LAINSÄÄDÄNTÖ

Lääkkeitä menee paljon hukkaan jäykän velvoitevarastoinnin takia

  • 16.6. 09:15

Minna Pihlava

Kuva: Colourbox

Suuria määriä lääkkeitä menee hukkaan velvoitevarastoinnin vuoksi.

Esimerkiksi lääkeyhtiö Orion joutui hävittämään alkuvuodesta 36 000 euron arvoisen erän Staflocil-sairaala-antibioottia, kun lain vaatima velvoitevarasto jäi vuodenvaihteessa käsiin uuden kilpailutuksen jälkeen.

Pfizer joutuu hävittämään vuosittain 100 000–200 000 euron arvosta lääkkeitä vastaavasta syystä, arvioi laatuasioista vastaava johtaja Pasi Virta.

– Nykylaki ei huomioi nopeatempoisuutta, joka on rakennettu lääkemarkkinoiden sisään, sanoo analyytikko Nadia Tamminen Lääketeollisuus ry:stä.

Hän viittaa viitehintajärjestelmään ja sairaalalääkkeiden nykymuotoiseen kilpailutukseen. Ne eivät olleet olemassa, kun velvoitevarastointilaki tuli voimaan 1984. Uusi laki vuodelta 2008 ei radikaalisti muuttanut järjestelmän perusteita.

Myös sairaala-apteekeilla on varastointivelvoite, mutta niissä hukkaa ei synny suuria määriä.

– Käytämme vanhaa varastoa niin kauan kuin sitä on ja vaihdamme liukuvasti uuteen, kuvaa toimitusjohtaja Marja Iso-Mustajärvi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksesta.

Huoltovarmuuskeskuksen mukaan velvoitevarastoissa on lääkkeitä yhteensä lähes 200 miljoonan euron arvosta. Huoltovarmuuskeskus on maksanut lääkkeiden toimittajille 3–6 miljoonan euron vuosittaisen korvauksen korkotasosta riippuen.

Velvoitevarastointi

Lääketehtailla, lääkevalmisteiden maahantuojilla, terveydenhuollon toimintayksiköillä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on velvollisuus varastoida lääkkeitä.

Fimean ylläpitämässä velvoitevarastointiluettelossa on nyt 1 392 valmistetta, jotka sisältävät noin 130 eri lääkeainetta. Mukana on esimerkiksi sydän-, kipu-, reuma-, anestesia-, diabetes, astma- ja psyykenlääkkeitä.

THL:n pitää varastoida rokotusohjelmaan kuuluvia rokotteita lukuun ottamatta influenssarokotteita.

Lääketehtaiden ja maahantuojien pitää varastoida lääkkeestä riippuen kolmen, kuuden tai kymmenen kuukauden tarve. Käytännössä varastoinnin hoitaa usein lääketukku.

Terveydenhuollon toimintayksikön pitää varastoida samoja lääkkeitä kahden viikon taikka kolmen tai kuuden kuukauden tarve ja lisäksi velvoitevarastointiasetuksen erillisen liitteen määräämää 51 syöpälääkettä kolmen kuukauden tarve.

 

 

 

Varastointivelvollisia ärsyttää ennen kaikkea järjestelmän jäykkyys.

Velvoitevarastoitavan lääkkeen määrä määräytyy edellisvuoden maaliskuun ja elokuun välisen myynnin perusteella. Velvoite ei heti muutu miksikään, vaikka yhtiö häviäisi tarjouskilpailun eikä saisi lääkettä toimitettua juuri minnekään seuraavana vuonna.

Sairaala-apteekit järjestävät tarjouskilpailut yleensä kahden vuoden välein. Viitehintajärjestelmässä vaihtelut ovat tätäkin nopeampia, koska hinnat voivat vaihtua kolmen kuukauden välein.

– Muissa Euroopan maissa teollisuudelle ei ole asetettu näin kovia velvoitteita, sanoo Orionin Suomen myynti- ja markkinointijohtaja Janne Maksimainen.

Hän pitää velvoitevarastoinnin ongelmia oikeudenmukaisuuskysymyksenä.

– Jos velvoitetaan pitämään tuotetta, varastoidulle määrälle pitäisi myös olla ostaja tai sopia jokin muu kompensaatiojärjestelmä, hän sanoo.

Ongelma korostuu hänen mukaansa mikrobilääkkeillä, joita teollisuuden pitää varastoida kymmenen kuukauden laskennallinen tarve.

Yksi vaihtoehto Maksimaisen mielestä on, että julkiset yksiköt ottavat velvoitevarastoinnin kontolleen.

Jos järjestelmää ei rukata, hänen mielestään on jopa uhkana, että Suomen markkinoilta poistuu toimijoita huonon kannattavuuden vuoksi ja lääkkeiden saatavuus heikkenee.

Osaratkaisu voisi Marja Iso-Mustajärven mukaan olla se, että sairaalalääkkeen toimittajan vaihtuessa vanhan toimittajan velvoitemäärä alkaisi laskea ja uuden toimittajan velvoite nousta heti tarjouskilpailun ratkettua. Kilpailu ratkeaa 2–3 kuukautta ennen varsinaista toimituskautta.

Tämä ei ratkaise koko ongelmaa, koska osaa lääkkeistä pitää varastoida kuuden tai kymmenen kuukauden tarpeen verran.

Joustavuutta toisi Nadia Tammisen mukaan sekin, että tietyn valmisteen varastoa voisi korvata toisilla samaa lääkeainetta sisältävillä valmisteilla.

Muutospainetta kohdistuu myös siihen, mitä lääkkeitä varastoidaan.

Alun perin lain idea on ollut kansainvälisiin kriiseihin varautuminen. Viime vuosina varastot ovat käytännössä palvelleet saatavuushäiriöiden puskurina.

Listoilla on lääkkeitä, jotka eivät liity akuutteihin kriisitilanteisiin. Nadia Tammisen mielestä moni itsehoitolääke on tällainen, samoin verenpaine- ja närästyslääkkeet.

Hänen mielestään saatavuushäiriöihin ja kansainvälisiin kriiseihin pitäisi varautua erillisillä järjestelmillä.

– Nykyinen velvoitevarastointilaki ei ole kauhean ketterä tapa hoitaa tilapäisiä saantihäiriöitä, Tamminen sanoo.

Myös Marja Iso-Mustajärvi on kahden erillisen varautumisjärjestelyn kannalla. Tämä siksikin, että pula voi tulla niistäkin lääkkeistä, jotka eivät nyt kuulu velvoitevarastoinnin piiriin.

Haastateltujen mielestä olisi tarpeen tehdä perusteellinen mietintä siitä, mihin halutaan varautua, ja päättää varastoitavista lääkkeistä ja niiden määristä sen pohjalta. Mahdollisten kriisien – esimerkiksi sota, terrorismi, pandemia tai rahtiliikenteen seistahtuminen – vaikutukset lääketarpeelle ja lääkkeiden saatavuudelle ovat erilaisia.

Pieniä rukkauksia systeemiin on tehty viime vuosina. Esimerkiksi varastointivelvoitetta on voinut vuodesta 2015 hoitaa, väliaikaisesti ja Fimean luvalla, vieraskielisin pakkauksin.

Suurta uudistusta ei ole lähiaikoina luvassa.

– Nykyiseen hallitusohjelmaan ei mahtunut velvoitevarastointilain kokonaisuudistusta, sanoo hallitusneuvos Anne Koskela sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Nadia Tammisen mielestä uudistuksen valmistelu pitäisi silti aloittaa pikimmiten.

– Miettimistyö kannattaisi aloittaa jo nyt, jotta lakihanketta päästään edistämään seuraavalla hallituskaudella, hän sanoo.

Uusin lehti

Tapahtumat

14.3.2018 Finlandia-talo – Tule edistämään naisjohtajuutta yhdessä kollegoidesi kanssa sosiaali- ja terveysalan Vahva nainen työelämässä -tapahtumaan! Puhujina muun muassa Minna Helle, Päivi Kerkola, Paula Risikko ja Laura Räty.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄKIRJOITUS

Vaativammasta sairaanhoidosta tuli kauppatavaraa

Valtakunnanpolitiikassa asetelma demokraattisesti valittujen kansanedustajien ja terveydenhuollon ammattilaisten ja johtajien välillä on tällä hetkellä hyvin kärjistynyt, kertoo Mediuutisten päätoimittaja Anna Niemelä pääkirjoituksessaan.

  • 1.12. 13:44

KOLUMNI

Bling, oletko huomannut että?

Endokrinologi Helena Miettinen kuvailee kolumnissaan, miten tulevaisuuden tekoäly ehkä auttaa lääkäriä väistelemään inhimillisiä virheitä työssään.

  • 1.12. 13:19

TOIMITUKSELTA

Onkohan se vaarallista?

Viisi maakuntaa, joissa sijaitsee yliopistollinen keskussairaala, tiivistävät yhteistyötään. Taas yksi huoli lisää.

  • 1.12. 12:23

SUOLISTOSYÖPÄ

Ihmisiä pitää ravistella

Iso osa suolistosyöpään kuolemisista voitaisiin estää kattavan seulonnan avulla. Suomessa se on katkolla.

  • 1.12. 11:10

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Valvontayksikön osastonylilääkäri

Vastaamme noin 171 000 asukkaan hyvinvoinnista Kymenlaaksossa. Kymenlaakson keskussairaala sijaitsee Kotkassa noin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala sijaitsee Kouvolassa. Tarjoamme kilpailukykyisen palkan, joustavat työajat, säännöllisen ja monipuolisen mahdollisuuden kouluttautumiseen ja mahdollisuuden osa-aikatyöhön.

Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri

Vastaamme noin 171 000 asukkaan hyvinvoinnista Kymenlaaksossa. Kymenlaakson keskussairaala sijaitsee Kotkassa noin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala sijaitsee Kouvolassa. Tarjoamme kilpailukykyisen palkan, joustavat työajat, säännöllisen ja monipuolisen mahdollisuuden kouluttautumiseen ja mahdollisuuden osa-aikatyöhön.

Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Kolmea kirurgian erikoistuvaa lääkäriä

Vastaamme noin 171 000 asukkaan hyvinvoinnista Kymenlaaksossa. Kymenlaakson keskussairaala sijaitsee Kotkassa noin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala sijaitsee Kouvolassa. Tarjoamme kilpailukykyisen palkan, joustavat työajat, säännöllisen ja monipuolisen mahdollisuuden kouluttautumiseen ja mahdollisuuden osa-aikatyöhön.

Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Kahta ortopedian ja traumatologian erikoislääkäriä

Vastaamme noin 171 000 asukkaan hyvinvoinnista Kymenlaaksossa. Kymenlaakson keskussairaala sijaitsee Kotkassa noin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala sijaitsee Kouvolassa. Tarjoamme kilpailukykyisen palkan, joustavat työajat, säännöllisen ja monipuolisen mahdollisuuden kouluttautumiseen ja mahdollisuuden osa-aikatyöhön.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.