UUDISTUKSET

Maakunnat valmistelevat vauhdilla valinnanvapauspilotteja

  • 19.5. 09:15

Minna Pihlava

Kuva: Colourbox

Maakuntien sote-valinnanvapauspilottien valmistelu on käynnistymässä rivakasti. Pilottien on määrä alkaa viimeistään ensi vuoden kesäkuussa.

Osa maakunnista haluaa hyödyntää hallituksen tarjoaman rahatäkyn ja päästä nopeasti vauhtiin uudistuksessa.

Osa taas kokee kriteerit, esimerkiksi yhtiöittämisen aikataulun, vaikeaksi toteuttaa.

Yksi hakemuksen jättämistä valmisteleva maakunta on Kymenlaakso. Valmistelutyöryhmän puheenjohtajan, Kotkan palvelujohtajan Jorma Haapasen mukaan Kymenlaakson osallistumista helpottaa se, että asiasta voi sopia vain kolmen kaupungin, Haminan, Kotkan ja Kouvolan, kesken. Niissä asuu pilotin kriteerien mukainen yli 80 prosenttia alueen väestöstä.

Kymenlaakson sairaanhoitopiirin eli Carean muut kunnat, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä, jäävät pilottihaun ulkopuolelle terveyspalvelujen kokonaisulkoistuksen vuoksi.

Samankaltainen tilanne on Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä Essotessa.

Sielläkin asia on mahdollista sopia kolmen perusterveydenhuollon palveluja järjestävän toimijan kesken. Ne ovat Essoten itsensä lisäksi Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri, jonka palvelut hallituksen kaavailujen mukaan tulevat sote- ja maakuntauudistuksessa Etelä-Savon järjestettäviksi, sekä Pieksämäki.

– Aika myönteisessä mielessä harkitaan pilottiin lähtemistä, sanoo Essoten johtaja Risto Kortelainen.

Hänen mielestään uudistus tulee joka tapauksessa nopealla aikataululla voimaan 2019, joten pilotoivien julkisten yhtiöiden aloitus kesällä 2018 ei ole oleellinen muutos siihen.

– Kun tiedetään, että markkinatoimijat ovat kovassa vauhdissa, niin on hyvä, että julkinen puolikin tässä järjestäytyy, Kortelainen sanoo.

Pilotissa kiinnostaa Kymenlaakson Jorma Haapasen mukaan valtion rahoituksen lisäksi muun muassa asteittaisen etenemisen mahdollisuus.

Valinnanvapauspilotin voi aloittaa lopullista lain vaatimaa sote-keskuksen palveluvalikoimaa suppeammalla tarjonnalla, johon kuuluvat perusterveydenhuollon palvelut ja sosiaalineuvontaa.

Pilotin vaatima julkisten palvelujen yhtiöittäminen on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi Carean tytäryhtiönä.

Kymenlaaksossa pilotti voisi vaikuttaa jopa rakennusinvestointeihin.

– Parhaassa tapauksessa pystymme sopeuttamaan investointeja, jos esimerkiksi tapahtuu merkittävää asiakassiirtymää yksityiselle toimijalle, Haapanen sanoo.

Hän viittaa Kotkassa sijaitsevan keskussairaalan osittain auki oleviin laajennussuunnitelmiin ja toisaalta Kouvolan Ratamo-hankkeeseen.

Pilotin aikataulu on Haapasen mielestä mahdollinen.

– Ei tämä niin massiivinen ole, etteikö tämä onnistuisi, hän sanoo.

Lääkärien vastaanottotyön arkeen Jorma Haapanen ja Risto Kortelainen eivät odota pilottien suuremmin vaikuttavan.

Toisaalta yhtiömuoto voi Kortelaisen arvion mukaan tuoda uusia mahdollisuuksia palkkaukseen ja kannusteiden rakentamiseen.

– Tavoitteeksi pitää asettaa, että myös julkinen sote-keskusyhtiö on houkutteleva työpaikka, Kortelainen pohtii.

Miksi halutaan kokeilla vaihtamisen aikaväliä?

Valinnanvapauspilotin materiaaleista ilmenee, että piloteissa kokeillaan erityisesti sitä, millaisella aikavälillä asiakas voi vaihtaa valitsemaansa sote-keskusta.

Miksi näin, ylijohtaja Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä?

– Nyt valinnanvapauslakiehdotuksen mukaan asiakas voi vaihtaa palveluntuottajaa vuoden välein. Piloteissa voidaan kokeilla myös muita aikajänteitä, kolmen tai kuuden kuukauden välein tai vaikka päivittäin vaihtamista. Eli saamme toivottavasti kokemusta tästäkin. Pilottimaakunta voi itse esittää, mitä haluaa kokeilla.

Yliopistosairaaloiden maakunnissa on vähemmän intoa osallistua maakuntien valinnanvapauspilottiin.

Nyt ehdotetussa muodossa Pohjois-Pohjanmaa, Uusimaa ja Varsinais-Suomi tuskin lähtevät mukaan.

Eniten kiinnostusta on Pohjois-Savossa.

– Maakuntana tähän on kiinnostusta, ja olemme pystyttämässä hankevalmistelua, sote-muutosjohtaja Leila Pekkanen kertoo.

Pirkanmaalla on kiinnostusta henkilökohtaisen budjetin pilotointiin, mutta ei suoran valinnan pilotointiin.

– Tämän hetken tiedon ja arvion perusteella suoran valinnan pilottiin tuskin lähdemme. Syynä on erityisesti epävarmuus tietojärjestelmien valmiudesta ja kiireinen aikataulu, sanoo Pirkanmaa 2019 -hankkeen sote-projektijohtaja Jaakko Herrala.

Myös Pohjois-Pohjanmaan sote-uudistuksen selvityshenkilön Hannu Leskisen mielestä aikataulu on kiireinen. Yhtiörakennetta ei saa hänen mielestään hyvään, kilpailukykyiseen kuntoon annetussa aikataulussa.

– Ei markkinoille kannata mennä leikkimään, hän sanoo.

Asiasta pitäisi päästä lisäksi yhteisymmärrykseen monen pohjoispohjanmaalaisen kunnan ja kuntayhtymän kanssa, jotta mukana olisi vaadittava 80 prosenttia väestöstä.

Myös Varsinais-Suomen sote-uudistuksen muutosjohtaja Antti Parpo viittaa kommentissaan kiireisen aikatauluun.

– Valmistelutilanne ei mahdollista pilotin edellyttämää vauhtia, Parpo sanoo.

Uudellamaalla haasteena on mittakaava.

– Käsityksemme on, että hallituksen valinnanvapauspilotointi ei sovellu suuriin maakuntiin, muutosjohtaja Timo Aronkytö Uudenmaan liitosta sanoo.

Hänen mielestään olisi hyvä, jos Keski-Uudellamaalla jo meneillään olevaa kokeilua voisi pilotoida maakunnassa laajemmin. Kyseessä on kuuden kunnan kokeilu, johon liittyy muun muassa kapitaatioperusteinen korvausmalli bonus- ja sanktiomahdollisuuksin.

Uusin lehti

Tapahtumat

Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

KOLUMNI

Ettei mieli olisi jumissa

Mielenterveys ei ole irtonainen osa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia, vaan sen tiukkaa ydintä, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kirjoittaa.

  • 13.10. 09:53

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Kuopion yliopistollinen sairaala

ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN VIRAT (16) Akuuttilääketiede (2)

Kuopion yliopistollinen sairaala on lähes 4500 ihmisen työpaikka. Hoitotyön ammattilaisia KYSissä työskentelee 2800. Suuri organisaatio on täynnä mahdollisuuksia kehittyä työssä ja edetä uralla. Vuonna 2015 KYSiin valmistui Suomen modernein sairaala.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

NEUVOLATOIMINNAN YLILÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

OPISKELUHUOLLON VASTUULÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Kuopion yliopistollinen sairaala

ERIKOISLÄÄKÄRIN VIRANSIJAISUUS Plastiikkakirurgia (1)

Kuopion yliopistollinen sairaala on lähes 4500 ihmisen työpaikka. Hoitotyön ammattilaisia KYSissä työskentelee 2800. Suuri organisaatio on täynnä mahdollisuuksia kehittyä työssä ja edetä uralla. Vuonna 2015 KYSiin valmistui Suomen modernein sairaala.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.