TIETOJÄRJESTELMÄT

"Maakuntien sote-järjestelmät vaativat paljon työtä, mutta emme ymmärrä, mihin miljardi euroa on tarkoitus käyttää"

  • 9.8. 12:46

Juha-Matti Mäntylä, Talouselämä

Kuva: Colourbox

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus kertoi puoliväliriihessä panostavansa Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojärjestelmiin seuraavan neljän vuoden aikana noin miljardi euroa.

Tämä on valtava potti rahaa.

Tällä hetkellä julkinen sektori käyttää sosiaali- ja terveysalan tieto- ja viestintätekniikkaan vuositasolla noin 550 miljoonaa euroa. Siitä suurin osa kuluu kuitenkin olemassa olevien järjestelmien ylläpitoon. Uusien järjestelmien kehittämiseen ja muihin investointeihin menee sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan noin 80 miljoonaa euroa.

Jatkossa summa moninkertaistuu.

Kun terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy sadoista kunnista 18 uuteen maakuntaan, luvassa on kymmeniä järjestelmäkauppoja ja integraatiohankkeita. Suomeen halutaan tietojärjestelmät, joissa terveystieto seuraa potilasta ensiavusta kuntoutukseen, eikä hoitohenkilökunnan aika kulu vaivalloiseen tietotekniikkaan. Tulevaisuudessa sensorit, tekoäly ja uudet digipalvelut tarkkailevat suomalaisten terveyttä.

Voisi kuvitella, että it-yhtiöt myhäilevät parhaillaan miljardiprojektin aattona tyytyväisyydestä.

Näin ei kuitenkaan ole.

– Miljardi on veronmaksajan näkökulmasta käsittämätön hinta, sanoo Siili Solutionsin toimitusjohtaja Seppo Kuula.

Kuulan mielestä summa on ylimitoitettu. Jos rahaa tarvitaan näin paljon, suunnitelmassa on jotain vikaa.

– Toki sote on valtava projekti, Suomessa on hankittu vuosikymmenten kuluessa kuntiin ja sairaanhoitopiireihin kymmeniä erilaisia järjestelmiä – mutta ei tässä sentään mihinkään kuuhun olla menossa.

Pääministeri Sipilän väläyttämää hintalappua ihmetellään myös konsulttiyhtiö CGI:ssä, jolla on vuosikymmenten kokemus suomalaisista sote-projekteista.

– Maakuntien sote-järjestelmät vaativat paljon työtä, mutta emme ymmärrä, mihin miljardi euroa on tarkoitus käyttää, johtaja Matti Häkkinen sanoo.

– Ainut tuota hintaa selittävä tekijä olisi se, että pääkaupunkiseudulle ostettua Apotti-järjestelmää oltaisiin laajentamassa koko Suomeen – ja sellaisen suunnitelman olemassaolo on kiistetty.

"Apotin strategia vanha ja väärä"

Puhe miljardin euron investointitarpeesta on saanut sekä Kuulan että Häkkisen pohtimaan Apottia. Aiotaanko Suomen sote-uudistuksessa valita malli, jossa vanhat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmät korvattaisiin isolla amerikkalaisella kokonaisjärjestelmällä?

Näin on jo tehty Uudellamaalla, jossa Hus ja kourallinen kuntia on jo vuodesta 2013 lähtien toteuttanut Apotti-hanketta. Apotti on yhdysvaltalaisen Epic Systemsin tuotteeseen perustuva terveys- ja sosiaalitoimen potilas- ja toiminnanohjausjärjestelmä, joka pitää sisällään kaiken tarvittavan perusterveydenhuollosta äitiysneuvoloihin ja päihdehuoltoon.

Järjestelmä tuottaa analyysiä hoitotyötä varten, ja sillä voidaan esimerkiksi varata yhdellä kertaa leikkaussalin ja sinne henkilöstön ja siivouksen.

Projektin kustannusarvio kymmenen vuoden ajalle on lähes 600 miljoonaa euroa. Toisaalta Apotin väitetään maksavan itsensä takaisin jo seitsemässä vuodessa.

Accenture toimii Apotti-hankkeessa Epic Systemsin alihankkijana. Accenturea lukuun ottamatta Suomen koko it-ala tuntuu olevan yhtä mieltä siitä, että Apotin strategia on vanhanaikainen ja väärä – eikä sellaista pitäisi missään nimessä valita sote-uudistuksen yhteydessä.

– Yksi monoliittinen järjestelmä on lähtökohtaisesti maailmaa, jota ei enää ole, Siilin Seppo Kuula puuskahtaa.

– Se on vanha toimintamalli. Esimerkiksi Tanskassa on valittu modernimpi lähestymistapa, jossa voidaan ostaa potilastietojärjestelmä yhdeltä, asiakkuudenhallinnon toiselta ja laboratoriojärjestelmät kolmannelta toimittajalta, sanoo Digian julkishallinnon toimialajohtaja Sami Rantanen.

– Jos käynnistetään viisi vuotta kestävä monoliittinen ohjelma, maali on todennäköisesti eri kohdassa kuin mitä lähtiessä on osattu ajatella, varoittaa myös Tiedon maajohtaja Ari Järvelä.

Apotti-hankkeen tapaista laaja keskitettyä toteutustapaa arvostelevilla it-yhtiöillä on oma lehmä ojassa. Siili ja Digia saavat todennäköisesti enemmän integraatiotyötä, mikäli sote-järjestelmät kootaan paloista. Toisalta CGI ja Tieto haluavat pitää kiinni asiakkaistaan.

Niiden järjestelmiä käytetään tällä hetkellä laajasti kunnissa ja sairaanhoitopiireissä.

"Yksi maa maksumiehenä"

Accenture on Apotti-voiton jälkeen Suomen sote-markkinoilla hyökkäysasemissa. Koko Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä tarvitsee samankaltaisen täysremontin, joka on jo käynnissä Uudellamaalla.

Accenturen johtaja Marko Rauhala ei mainitse Tietoa ja CGI:tä nimeltä, mutta toteaa, ettei tulevaisuudessa ole enää tilaa paikallisille potilastietojärjestelmille.

– Suomessa on kehitetty vuosikymmenten ajan terveydenhuollon järjestelmiä, joita käytetään vain täällä. Yksi maa toimii maksumiehenä – ja järjestelmien kehitysvauhti on mitä on.

Rauhalan mukaan terveydenhuolto on globaali toimiala, ja asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat pitkälle kehitettyjä ja standardoituja tuotteita.

– Esimerkiksi Apotin taustalla olevaa Epiciä kehittää noin 10 000 ihmistä ja kehitystä kirittää globaali asiakaskunta."

Suomalaisten tulisi hänen mukaansa keskittyä rakentamaan perusjärjestelmien sijasta uusia digitaalisia palveluita ja analytiikkaa.

– Parhaassa tapauksessa isot kansainväliset ohjelmisto- ja palvelutalot voivat toimia näille yrityksille kanavana ulkomaille.

Rauhala antaa esimerkiksi ohjelmistoyritys Quattro Folian, joka kehittää työkalua diabeteksen parempaan omahoitoon.

– Tällaisten asiakaslähtöisten tuotteiden kehittäminen Suomessa on mielekästä.

Omia startup-verkostojaan virittävät myös Tieto ja CGI. Ne eivät aio luovuttaa paikkaansa Suomi-soten keskiössä.

Viittaako Sipilän mainitsema korkea hinta siihen, että Suomi valitsee Apotti-strategian koko maahan?

Sosiaali ja terveysministeriön alivaltiosihteerin Tuomas Pöystin mukaan Suomeen ei valita vain yhtä järjestelmää.

– Hallitus on linjannut tarkoituksenmukaisimmaksi, että Suomessa olisi maakuntien julkisessa sote-tuotannossa pidemmällä tähtäimellä 2–3 potilastietojärjestelmää.

Tässäkin riittää huolta. Määritelmä jättää avoimeksi sen mahdollisuuden, että kolmikosta – CGI, Tieto, Accenture/Epic – yksi saattaa jäädä ulkopuolelle.

Mikä on kriittisin kohta?

Ministeriössä toivotaan, että alalla on jatkossa enemmän kilpailua ja uusia mahdollisuuksia myös pienemmille it-yhtiöille, joilta löytyy uudenlaista ketteryyttä ja osaamista kuluttajalähtöisten digipalveluiden parista.

Sote kiinnostaakin esimerkiksi 59 miljoonan euron liikevaihtoa tekevän Solitan toimitusjohtaja Jari Niskaa.

– Teemme sosiaali- ja terveyspalveluiden ict:n parissa noin parin miljoonan euron liikevaihtoa. Soten digitalisaatiossa on kuitenkin kymmenien miljoonien mahdollisuus, hän sanoo.

Solita on mukana kehittämässä esimerkiksi omahoidon digitaalisia palveluja sekä konsultoimassa valinnanvapauden toteuttamista. Pienelle yhtiölle sote on Niskan mukaan kuitenkin kovin epävarma ala.

– Valtionhallinnon pitäisi lukita soten aikataulu ja rakenteet, jotta voisimme kehittää sen pohjalta omaa liiketoimintaamme, Niska sanoo.

– Isoille yhtiöille ei ole niin väliä, että maali siirtyy koko ajan. Heiltä löytyy tekijöitä jokaiseen markkinatilanteeseen. Pienet tarvitsevat vakautta ja varmuuden siitä, koska alkaa tapahtua.

Tätä varmuutta ei ole. Maakuntien on määrä aloittaa vuoden 2019 alussa, mutta palaset ovat yhä liikkeessä. Esimerkiksi sote- ja maakuntalait piti hyväksyä heinäkuussa, mutta käsittely siirtyi syksyyn.

Onko tarvittavien tietojärjestelmähankkeiden läpivienti puolessatoista vuodessa edes teoreettisesti mahdollista? CGI:n sote-johtajan Matti Häkkisen mukaan tilanne ei ole huono.

– Kunnissa ja sairaanhoitopiireissä nykyisin käytössä olevat järjestelmät toimivat vähintään tyydyttävästi, integraatio toimii Kanta-arkistoon ja meillä on myös sähköinen resepti. Maakunnat ja valinnanvapauskin voidaan käynnistää vaikka kaikki järjestelmät eivät olisi täysin valmiina, hän arvioi.

Kriittisin kohta saattavat Häkkisen mukaan lopulta olla uusien maakuntien henkilöstönhallinnon ja taloushallinnon kaltaiset perusjärjestelmät.

– Maakuntakonserneihin siirtyy yli 200 000 työntekijää. Kaikille on maksettava palkat myös tammikuussa 2019.

 

 

Oikaisu 16.8.2017: Juttuun on korjattum, että Accenture ei toimita Apotin Epic-järjestelmää vaan toimii hankkeessa Epic Systemsin alihankkijana.

 

Lähde: Talouselämä

PÄÄTOIMITTAJALTA

Rokotteita pitää puolustaa

Välillä vaikuttaa siltä, että lääketieteen ja ravitsemuksen asiantuntijaksi voi meritoitua omia vaivojaan tarkkailemalla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 18.8. 10:22

Kolumni

Ympäristöystävällisyys on osa sairaalankin laatua

Terveydenhuollon laadun yhtenä elementtinä tulisi olla ympäristöystävällisyys, sillä ilmastonmuutos on suuri riski monien terveydelle, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 18.8. 10:15

TOIMITUKSELTA

Käytäntö syntyy hitaasti

Tuoreiden ajatusten implementointi on haastava paikka, kirjoittaa toimittaja Nina Airisto.

  • 18.8. 10:11

Uusin lehti

Tapahtumat

Millainen itseluottamus johtaa menestykseen? Miten kampitan muutoksen aiheuttamat työhyvinvointihaasteet? Tapahtumassa kuulet mielenkiintoisia case-esimerkkejä johtajien muutosmatkoista sekä opit tuntemaan itsesi.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄTOIMITTAJALTA

Rokotteita pitää puolustaa

Välillä vaikuttaa siltä, että lääketieteen ja ravitsemuksen asiantuntijaksi voi meritoitua omia vaivojaan tarkkailemalla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 18.8. 10:22

Kolumni

Ympäristöystävällisyys on osa sairaalankin laatua

Terveydenhuollon laadun yhtenä elementtinä tulisi olla ympäristöystävällisyys, sillä ilmastonmuutos on suuri riski monien terveydelle, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 18.8. 10:15

TOIMITUKSELTA

Käytäntö syntyy hitaasti

Tuoreiden ajatusten implementointi on haastava paikka, kirjoittaa toimittaja Nina Airisto.

  • 18.8. 10:11

PÄÄTOIMITTAJALTA

Hoidon tasa-arvosta on iso huoli

Moni tasa-arvon ongelmista kietoutuu potilaiden heikkoon yhteiskunnalliseen asemaan tai osattomuuteen yhteiskunnassa, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 11.8. 10:28

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Uudenmaan Työterveys/ Keski-Uudenmaan Työterveys

TYÖTERVEYDEN SAIRAANHOIDON LÄÄKÄREITÄ

Nurmijärven ja Tuusulan kunnat ovat maakunnallisia muutoksia ennakoiden perustaneet kaksi työterveyshuoltopalveluita tuottavaa osakeyhtiötä: Uudenmaan työterveys Oy;n ja Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:n. Näin taataan paikalliset, hyvin saavutettavat työterveyspalvelut kuntien henkilöstölle sekä parannetaan alueen yrityksille ja yrittäjille tarjottavia työterveyshuollon palveluja. Yritystoiminta käynnistyy syksyllä 2017. Yrityksillä on toimipisteet Nurmijärven kirkonkylässä, Klaukkalassa sekä Tuusulan Hyrylässä

Uudenmaan Työterveys/ Keski-Uudenmaan Työterveys

TYÖTERVEYSLÄÄKÄREITÄ

Nurmijärven ja Tuusulan kunnat ovat maakunnallisia muutoksia ennakoiden perustaneet kaksi työterveyshuoltopalveluita tuottavaa osakeyhtiötä: Uudenmaan työterveys Oy;n ja Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:n. Näin taataan paikalliset, hyvin saavutettavat työterveyspalvelut kuntien henkilöstölle sekä parannetaan alueen yrityksille ja yrittäjille tarjottavia työterveyshuollon palveluja. Yritystoiminta käynnistyy syksyllä 2017. Yrityksillä on toimipisteet Nurmijärven kirkonkylässä, Klaukkalassa sekä Tuusulan Hyrylässä

Uudenmaan Työterveys/ Keski-Uudenmaan Työterveys

VASTAAVAA TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIÄ

Nurmijärven ja Tuusulan kunnat ovat maakunnallisia muutoksia ennakoiden perustaneet kaksi työterveyshuoltopalveluita tuottavaa osakeyhtiötä: Uudenmaan työterveys Oy;n ja Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:n. Näin taataan paikalliset, hyvin saavutettavat työterveyspalvelut kuntien henkilöstölle sekä parannetaan alueen yrityksille ja yrittäjille tarjottavia työterveyshuollon palveluja. Yritystoiminta käynnistyy syksyllä 2017. Yrityksillä on toimipisteet Nurmijärven kirkonkylässä, Klaukkalassa sekä Tuusulan Hyrylässä

TERVEYSTALO

JOHTAVAA TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIÄ

Olemme Suomen suurin yksityinen lääkärikeskus-sairaala, joka tarjoaa monipuolisia terveyspalveluja ja on avoinna vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä, 24/7. Työterveyshuollossa meillä on lähes 50 000 työterveyshuollon asiakasta. Kehitymme ja kehitämme toimintaamme jatkuvasti asiakastarpeiden mukaisesti, muuttuvassa toimintaympäristössä. Terveystalo Kampissa on osaava ja uudistusmyönteinen henkilöstö.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.