Kuntauudistuksen vaikutukset pelottavat lääkäreitä

Kuntien terveysjohtajat suhtautuvat varovaisen positiivisesti hallituksen esittelemään kuntauudistusehdotukseen.

Espoon terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen toivoo, että kuntauudistuksen ohella Suomessa voitaisiin oikeasti kehittää sosiaali- ja terveydenholtoa eikä rakentaa vain lisää hallintohimmeleitä, joita on noussut kuntiin esimerkiksi Paras-hankkeen takia.

Näin uudistus etenee

Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) virkamiehineen aloitti kuntakierroksen Joensuusta 14.2.2012.

Kuntakierroksen viimeinen etappi on Helsingissä 21.3.2012.

Kunnilla on aikaa antaa lausuntonsa ehdotuksista 13.4.2012 mennessä.

Lausuntojen jälkeen hallitus kertoo jatkosta, määrittelee rakenneuudistusta koskevan lain sisällön ja antaa uuden kuntakartan.

Kuntien tehtäviä arvioivan työryhmän määräaika päättyy 30.5.2014.

Uudet kunnat aloittavat suunnitelman mukaan 2015.

– Toivoisin, että nyt viimeinkin tehtäisiin päätöksiä ja pysyttäisiin siinä, mitä on päätetty. Hallintorakenteiden uudistaminen vie niin paljon energiaa ja aikaa, että palvelujen kehittämiseen ei enää riitä paukkuja, Heinänen sanoo.

Kuntauudistusehdotuksessa Espoo liitettäisiin yhteen Helsingin, Vantaan, Kauniaisten ja Sipoon kanssa. Heinänen ei kuitenkaan usko suunnitelman toteutumiseen.

– Olen hiukan skeptinen sen suhteen, onko kuntarajojen muuttaminen se ratkaisu, millä palvelut onnistutaan paremmin integroimaan. Suur-Helsinki tosin voisi olla sen kokoinen yksikkö, että se voisi jotenkin tolkullisesti tuottaa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, myös suuren osan erikoissairaanhoidosta, Heinänen sanoo.

Tämä vaatisi hänen mielestään kuitenkin aivan toisenlaisen organisaation.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta saattaisi käytännön kannalta olla toimivampi ratkaisu kuin tämänhetkinen viritys.

Sote-alue tarvitsee sairaalan

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten toimitusjohtajan Pentti Itkosen mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto pitäisi ottaa kunnilta pois, jos ne jäävät uudistuksessa ilman päivystävää sairaalaa.

Kuntien tulevaisuus olisi pitänyt analysoida ensin

Professori Jussi Huttusen mukaan kuntauudistuksessa ei ole otettu huomioon tarpeeksi sosiaali- ja terveydenhuollon roolia tulevaisuudessa.

– Kokonaisuus pelottaa tällä hetkellä, koska marssijärjestys on väärä. Ensin olisi pitänyt analysoida kuntien tehtävät tulevaisuudessa ja vasta sitten lähteä rakentamaan kuntauudistusta.

Sosiaali- ja terveydenhuolto tulisi Huttusen mukaan toteuttaa 20–30 sote-alueella, joilla erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto olisi integroitu.

– Aika laaja yhteinen näkemys vallitsee siitä, että näin voitaisiin vähentää kustannuksia ja parantaa palvelujen laatua.

Malli sallisi myös monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkamisen. Sote-alueet voisivat olla joko kuntayhtymiä tai maakunnallisia, jos maakunnille annetaan uusia tehtäviä. Tällöin kuntien lukumäärä ei enää olisi kriittinen kysymys, ja niitä voisi olla enemmänkin kuin 70.

– Joka tapauksessa kuntien lukumäärää joudutaan merkittävästi vähentämään, sillä pienet kunnat eivät yksin pysty ylläpitämään perusterveydenhuoltoa tällä ikärakenteella. Minimiratkaisu on se, että sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään useiden kuntien yhteistyönä, jos halutaan säilyttää nykyinen kuntarakenne.

Näin kävisi esimerkiksi Etelä-Karjalassa, jos sinne muodostettaisiin kaksi erillistä kuntaa Lappeenrannan ja Imatran ympärille. Tällöin ilman keskussairaalaa jäävän uuden Imatran pitäisi kuitenkin järjestää erikoissairaanhoito jollain tavalla.

– Tiedän, että STM:ssä on valmisteltu tällaista sote-aluevaihtoehtoakin. Se sopisi Eksoten kunnille erityisen hyvin, koska meillä on jo sellainen. Yhden kunnan malli olisi kuitenkin paras, koska se toisi Imatrankin täysillä mukaan alueen toimintaan.

Itkosen mielestä tärkeintä on, että jokaisella sote-alueella on päivystävä sairaala, jotta hoitoketjut saadaan saumattomiksi ja perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito samaaan organisaatioon.

– Jos terveyskeskus jää yksin, se ei koskaan tule vahvistumaan. En voi ymmärtää, että joku kunta vahtii omaa terveyskeskustaan, vaikka se vielä sattuisikin toimimaan. Se voi toimia vielä kolme tai neljä vuotta, mutta sen jälkeen monilla alueilla tulee totaalinen stoppi, koska silloin ikääntyvän väestön palvelutarve ylittää käytössä olevan kapasiteetin.

Itkonen esittää myös krittiikkiä kuntauudistusta kohtaan. Hänestä 70 kuntaa on aivan liian paljon.

– Sosiaali- ja terveydenhuollosta huolehtivien kuntien määräksi riittäisi 20. Muussa tapauksessa pitää muodostaa vastaava määrä sote-alueita.

Rivilääkärikin hyötyisi

Pentti Itkosen ja Tuula Heinäsen mielestä tärkeintä olisi nyt päästä eroon perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä hallintorajasta.

– Muuten nujakointi rajalla jatkuu. Kaikki yhteistyö pitää myös saada näkyväksi, Itkonen sanoo.

Itkosen mukaan ilman raja-aitoja toimivasta järjestelmästä hyötyy myös rivilääkäri.

– Lääkärillä olisi koko ajan sairaalan tuki ja hän voisi ohjailla potilasvirtoja oman erikoistuneen terveyskeskuksensa kautta sillä tavalla kuin työnjaossa on sovittu. Ja myös koulutuksia voisi yhdenmukaistaa.

Laita-alueet pitää turvata

Varsinais-Suomessa Turun ympärille saattaa syntyä jopa 11 kunnan jättikunta, jossa olisivat mukana Turun lisäksi Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto, Tarvasjoki, Aura, Rusko, Masku, Nousiainen ja Mynämäki sekä mahdollisesti Sauvo, Paimio ja Marttila.

Paimion-Sauvon terveyskeskuksen johtavan lääkärin Merja Laineen mukaan jättiliitoksessa vaikutusmahdollisuus paikallisten palvelujen kehittämiseen heikentyisi.

– Se pelottaa, että uudistus rikkoisi hyvin toimivat terveydenhuollon rakenteet ja moni asia jouduttaisin tekemään uusiksi, Laine sanoo.

Toisessa vaihtoehdossa Paimio ja Sauvo liitettäisiin toiseen suureen naapurikuntaan Saloon.

– Viimeviikkoiset Nokia-uutiset eivät tee Saloakaan houkuttelevammaksi, kun sen taloudellinen tilanne muuttuu huonommaksi.

Laineen mukaan jättiliitoksissa myös potilastietojärjestelmät menisivät uusiksi monessa kunnassa, mikä vaikeuttaisi toimintaa ainakin aluksi.

– Toisaalta paineita tähän suuntaan on muutenkin olemassa.

Laine ei kuitenkaan ole valmis kuoppaamaan kuntauudistusta. Hänestä ehdotettu kuntauudistus on yksi pohja, josta lähteä liikkeelle.

– Toteutuksen aikataulu ei saisi olla liian kireä, ja siinä pitää ottaa huomioon kaikki näkökulmat ja turvata päätöksenteon demokratia ja palvelut myös laita-alueilla.

Lähetä

Tulosta

Jaa

Kommentoi artikkelia

Katso kaikki kommentit (1 kappale)

Re: Kuntauudistuksen vaikutukset pelottavat lääkäreitä 2.4.2012 12:09

Miten tuossa kirjoituksessa tuntuu konkretisoituvan se, että on eri asia piirrellä paperille terveyspalveluja kuin miettiä niiden käytettävyyttä sairaana olevan ihmisen kannalta?

satunnainen ohikulkija Vastaa Ilmoita asiattomasta viestistä

Ilmoitus epäasiallisesta viestistä Sulje