LÄÄKETTÄ VAI TERAPIAA?
Ilkka Jauhiainen, 5.8.2011, 7:26Masennushoitoa ei ole ilman lääkitystä
Psykoterapiaa ei ole saatavilla riittävästi, ja terapeutit keskittyvät isoihin kaupunkeihin. Terapiaa ei ole tarjota kaikille, jotka siitä hyötyisivät.
– Kyllä se lisää lääkkeiden käyttöä masennuksen hoidossa, vaikkeivät lääkkeet korvaa terapiaa, arvioi Haapajärven terveyskeskuksen ylilääkäri Pekka Reinvuo.
Haapajärven 7?600 asukkaan terveydestä huolehtii neljän kunnan peruspalvelukuntayhtymä. Iisalmeen on matkaa lähes sata kilometriä. Valviran laillistama psykoterapeutti löytyy Pyhäjärveltä 30 ja Ylivieskasta 50 kilometrin päästä.
– Psykiatripalvelut ovat rajalliset, alueella toimivat terapeutit ovat varsin varattuja ja palvelukirjo on kapeampi kuin isommilla paikkakunnilla. Toisaalta meillä on terapiayksikkö, jossa on psykiatrisia sairaanhoitajia, Reinvuo sanoo.
Hänen mielestään tavallisilla terveyskeskuslääkäreillä ei aina ole riittävää ammattitaitoa diagnostisoida ja lääkitä masennusta, koska se näkyy helposti muina oireina.
Arkinen verum ja kohuttu plasebo
Kesän masennuslääkekohu lähti liikkeelle rajusta väitteestä: masennuslääkkeillä ei ole plaseboa enempää tehoa. Väite on kova, koska sitä ei ole yleisesti hyväksytty tiedeyhteisössä.
Masennuslääkkeiden tehosta on tehty satoja kliinisiä kaksoissokkotutkimuksia. Näistä tutkimuksista on kymmenittäin meta-analyysejä. Niiden tulokset ovat olleet suhteellisen yhdenmukaisiam mutta tulkinnat ovat vaihdelleet suuresti.
Lisäksi meta-analyysien, aivan kuten yksittäisten tutkimustenkin, taso vaihtelee.
Meta-analyyseissä voi olla menetelmällisiä virheitä, ja niihin valittuja tutkimuksia on saatettu karsia väärin ja kliinikoiden mielestä jopa käsittämättömin perustein.
Lääketeollisuus ei ole helpottanut omaa asiaansa jättämällä julkaisematta niitä tutkimuksia, joiden mukaan masennuslääkkeistä ei ole merkittävää hyötyä. EU:n ja Yhdysvaltojen lääkeviranomaisilla on kuitenkin ollut käytössään harhaton aineisto.
Negatiivisten tutkimusten piilottelu saattaa ohjata lääkäreitä uskomaan, että masennuslääkkeillä on todellista suurempi teho. Tämä voi ohjata hoitoja väärään suuntaan.
Plasebon ja oikean lääkkeen ero masennuslääkkeissä on pienempi kuin joissakin toisissa lääkeryhmissä. Yleinen arvio kuitenkin on, että ajan myötä plasebon teho hiipuu ja oikean lääkkeen ei. Tätä ei tutkimuseettisistä syistä ole voitu varmistaa kliinisissä kokeissa. Sairaalle ei voi iän kaiken syöttää lumelääkettä.
Masennuslääkkeiden hinta on romahtanut. Mikäli sivuvaikutukset ovat siedettäviä, lääkkeiden hyöty suhteessa hintaan on hyvä, vaikka tehoa olisi vähemmänkin.
On myös muistettava, että teho ja käytännön vaikuttavuus ovat eri asioita. Kliinisissä kokeissa potilasaines on valikoitua, hoitavat lääkärit yleensä kokeneita spesialisteja ja hoidot huolellisesti seurattuja. Todellisuudessa lääkettä määräävät kiireiset keskivertolääkärit hyvin kirjavalle, useissa tapauksissa moniongelmaiselle potilasjoukolle. Se laskee vaikuttavuutta.
Lääkkeistä on hyötyä
Terapiatarjonnan vähyydestä huolimatta masennusta pyritään hoitamaan monella tavalla myös pienillä paikkakunnilla. Niissä on usein helpompaa kehittää palvelujärjestelmien välistä yhteistyötä kuin suurissa kaupungeissa.
Pudasjärven terveyskeskuksessa 27 vuotta työskennellyt lääkäri Terttu Ahonen korostaa tiimityötä.
– Meillä on psykologi, kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa ja päihdehoitaja. Lääkärit voivat suoraan varata ajan psykologin kalenterista. Psykologit tarjoavat terapiapalveluita. Usein siis on kyseessä lääkehoidon ja terapian yhdistelmä, sanoo Ahonen.
Pudasjärven lääkärit saavat konsultointia Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Psykiatri käy kaksi kertaa kuukaudessa, lastenpsykiatri kerran.
– Käytämme psykiatreja apuna muun muassa lääkityskonsultaatiossa, Ahonen sanoo.
Sekä Ahosen että Reinvuon mielestä masennuslääkkeiden käytöstä on selvää hyötyä.
Yhä pidempiä lääkitysjaksoja
Tilastot eivät osoita, että terapiapalveluiden vähyys lisäisi lääkkeiden käyttöä. Terapeutteja on eniten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella ja vähiten Lapissa. Lapissa käytetään selvästi vähemmän masennuslääkkeitä.
Alueelliset erot masennuslääkkeiden käytössä ovat isot. Pohjois-Karjalassa niitä käytetään kaksi kertaa enemmän kuin Länsi-Pohjassa.
Kaikkiaan lääkkeiden käyttö on kasvanut roimasti. Todennäköisiä syitä siihen ovat paitsi käytön laajentuminen ahdistustiloihin, unihäiriöihin, krooniseen migreeniin ja bulimiaan, myös masennuksen parempi tunnistaminen.
Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden lukumäärä on kasvanut lähes samaa tahtia myynnin kasvun kanssa.
– Depressiot uusiutuvat herkästi. On mahdollista, että ihmiset saavat pidempiä lääkitysjaksoja kuin aikaisemmin. On myös mahdollista, että joissakin tapauksissa lääkkeitä määrätään liian herkästi akuutteihin elämänkriiseihin, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveys- ja päihdepalveluosaston johtaja Mauri Marttunen.
Hän muistuttaa, että ei ole olemassa tilastoa, josta näkisi, kuinka paljon aiempaa enemmän masennusta sairastavat syövät lääkkeitä.
Välillä menee yli, välillä ali
– Todennäköisesti on yli- ja alilääkitystä. Lääkityksen painottuminen vanhempiin ikäryhmiin ei vastaa esiintyvyyttä. Joissakin tapauksissa masennuslääkitys on vain jäänyt päälle, arvioi Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä.
Hänen mielestään masennuksen hoito ei aina toteudu parhaalla mahdollisella tavalla, koska se vaatii aikaa. Hoidon vaikutusta ja lääkitystä pitäisi seurata toistuvin käynnein.
– Nostaisin esiin depressiohoitajamallin, Isometsä sanoo.
Konsultoivan psykiatrin ja omalääkärin kanssa toimiva depressiohoitaja auttaa potilasta sitoutumaan hoitoon ja tehostaa hoidon seurantaa. Parantunut seuranta auttaa myös lääkityksen arvioinnissa.
Depressiohoitajia on noin 100. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan lisää tarvittaisiin ainakin toinen mokoma.
Isometsä muistuttaa, että laillistettujen psykoterapeuttien määrä ei anna täyttä kuvaa terapian saatavuudesta.
– Esimerkiksi Hyksissä masennusta hoitavista psykiatrian erikoissairaanhoitajista, psykologeista ja sosiaalityöntekijöistä 30–40 prosenttilla on psykoterapeutin ammattinimike ja suuri osa muistakin kykenee antamaan psykoterapeuttisia elementtejä sisältää terapiaa.
27.7. HS nettilehden uutisen mukaan meta-analyysi osoitti, että masennuslääkkeet lisäävät masennuksen uusiutumisen todennäköisyyttä.
Masennuslääkkeitä saaneilla uusiutumisriski oli 42 prosenttia, muilla 25 prosenttia.
Eikö tämä osoita muiden seikkojen ohella, että masennuslääkkeistä on yleisesti enemmän haittaa kuin hyötyä? Teho on kyseenalaistettu, on sivuvaikutuksia ja vieroitusoireita ja lisäksi vielä masennus uusiutuukin helpommin.
Mistähän tämä yleinen mielipide kumpuaa, että 'masennusta ei diagnosoida tarpeeksi'. Meillä pk-seudulla ei voi käydä neuvolassa ja kertoa olevansa ainoastaan väsynyt, ilman, että heti ehdotetaan masennusta ja melkeinpä pakotetaan jonkun tahon keskusteluihin. Itselläni VTI oireilee väsymyksenä ja joka kerta, kun olen väsymystäni valittanut kunnallisella puolella, on minulle ensisijaisesti ehdotettu masennusta, olenpa jounut käymään pienen kamppailun, että otetaanko näytteet vai ei. Ja vaikka bakteeritulehdus löytyy, sen lisäksi myös ehdotetaan masennusta. Aina lääkkeiden kanssa.
Lienee hyvä muistaa, että psykologipalveluja ja resurssien kattavuutta olisi hyvä tarkistaa etenkin koulusektorilla. Tällä hetkellä koulupsykologeja on oppilasmääriin nähden liian vähän. Tähän lienee syynä kuntien kohdentamat resurssit: rahaa ei ole koulupalveluihin vaan se suunnataan jonnekin muualle. Tällainen rahankäyttömalli on lyhytnäköistä ja toivottavasti koulupalvelut (psykologi, lääkäri) ovat jatkossa paremmat.
Keinoja on
Elina Heino, 21.5.2012Terveyskeskuslääkärikin voi seuloa lasten sydänääniä
Lapsen sydämen viattomien ja vaarallisten sivuäänten erottamiseen on helppo menetelmä. »
SÄÄSTÖT
Ilkka Jauhiainen, 18.5.2012Tyks kiristää vyötä
Noin 250 alle vuosi sitten suunniteltua uutta vakanssia jää perustamatta. »
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.