LÄÄKETUTKIMUS

Kuivasilmäisyyden hoitoon etsitään tehokkaampia lääkkeitä

  • 18.5. 10:20

Erpo Pakkala

| Kuva: Colourbox

Kuivasilmäisyyden hoitoon saatetaan saada pian uusia nykyistä tehokkaampia, helpommin annosteltavia ja pitkävaikutteisempia lääkkeitä, jos EU-tason Integrated Training in Dry Eye Disease Drug Development -hanke onnistuu tavoitteissaan.

– Hankkeessa syntesisoidaan ja testataan uusia lääkeainekandidaatteja, seriiniproteaasin ja kinaasin estäjiä, jotka vaikuttavat uudella mekanismilla kuivasilmäisyyteen, sanoo Itä-Suomen yliopiston biofarmasian professori Arto Urtti.

Hankkeessa on mukana useita eurooppalaisia tutkimusryhmiä sekä lääke- ja diagnostiikkayrityksiä.

Hankkeen aikana tehdään 12 väitöstutkimusta, joista yksi on Suomesta, Itä-Suomen yliopistosta.

– Tässä tutkimusryhmässäni tehtävässä väitöksessä tutkitaan lääkeaineen vaikutuksen optimointia silmän pinnassa – sitä, miten lääkeaineet saataisiin paremmin pysymään silmän pinnassa, sanoo Urtti, jolla on professuuri myös Helsingin yliopistossa.

Lääkekehityksen lisäksi hankkeessa etsitään uusia kuvantamismenetelmiä kuivasilmäisyyden tarkempaan diagnostiikkaan.

– Tätä varten tehdään potilaskokeitakin Ranskassa ja Espanjassa, Urtti sanoo.

Uudet diagnostiset menetelmät voisivat Urtin mukaan tulla kliiniseen käyttöön heti, jos ne osoittautuvat toimiviksi. Uusia lääkkeitä pitää odotella pitempään.

– Lääkeaineet voisivat edetä kliinisiin kokeisiin ehkä neljän vuoden kuluttua. Potilaiden käyttöön ne saadaan, jos kliiniset kokeet onnistuvat.

Verkkokalvon ikärappeumaankin etsitään uusia lääkkeitä

Toinen Arto Urtin johtama silmälääketutkimus OcuTher on juuri pääsemässä täyteen vauhtiin. Siinä etsitään uusia lääkeaineiden vaikutusmekanismeja ja lääkeaineita verkkokalvon ikärappeumaan. Lisäksi tutkitaan lääkkeiden kohdentamista verkkokalvoon nanoteknologian keinoin.

OcuTherissa on mukana useita eurooppalaisia tutkimusryhmiä ja lääkeyrityksiä. Siinä tehdään 15 väitöstutkimusta, joista kolme Suomessa.

– Verkkokalvon ikärappeuman kuivaan muotoon ja verkkokalvon harvinaisempiin sairauksiin ei ole hyviä lääkehoitoja. Kosteaa ikärappeumaa hoidetaan pistämällä injektio silmän lasiaiseen kuukausittain, mikä ei ole optimaalisin ja miellyttävin annostelutapa, Urtti sanoo.

Urtin mukaan tavoitteena olisikin kehittää injektio, jonka vaikutusaika olisi pitempi kuin kuukausi, tai annostelutapa, joka olisi potilaille miellyttävämpi.

– Suomessakin injektioita annetaan klinikoilla noin 70 000 vuodessa, joten pitempi vaikutusaika vähentäisi potilaskäyntejä.

Urtin mukaan uusille lääkkeille on suuri tarve.

Nykyiset yleisimmin käytetyt silmää kosteuttavat tipat ovat usein melko tehottomia. Niitä joudutaan myös annostelemaan tiuhaan tahtiin, jopa monta kertaa tunnissa, minkä potilaat kokevat hankalana.

Osa uusista lääkeaineista puolestaan on huonosti siedettyjä.

– Ihan äskettäin on tullut myyntiin pari uutta lääkeainetta, jotka hillitsevät tulehdusta. Suomessa näistä markkinoille ovat tulleet syklosporiinitipat.

Uusia lääkkeitä ja annostelumenetelmiä tarvitaan myös sen takia, että kuivasilmäisyys lisääntyy vauhdilla. Suurimpana syynä tähän on väestön ikääntyminen ja näyttöpäätetyön yleistyminen. Myös monet sairaudet, kuten diabetes, aiheuttavat kuivasilmäisyyttä.

– Esimerkiksi USA:ssa noin 25 miljoonaa ihmistä kärsii ainakin ajoittain kuivasilmäisyydestä. Kuivasilmäisyyttä on eriasteista, mutta aina se aiheuttaa silmään kipua, vetistystä ja aristusta. Pahimmallaan kuivasilmäisyys vaurioittaa silmän pinnan sarveiskalvoa vakavasti, sanoo Urtti.

Hankkeen tavoitteena on myös lisätä tutkijavaihtoa EU-alueella.

– Lisäksi väitöskirjojen tekijät saavat lääkekehitykseen suuntaavan tutkijakoulutuksen.

Uusin lehti

Tapahtumat

Rahoitus on toistaiseksi jäänyt sote-keskusteluissa sivurooliin, vaikka rahoituksen järjestäminen ohjaa merkittävästi toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveysalan rahoitus -tapahtuma käy läpi, mitä sote-alan rahoituksen tulevaisuudesta tiedetään nyt, mitä sen suhteen on suunnitteilla sekä millainen rahoitusmalli toimisi hyvin tilanteessa, jossa julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhä enemmän yhteistyössä. Tapahtumassa selvitetään myös mitkä ovat nykyisen lääkerahoitusjärjestelmän suurimmat ongelmat sekä kuinka niitä ratkotaan. Tule päivittämään tietosi, oppimaan uutta, osallistumaan keskusteluun sekä verkottumaan.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

KOLUMNI

Ettei mieli olisi jumissa

Mielenterveys ei ole irtonainen osa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia, vaan sen tiukkaa ydintä, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kirjoittaa.

  • 13.10. 09:53

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Kuopion yliopistollinen sairaala

ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN VIRAT (16) Akuuttilääketiede (2)

Kuopion yliopistollinen sairaala on lähes 4500 ihmisen työpaikka. Hoitotyön ammattilaisia KYSissä työskentelee 2800. Suuri organisaatio on täynnä mahdollisuuksia kehittyä työssä ja edetä uralla. Vuonna 2015 KYSiin valmistui Suomen modernein sairaala.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

NEUVOLATOIMINNAN YLILÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

OPISKELUHUOLLON VASTUULÄÄKÄRIÄ

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Lappeenrannassa ja lähikunnissa. Asukkaita on noin 132 000. Lappeenrantaan pääsee junalla Helsingistä 2 tunnissa ja Lahdesta tunnissa.

Kuopion yliopistollinen sairaala

ERIKOISLÄÄKÄRIN VIRANSIJAISUUS Plastiikkakirurgia (1)

Kuopion yliopistollinen sairaala on lähes 4500 ihmisen työpaikka. Hoitotyön ammattilaisia KYSissä työskentelee 2800. Suuri organisaatio on täynnä mahdollisuuksia kehittyä työssä ja edetä uralla. Vuonna 2015 KYSiin valmistui Suomen modernein sairaala.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.