LASTEN HYVINVOINTI
Ilkka Jauhiainen, 24.4.2012, 10:03Lasten laiminlyönnistä on puhuttava suoraan
Lasten laiminlyönti on useiden tutkimusten mukaan yleisempää kuin pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö.
Lancetissa 2008 julkaistun tutkimuksen mukaan joka kymmenes lapsi on laiminlyöty. Laiminlyönti tarkoittaa sitä, ettei lapsen perustarpeita huomioida.
– Laiminlyönnin tunnistaminen vaatii ilmiön tuntemisen lisäksi lääkäriltä tarkkaa silmää ja herkkyyttä, sanoo sosiaalipediatri ja lastenneurologi Satu Kivitie-Kallio Hyksin sosiaalipediatrian yksiköstä.
Hän on kirjoittanut laiminlyönnistä muun muassa Duodecimin julkaisemaan Lastentautien päivystyskirjaan.
Rajanveto vaikeaa
Fyysisen laiminlyönnin merkkejä ovat muun muassa likaisuus, hoitamattomat somaattiset vaivat, heikko hampaiden hygienia ja riittämätön tai epäsopiva ravinto. Monet muut laiminlyönnin muodot, kuten emotionaalinen laiminlyönti tai turvallisuuden laiminlyönti, ovat vaikeita huomata. Pahimmillaan laiminlyönti voi johtaa kuolemaan.
– Varsinkin fyysisen hoidon ja turvallisuuden laiminlyönnin kohdalla on vaikeaa tehdä rajanveto suurpiiteisen perhekulttuurin ja laiminlyönnin välillä, sanoo Kivitie-Kallio.
Hän tähdentää, että laiminlyönti on usein pysyvä ympäristötekijä lapsen elämässä. Pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö ovat luonteeltaan tapahtumia. Laiminlyönti voi olla tahatonta.
– Joissakin tapauksissa vanhemmat eivät edes ymmärrä laiminlyövänsä lasta. Osa lääkäreistä pitää laiminlyöntiä non-medikaalisena asiana ja osa välttelee asian esille ottamista ja tutkimista, koska se saattaa johtaa konfliktiin vanhempien kanssa. Laiminlyönnillä voi kuitenkin olla hyvin pitkäkestoiset terveydelliset seuraukset.
Asioista puhuttava suoraan
Satu Kivitie-Kallion mukaan laiminlyönnin huomaaminen ja selvittäminen vaativat avointa mieltä ja hyvää vuorovaikutusta perheen kanssa. Asioista on puhuttava suoraan.
– Puhe ei saa olla syyllistävää tai holhoavaa. Vanhemmilta ei ole hyvä kysyä, laiminlyövätkö he lastaan. Sen sijaan vanhemmilta voidaan tarkkaan kysyä perheen käytännöistä, vuorokausirytmistä, ravitsemustottumuksista, lasten hoidosta ja muista asioista, joiden perusteella ongelmaa voidaan rajata.
Kivitie-Kallion mukaan vanhempiin kannattaa vaikuttaa konkreettisin neuvoin. He voivat hyötyä yksinkertaisista lasten hoitamiseen liittyvistä ohjeista.
– Osa vanhemmista pyrkii muuttamaan toimintaansa ja osa ei.
Seuraaminen on tärkeää
Ympäröivä yhteiskunta voi välillisesti osallistua laiminlyöntiin esimerkiksi lainsäädännön tai muiden olosuhteiden kautta.
– Tämän ymmärtäminen auttaa ymmärtämään lapsen tilannetta, Kivitie-Kallio sanoo.
Hän muistuttaa myös, että sekä vaikeissa että lievemmissä tapauksissa lapsen tilanteen seuraaminen on tärkeää. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä haitallisempaa laiminlyönti voi olla.
– Selkeissä tapauksissa on syytä kirjata laiminlyönnin diagnoosi, varata seuranta-aika ja tarvittaessa käynnistää lastensuojelulliset toimenpiteet. Jos lastensuojeluilmoituksen kynnys ei ylity mutta laiminlyönnistä on herännyt epäily, lapsi tarvitsee kehityksen ja terveyden seurantaa kokonaistilanteen hahmottamiseksi. Tärkeintä on, että ongelmia yritetään ehkäistä.
Hienoa että aletaan kiinnittämään huomiota laiminlyönteihin.
Laspset saavat traumoja niistä lopuksi elämää kun tarpeita ei huomioida.
Lastenkodissa kasvaneena tiedän miten vakavat traumat siitä jäi kun lastenkoti syyllistyi siihen mistä nyt kerrotte. 13 v. kidutusta ja muisti palasi niistä tapahtumista terapiassa. Sellaista lastensuojelua Suomessa.
Lapsiin ja lapsuuteen kohdistuvat uhat ovat todella tuhoisia sekä lasten elämälle että yhteiskunnallekin.
Siksi ennaltaehkäisyyn tulee satsata jo sikiöstä lähtien...
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.