydenhuollon yksikkö

ALUEYLILÄÄKÄRIN VIRKA

Vankiterveydenhuollon yksikkö on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen itsenäinen yksikkö, joka organisoi vankien terveydenhuollon Suomen vankiloissa. Yksikkö vastaa vankien terveydenhuollon kehittämisestä tavoitteena tehokkaat, toimivat ja kattavat palvelut.

OYS Oulun yliopistollinen sairaala

APULAISYLILÄÄKÄRIÄ virkaan urologian yksikköön

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on innovatiivinen ja dynaaminen terveyspalvelujen tuottaja. Alueen yli 400 000 asukasta palvelee noin 6800 terveydenhuollon ammattilaista. Oulun yliopistollinen sairaala vastaa erityistason hoidon järjestämisestä koko Pohjois-Suomen väestölle. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on savuton ja päihteetön työpaikka.

A-klinikkasäätiö

Osa-aikaista lääkäriä K-klinikalle Espooseen

A-klinikkasäätiö sr on vuonna 1955 perustettu suomalainen palveluntuottaja ja järjestö, joka tunnetaan päihdetyön erityisosaajana. Säätiön palveluissa työskentelee noin 700 ammattilaista. Yhteistyökuntia on yli sata ja liikevaihto on noin 45 miljoonaa euroa. Palvelutuotanto siirtyy vuoden 2017 aikana säätiön täysin omistamaan A-klinikka Oy:öön. Palvelujen laatu on sertifioitu ja asiakastyytyväisyys on korkea.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.

Teema: päihteet

Elina Heino

Sairaala on humalaisten tukiasema

Neljä lääkäriä kertoo, miten tekeillä oleva alkoholilain kokonaisuudistus heijastuu heidän työhönsä.

  • 21.4.