ROKOTUKSET

Liian kallista? Näin rokotusten kustannuksia arvioidaan

  • 24.3. 10:51

Elina Heino

| Kuva: Colourbox

Tuore väitöskirja antaa rokotuksista kiinnostuneille mahdollisuuden kurkistaa taloudelliseen arviointiin, jonka rokotukset joutuvat läpäisemään – muun tieteellisen näytön lisäksi – ennen kuin ne voidaan hyväksyä kansalliseen rokotusohjelmaan.

Helsingin yliopistossa 10. maaliskuuta tarkastetun väitöksen on tehnyt tutkija Heini Salo, joka vastaa arkityössään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Rokotusohjelmayksikössä kansallisten rokotusohjelmien kustannusvaikuttavuustutkimuksista.

Salon väitöstutkimus Economic evaluations in adopting new vaccines in the Finnish national vaccination programme arvioi kolmen 2000-luvulla kansalliseen rokotusohjelmaan lisätyn rokotuksen onnistumista taloudellisesta näkökulmasta.

Kyseessä ovat pneumokokki-, influenssa- ja HPV-rokotukset.

FAKTA

Rokotusten tieteellinen arviointi pähkinänkuoressa

* Arviointi perustuu Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) kriteereihin. Niitä on kolme.

* Yksi: Seuraako rokotuksista kansantaloudellisesti merkittävää taudin vähenemistä?

* Kaksi: Ovatko rokotukset turvallisia sekä yksilölle että väestölle?

* Kolme: Ovatko rokotusohjelman kustannukset kohtuulliset saavutettavaan terveyshyötyyn nähden?

Kohdunkaulan syöpää ehkäisevä HPV-rokote pääsi kansalliseen rokotusohjelmaan vasta hiljattain, vuonna 2013.

Salon väitöstutkimuksen mukaan HPV-rokotus maksaa yhteiskunnalle noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

Salo arvioi, että kun rokotetut tulevat seulontaikää, rokotusohjelmalla säästetään melkein 10 miljoonaa euroa vuosittain.

Kohdunkaulan syövän perinteisempi torjuntamenetelmä seulontaohjelma ja sen ulkopuolella otetut Papa-näytteet maksavat nyt 22,4 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisäksi taudin ja sen esiasteiden hoito ja seuranta kustantaa vuosittain 15,2 miljoonaa euroa.

 

Yksi asia hämmästytti HPV-rokotteen kustannusvaikuttavuuslaskelmia tehnyttä Saloa.

– Yllätyin siitä, miten paljon Suomessa otetaan Papa-näytteitä naisilta seulontaohjelman ulkopuolella.

Pelkästään gynekologien vastaanottokäynneillä ja terveyskeskuksissa otetaan kaikista Suomen Papa-näytteistä yli puolet.

– Papa-kokeita tehdään niin paljon, että 89 prosenttia syövistä ja 80 prosenttia niiden esiasteista ehtivät löytyä muualla kuin seulonnoissa.

Hyvä puoli asiassa on, että laiskoina seulontoihin osallistujina tunnetut nuoret naiset näyttävät todellisuudessa käyvän ahkerasti Papa-kokeessa toisaalla.

Ongelma asiassa on päällekkäinen työ eli turhien Papa-näytteiden ottaminen.

– Sille ei pysytä tekemään mitään niin kauan kun Suomessa ei ole Papa-rekisteriä, johon kerättäisiin tieto kaikista otetuista näytteistä.

Kansallinen Papa-rekisteri on kuitenkin tulossa. Salon mukaan sosiaali- ja terveysministeriön seulontatyöryhmä valmistelee jo sen mahdollistavaa lakia.

– Se on hieno juttu!

 

Myös lasten influenssarokotuksen taloudellinen hyöty on suurempi kuin sen kustannukset.  Sen avulla säästetään noin seitsemän euroa jokaista rokotettua lasta kohti.

Vuonna 2010 kansalliseen rokotusohjelmaan otettu pneumokokkirokotus oli kallis. Etukäteisarvioissa sen hyödyt eivät olleet aivan niin selvät kustannuksiin verrattuna kuin kahden muun tässä yhteydessä tutkitun rokotuksen.

Pneumokokkirokotuksen hyödyt näyttivät riittäviltä verrattuina kustannuksiin, mutta vasta, kun arvioinnissa otettiin huomioon laumasuoja eli se, miten muiden ottamat rokotukset suojaavat taudilta myös rokottamattomia.

Vuosia myöhemmin arvioituna tilanne on valoisa.

– Olemme saaneet rokotteet aina edullisemmin kuin etukäteen arvioimme. Myös pneumokokkirokotus on säästänyt terveydenhuollon kustannuksia, Salo sanoo.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Uusin lehti

Tapahtumat

22.11. Finlandia-talo – Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄKIRJOITUS

Länsi-Pohja uhmaa sote-määräyksiä

Eri puolilla Suomea vallitseva kuntien into yhteisyrityksiin kertoo siitä, kuinka vaikeaa yhteistyö maakunnan eri kaupunkien välillä voi olla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 17.11. 10:33

Kolumni

Aluepolitiikkaa ja edunvalvontaa

Vaikka sopeutuminen työpaikkojen muutoksiin on kipeää, rakennemuutos perustuu kohtuulliseen näyttöön paremmasta vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 17.11. 08:52

Toimitukselta

Keskusta sai Meri-Lapissa maistaa omaa lääkettään

Meri-Lapin kuntien valtuustossa useimmat keskustalaiset äänestivät yhteisyrityksen puolesta, vaikka se pistää kapuloita rattaisiin sote-uudistuksen järjestelyille Lapin maakunnassa.

  • 15.11. 10:39

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
HUS

Erikoislääkäri määräaikaiseen viransijaisuuteen

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja. Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta.

HUS

Erikoislääkäri vakinaiseen virkaan

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja. Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta

HUS

Erikoistuva lääkäri

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja työnantaja. Vahvuutemme on osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta, joka arvostaa avoimuutta ja yhdenvertaisuutta. Työmme tavoitteena on korkea laatu ja korostamme potilaan parasta.

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

KIPUPOLIKLINIKAN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRKA

Olemme vireä ja aktiivinen, hyvät koulutus- ja työnohjausmahdollisuudet tarjoava työnantaja. Sairaalassamme on mahdollisuudet monipuoliseen lääkärintyöhön sekä tutkimukseen.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.