Erpo Pakkala, 21.6.2005, 13:43

Nikotiinista apua Parkinsonin tautiin

Nikotiini toimii lääkkeen kaltaisesti joissakin keskushermoston sairauksissa, kuten Parkinsonin taudissa, todetaan Sanna Janhusen tuoreessa farmakologian alan väitöskirjassa.

– Tupakoitsijoiden riski sairastua Parkinsoniin on pienempi kuin niillä henkilöillä, jotka eivät ole koskaan sauhutelleet, sanoo Janhunen Helsingin yliopiston verkkotoimituksen haastattelussa.

Janhunen tutki farmakologian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan sitä, kuinka nikotiini vaikuttaa aivojen hermoratoihin. Tarkoituksena oli avata mahdollisuus nikotiininkaltaisten yhdisteiden käyttöön keskushermoston sairauksien hoidossa.

Epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että tupakoitsijoilla on pienempi riski sairastua Parkinsonin tautiin kuin henkilöillä, jotka eivät ole koskaan tupakoineet. Nikotiinin on havaittu lievittävän sekä motorisia että kognitiivisia oireita Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla. Vaikka nämä kliiniset tutkimukset ovat melko suppeita ja siten vain suuntaa antavia, ne ovat yhdenmukaisia Parkinsonin tautia kuvaavissa eläinmalleissa saatujen tulosten kanssa.

– Nikotiini aktivoi muun muassa motoriikkaa ohjailevia hermoratoja, jotka ovat tuhoutuneet Parkinsonin taudissa. Nikotiinia ei kuitenkaan voida käyttää lääkeaineena, koska se aktivoi myös addiktiota välittäviä hermoratoja, sanoo Janhunen.

Nikotiinin suotuisia vaikutuksia sisältävää yhdistettä, epibatidiiniä, joka voisi kelvata lähtökohdaksi lääkeaineelle, saadaan eristettyä equadorilaisen myrkkysammakon ihosta.

– Epibatidiinilla näyttäisi olevan nikotiinin suotuisat ominaisuudet ja vähemmän haittavaikutuksia, Janhunen toteaa.

Jos yhdiste pystytään kehittämään lääkeaineeksi asti, sitä pystytään hyödyntämään muihinkin keskushermoston sairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin, epilepsiaan, masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Lisäksi lääkeainetta voitaisiin mahdollisesti käyttää huume- ja tupakkavieroituksessa.

Apua ei kuitenkaan vielä ole tarjolla, sillä yhdiste tulee lääkemarkkinoille aikaisintaan 5–10 vuoden kuluttua.

Sanna Janhusen väitöskirja Nikotiinireseptoriagonistien vaikutukset nigrostriataalisessa ja mesolimbisessa dopamiiniradassa tarkastettiin 17.6. Helsingin yliopistossa.