LÄÄKETUTKIMUS

Kuivasilmäisyyden hoitoon etsitään tehokkaampia lääkkeitä

  • 18.5. 10:20

Erpo Pakkala

| Kuva: Colourbox

Kuivasilmäisyyden hoitoon saatetaan saada pian uusia nykyistä tehokkaampia, helpommin annosteltavia ja pitkävaikutteisempia lääkkeitä, jos EU-tason Integrated Training in Dry Eye Disease Drug Development -hanke onnistuu tavoitteissaan.

– Hankkeessa syntesisoidaan ja testataan uusia lääkeainekandidaatteja, seriiniproteaasin ja kinaasin estäjiä, jotka vaikuttavat uudella mekanismilla kuivasilmäisyyteen, sanoo Itä-Suomen yliopiston biofarmasian professori Arto Urtti.

Hankkeessa on mukana useita eurooppalaisia tutkimusryhmiä sekä lääke- ja diagnostiikkayrityksiä.

Hankkeen aikana tehdään 12 väitöstutkimusta, joista yksi on Suomesta, Itä-Suomen yliopistosta.

– Tässä tutkimusryhmässäni tehtävässä väitöksessä tutkitaan lääkeaineen vaikutuksen optimointia silmän pinnassa – sitä, miten lääkeaineet saataisiin paremmin pysymään silmän pinnassa, sanoo Urtti, jolla on professuuri myös Helsingin yliopistossa.

Lääkekehityksen lisäksi hankkeessa etsitään uusia kuvantamismenetelmiä kuivasilmäisyyden tarkempaan diagnostiikkaan.

– Tätä varten tehdään potilaskokeitakin Ranskassa ja Espanjassa, Urtti sanoo.

Uudet diagnostiset menetelmät voisivat Urtin mukaan tulla kliiniseen käyttöön heti, jos ne osoittautuvat toimiviksi. Uusia lääkkeitä pitää odotella pitempään.

– Lääkeaineet voisivat edetä kliinisiin kokeisiin ehkä neljän vuoden kuluttua. Potilaiden käyttöön ne saadaan, jos kliiniset kokeet onnistuvat.

Verkkokalvon ikärappeumaankin etsitään uusia lääkkeitä

Toinen Arto Urtin johtama silmälääketutkimus OcuTher on juuri pääsemässä täyteen vauhtiin. Siinä etsitään uusia lääkeaineiden vaikutusmekanismeja ja lääkeaineita verkkokalvon ikärappeumaan. Lisäksi tutkitaan lääkkeiden kohdentamista verkkokalvoon nanoteknologian keinoin.

OcuTherissa on mukana useita eurooppalaisia tutkimusryhmiä ja lääkeyrityksiä. Siinä tehdään 15 väitöstutkimusta, joista kolme Suomessa.

– Verkkokalvon ikärappeuman kuivaan muotoon ja verkkokalvon harvinaisempiin sairauksiin ei ole hyviä lääkehoitoja. Kosteaa ikärappeumaa hoidetaan pistämällä injektio silmän lasiaiseen kuukausittain, mikä ei ole optimaalisin ja miellyttävin annostelutapa, Urtti sanoo.

Urtin mukaan tavoitteena olisikin kehittää injektio, jonka vaikutusaika olisi pitempi kuin kuukausi, tai annostelutapa, joka olisi potilaille miellyttävämpi.

– Suomessakin injektioita annetaan klinikoilla noin 70 000 vuodessa, joten pitempi vaikutusaika vähentäisi potilaskäyntejä.

Urtin mukaan uusille lääkkeille on suuri tarve.

Nykyiset yleisimmin käytetyt silmää kosteuttavat tipat ovat usein melko tehottomia. Niitä joudutaan myös annostelemaan tiuhaan tahtiin, jopa monta kertaa tunnissa, minkä potilaat kokevat hankalana.

Osa uusista lääkeaineista puolestaan on huonosti siedettyjä.

– Ihan äskettäin on tullut myyntiin pari uutta lääkeainetta, jotka hillitsevät tulehdusta. Suomessa näistä markkinoille ovat tulleet syklosporiinitipat.

Uusia lääkkeitä ja annostelumenetelmiä tarvitaan myös sen takia, että kuivasilmäisyys lisääntyy vauhdilla. Suurimpana syynä tähän on väestön ikääntyminen ja näyttöpäätetyön yleistyminen. Myös monet sairaudet, kuten diabetes, aiheuttavat kuivasilmäisyyttä.

– Esimerkiksi USA:ssa noin 25 miljoonaa ihmistä kärsii ainakin ajoittain kuivasilmäisyydestä. Kuivasilmäisyyttä on eriasteista, mutta aina se aiheuttaa silmään kipua, vetistystä ja aristusta. Pahimmallaan kuivasilmäisyys vaurioittaa silmän pinnan sarveiskalvoa vakavasti, sanoo Urtti.

Hankkeen tavoitteena on myös lisätä tutkijavaihtoa EU-alueella.

– Lisäksi väitöskirjojen tekijät saavat lääkekehitykseen suuntaavan tutkijakoulutuksen.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Rokotteita pitää puolustaa

Välillä vaikuttaa siltä, että lääketieteen ja ravitsemuksen asiantuntijaksi voi meritoitua omia vaivojaan tarkkailemalla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 18.8. 10:22

Kolumni

Ympäristöystävällisyys on osa sairaalankin laatua

Terveydenhuollon laadun yhtenä elementtinä tulisi olla ympäristöystävällisyys, sillä ilmastonmuutos on suuri riski monien terveydelle, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 18.8. 10:15

TOIMITUKSELTA

Käytäntö syntyy hitaasti

Tuoreiden ajatusten implementointi on haastava paikka, kirjoittaa toimittaja Nina Airisto.

  • 18.8. 10:11

Uusin lehti

Tapahtumat

Millainen itseluottamus johtaa menestykseen? Miten kampitan muutoksen aiheuttamat työhyvinvointihaasteet? Tapahtumassa kuulet mielenkiintoisia case-esimerkkejä johtajien muutosmatkoista sekä opit tuntemaan itsesi.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄTOIMITTAJALTA

Rokotteita pitää puolustaa

Välillä vaikuttaa siltä, että lääketieteen ja ravitsemuksen asiantuntijaksi voi meritoitua omia vaivojaan tarkkailemalla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 18.8. 10:22

Kolumni

Ympäristöystävällisyys on osa sairaalankin laatua

Terveydenhuollon laadun yhtenä elementtinä tulisi olla ympäristöystävällisyys, sillä ilmastonmuutos on suuri riski monien terveydelle, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 18.8. 10:15

TOIMITUKSELTA

Käytäntö syntyy hitaasti

Tuoreiden ajatusten implementointi on haastava paikka, kirjoittaa toimittaja Nina Airisto.

  • 18.8. 10:11

PÄÄTOIMITTAJALTA

Hoidon tasa-arvosta on iso huoli

Moni tasa-arvon ongelmista kietoutuu potilaiden heikkoon yhteiskunnalliseen asemaan tai osattomuuteen yhteiskunnassa, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 11.8. 10:28

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Uudenmaan Työterveys/ Keski-Uudenmaan Työterveys

TYÖTERVEYDEN SAIRAANHOIDON LÄÄKÄREITÄ

Nurmijärven ja Tuusulan kunnat ovat maakunnallisia muutoksia ennakoiden perustaneet kaksi työterveyshuoltopalveluita tuottavaa osakeyhtiötä: Uudenmaan työterveys Oy;n ja Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:n. Näin taataan paikalliset, hyvin saavutettavat työterveyspalvelut kuntien henkilöstölle sekä parannetaan alueen yrityksille ja yrittäjille tarjottavia työterveyshuollon palveluja. Yritystoiminta käynnistyy syksyllä 2017. Yrityksillä on toimipisteet Nurmijärven kirkonkylässä, Klaukkalassa sekä Tuusulan Hyrylässä

Uudenmaan Työterveys/ Keski-Uudenmaan Työterveys

TYÖTERVEYSLÄÄKÄREITÄ

Nurmijärven ja Tuusulan kunnat ovat maakunnallisia muutoksia ennakoiden perustaneet kaksi työterveyshuoltopalveluita tuottavaa osakeyhtiötä: Uudenmaan työterveys Oy;n ja Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:n. Näin taataan paikalliset, hyvin saavutettavat työterveyspalvelut kuntien henkilöstölle sekä parannetaan alueen yrityksille ja yrittäjille tarjottavia työterveyshuollon palveluja. Yritystoiminta käynnistyy syksyllä 2017. Yrityksillä on toimipisteet Nurmijärven kirkonkylässä, Klaukkalassa sekä Tuusulan Hyrylässä

Uudenmaan Työterveys/ Keski-Uudenmaan Työterveys

VASTAAVAA TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIÄ

Nurmijärven ja Tuusulan kunnat ovat maakunnallisia muutoksia ennakoiden perustaneet kaksi työterveyshuoltopalveluita tuottavaa osakeyhtiötä: Uudenmaan työterveys Oy;n ja Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:n. Näin taataan paikalliset, hyvin saavutettavat työterveyspalvelut kuntien henkilöstölle sekä parannetaan alueen yrityksille ja yrittäjille tarjottavia työterveyshuollon palveluja. Yritystoiminta käynnistyy syksyllä 2017. Yrityksillä on toimipisteet Nurmijärven kirkonkylässä, Klaukkalassa sekä Tuusulan Hyrylässä

TERVEYSTALO

JOHTAVAA TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIÄ

Olemme Suomen suurin yksityinen lääkärikeskus-sairaala, joka tarjoaa monipuolisia terveyspalveluja ja on avoinna vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä, 24/7. Työterveyshuollossa meillä on lähes 50 000 työterveyshuollon asiakasta. Kehitymme ja kehitämme toimintaamme jatkuvasti asiakastarpeiden mukaisesti, muuttuvassa toimintaympäristössä. Terveystalo Kampissa on osaava ja uudistusmyönteinen henkilöstö.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.