KATETRITEKNIIKKA

Moni leikkaukseen soveltumaton potilas saa nyt avun – suonensisäiset hoidot korvaavat leikkauksia

  • 6.10. 10:22

Erpo Pakkala

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Erilaiset katetrien ja tähystimien avulla leikkaussalin ulkopuolella tehtävät toimenpiteet yleistyvät nopeasti erityisesti gastrokirurgiassa, kardiologiassa, verisuonikirurgiassa, syöpäkirurgiassa ja neuroradiologiassa.

– Tämä on ollut trendinä koko 2000-luvun. Kardiologiassa suurin alue on sepelvaltimotaudin hoito, jossa ahtaumia hoidettiin viime vuonna Suomessa ohitusleikkauksella noin 1 400 ja pallolaajennuksella jo lähes 13 000. 1990-luvulla tämä suhde oli toisinpäin, sanoo Tyksin Sydänkeskuksen johtaja, ylilääkäri Juhani Airaksinen.

Esimerkiksi Oysissa sepelvaltimoiden ahtaumien leikkausten määrä on vähentynyt kolmanneksella viiden viime vuoden aikana.

– Tämä on merkittävä muutos. Leikkaukset ovat korvautuneet pallolaajennuksilla ja stenttauksilla. Myös rinta- ja vatsa-aortan aneurysmien stenttaaminen on yleistymässä, sanoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin operatiivisen tulosalueen johtaja Päivi Laurila.

 

Juhani Airaksisen mukaan katetrin avulla voidaan hoitaa yhä enemmän myös useiden pienempien potilasryhmien sydänsairauksia, esimerkiksi aorttaläpän ahtaumia.

– Se on ikääntyvillä yleinen ongelma, jonka hoitona oli aiemmin läppäleikkaus tai lääkehoito, ja vanhempia potilasryhmiä ei edes leikattu suuren riskin takia, Airaksinen sanoo.

Viime vuonna Suomessa asennettiin katetrilla viitisensataa aorttaläppää, tänä vuonna Airaksisen mukaan jo noin 700.

– Tätä selittää se, että indikaatiot ovat laajentuneet. Euroopan kardiologisen seuran tuoreen suosituksen mukaan myös yli 75-vuotiaille voidaan asentaa aorttaläppä katetrin avulla.

Myös suurin osa synnynnäisistä eteisväliseinäaukoista ja hiippaläpän ahtaumista hoidetaan jo leikkauksen sijaan katetrilla.

– Katetritekniikat kehittyvät koko ajan paremmiksi ja kudosta säästävämmiksi, minkä takia niitä voidaan käyttää erilaisissa korjaustoimenpiteissä ja soveltaa yhä useamman sydänsairauden hoidossa, Airaksinen sanoo.

Pitkäaikaistulokset puhuttavat lääkäreitä

Uudempien suonensisäisten hoitojen pitkäaikaisvaikuttavuus herättää keskustelua varsinkin sydänkirurgien ja kardiologien keskuudessa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

– Esimerkiksi TAVI-läpän asentamisen jälkeen menee 5–10 vuotta ennen kuin nähdään, tuleeko läpän ahtaumia. Vielä ei ole ehtinyt kertyä yhtä paljon pitkäaikaistietoa kuin leikkauksista, Päivi Laurila sanoo.

Pääsääntöisesti suonensisäiset hoidot ovat Laurilan mukaan kuitenkin yhtä hyviä tai jopa parempia kuin leikkaushoidot. Ainakin siinä mielessä, että moni leikkaukseen soveltumaton potilas saa nyt avun katetriavusteisesta toimenpiteestä.

– Osa aivoaneurysmapotilaista ja huonokuntoisista aorttaläppäpotilaista ei saisi operatiivista hoitoa ollenkaan. Ja yleisesti ottaen suonensisäinen toimenpide kestää lyhyemmän aikaa ja potilaan toipuminen on nopeampaa, Laurila sanoo.

Jaakko Rinteen mukaan suonensisäisten hoitojen tulosten ja vaikuttavuuden arviointia ja vertailua vaikeuttaa se, että menetelmät kehittyvät hyvin nopeasti.

– Jotkut menetelmät, joita käytettiin viisi vuotta sitten, eivät välttämättä ole enää käytössä. Tyksissä neurokirurgisten aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoidosta päättää moniammatillinen tiimi. Suonensisäinen hoito ei ole automaattisesti parempi ja turvallisempi, Rinne sanoo.

Tilannetta parantavat tulossa olevat valtakunnalliset potilaskohtaiset sairausrekisterit, joiden avulla voidaan saada parempaa tietoa hoitojen vaikuttavuudesta, vertailla eri yksiköiden tuloksia ja räätälöidä yksittäisen potilaan hoitoa paremmin.

– Esimerkiksi lukinkalvon alaisen aivoverenvuodon hoidon suurimmat toimenpiderekisterit ovat Helsingissä ja Kuopiossa. Meille Turkuun sellainen on vasta tulossa, Rinne sanoo.

Yksi esimerkki tästä on Tyksissä testattavana oleva puolikirurginen toimenpide, jossa viedään ommelkatetri sydämen kärjen kautta hiippaläppään ja ommellaan sen avulla sydämen kärjen ulkopinnalle uudet keinotekoiset kannatussäikeet katkenneiden säikeiden tilalle.

– Olemme ensimmäinen keskus Suomessa, joka tätä tekee. Tulokset ovat olleet hyviä, Airaksinen sanoo.

Tyksissä käytetään myös pallolaajennushoitoa hyytymien aiheuttaman kroonisen keuhkoverenpainetaudin hoidossa.

– Tavanomaisesti hyytymät kuoritaan kirurgisesti, mutta me olemme hoitaneet tautia hyvin tuloksin jo parin vuoden ajan pallolaajennuksella. European Heart Journalissa julkaistun kansainvälisen tutkimuksen mukaan myös menetelmän pitkäaikaistulokset ovat hyviä.

 

Neurokirurgiassa eniten ovat lisääntyneet viime vuosina aneurysmien eli aivovaltimon pullistumien hoito katetriavusteisesti leikkauksen sijaan.

Esimerkiksi Tyksissä jo 80 prosenttia lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon aiheuttaneista aivovaltimonpullistumista hoidetaan suonensisäisesti angiolaboratoriossa asentamalla aivovaltimoon stentti.

– Suonensisäiseen hoitoon on käytössä useita vaihtoehtoja, esimerkiksi aneurysman täyttö platinalangalla eli koilaus tai suonen sisälle asetettava veren virtausta muuntava stentti, sanoo Tyksin neurokirurgian ylilääkäri Jaakko Rinne.

Moni leikkaukseen soveltumaton potilas saa nyt avun.

Viime vuonna aivoinfarktin hoidon Käypä hoito -suositukseen lisättiin uutena menetelmänä trombektomia, jossa aivovaltimon hyytymä poistetaan erikoiskatetrin avulla liuotushoidon sijaan.

– Näitä tehdään yhä enemmän. Oysissa on tätä toimenpidettä varten aloitettu toimenpideradiologinen päivystys, jotta toimenpide saadaan tehtyä mahdollisimman pian tukoksen toteamisen jälkeen, Päivi Laurila sanoo.

Ulkopisteanestesian tarve kasvaa

Toimenpiteiden siirtyminen leikkaussalin ulkopuolelle on lisännyt merkittävästi niin sanotun ulkopisteanestesiologian tarvetta sairaaloissa.

Esimerkiksi Hyksin Meilahden sairaalan anestesiayksikkö on tänä vuonna antanut nukutuksia ja puudutuksia jo lähes 2 500 toimenpiteessä leikkaussalin ulkopuolella. Viime vuonna luku oli noin 2 200 ja vuonna 2013 noin 1 800.

– Määrä on lisääntynyt huomattavasti. Toimenpidelääkärit ovat pystyneet lisäämään toimenpidemääriä paitsi kehittyvien laitteiden avulla, niin myös sen takia, että me viemme yhä enemmän anestesiaa muualle kuin leikkaussaleihin, Irma Jousela sanoo.

Osa katetrihoidoista, esimerkiksi pallolaajennukset, voidaan tehdä paikallispuudutuksessa ilman anestesiatiimiä, mutta moni muu toimenpide vaatii yleisanestesian.

– Ajoittain on haasteita, kun väkeä ja resursseja pitää jakaa moniin eri toimenpidehuoneisiin ympäri sairaalaa, Päivi Laurila sanoo.

Leikkaussalin ulkopuolella toimivalla anestesiatiimillä pitää Laurilan mukaan olla samanlainen varustus kuin leikkaussaliolosuhteissakin.

– Toiminta pitää myös olla hyvin suunniteltu esimerkiksi komplikaatioiden varalta. Pitää esimerkiksi miettiä, onko tiimillä valmius jatkaa saman tien yleisanestesiaa, kun kirurgit leikkaavat, vai siirretäänkö potilas leikkaussaliin. Anestesiatiimihän on yleensä se, joka potilaan henkeä vartioi, Laurila sanoo.

 

Muidenkin alueiden mini-invasiiviset toimenpiteet ovat lisääntymässä. Hyksin Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito -yksikön linjajohtajan Irma Jouselan mukaan Meilahden sairaalassa niin sanottua ulkopisteanestesiaa vaativista toimenpiteistä eniten ovat lisääntyneet erilaiset maha-suolikanavan alueen endoskopiat, sydämeen ja keuhkoihin kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi.

– Meillä tehdään nyt paljon esimerkiksi anestesiaa vaativia haima- ja sappitietoimenpiteitä suun kautta tähystämällä leikkauksen sijaan. Niiden määrä on kasvanut kymmeniä prosentteja viiden viime vuoden aikana, Jousela sanoo.

Myös erilaisia syöpäkasvaimia ja niiden etäpesäkkeitä pystytään yhä useammin hoitamaan esimerkiksi radiologien ja onkologien yhteistyönä leikkauksen sijaan.

– Hoitotulokset ovat olleet hyviä, ja onkologisia toimenpideryhmiä tulee varmasti lisää jatkossa. Kaikkein uusimpana toimenpiteenä on ollut suolistosyövän etäpesäkkeiden hoito maksasta. Maksan brakytoimenpiteet aloitettiin Hyksissä tämän vuoden alussa, sanoo Hyksin osastonylilääkäri, anestesiologi Leena Vikatmaa.

Jaakko Rinteen mukaan myös yhä useampi aivojen verisuoniepämuodostumista (AVM) voidaan hoitaa katetriavusteisesti.

– Lähtökohtana kuitenkin on, että suonensisäistä hoitoa pitäisi käyttää vain, jos sillä AVM voidaan kokonaisuudessaan hoitaa. Usein siihen joudutaan yhdistämään myös muita hoitomuotoja, kuten leikkaushoito tai sädehoitoa, Rinne sanoo.

Uusin lehti

Tapahtumat

Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
GSK (GlaxoSmithKline)

Asiantuntijalääkäriä (Medical Advisor)

GSK (GlaxoSmithKline) on tiedelähtöinen, globaali terveydenhuoltoalan yritys. Tutkimme ja valmistamme innovatiivisia lääkkeitä, rokotteita ja itsehoitovalmisteita, joiden avulla autamme ihmisiä elämään terveempinä pidempään. Maailmanlaajuisesti meitä on noin 100 000 ja toimimme 115 eri maassa. Suomessa meitä on noin 130 ja toimistomme sijaitsee Espoon Isossa Omenassa.

Kuopion yliopistollinen sairaala

ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN VIRAT (16) Akuuttilääketiede (2)

Kuopion yliopistollinen sairaala on lähes 4500 ihmisen työpaikka. Hoitotyön ammattilaisia KYSissä työskentelee 2800. Suuri organisaatio on täynnä mahdollisuuksia kehittyä työssä ja edetä uralla. Vuonna 2015 KYSiin valmistui Suomen modernein sairaala.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

NEUVOLATOIMINNAN YLILÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

OPISKELUHUOLLON VASTUULÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.