KIRURGIA

Keskussairaalat ovat lisänneet tekonivelleikkausten määrää - Osa sairaaloista pelkää leikkaustoiminnan menettämistä

  • 10.11. 09:20

Tiina Aisla

Kuva: Jussi Helttunen

Keskussairaaloissa tehtyjen lonkan ja polven tekonivelleikkausten määrät ovat kasvaneet huomattavasti tänä vuonna.

Tämä selviää Kuntaliiton lokakuun lopussa julkaisemasta sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien tuotantotietojen yhteenvedosta, jonka luvut ovat suuntaa antavia. Tehtyjen toimenpiteiden määrät ovat sen mukaan nousseet tämän vuoden tammi–elokuussa viidessä keskussairaalassa ja sairaanhoitopiirissä yli 20 prosenttia.

Osassa sairaaloista lisääntynyt toimenpiteiden määrä liittyy taisteluun tekonivelleikkaustoiminnan jatkumisen puolesta.

Erikoissairaanhoidon niin kutsuttu keskittämisasetus uhkaa lopettaa lonkan ja polven primäärit tekonivelleikkaukset sairaaloissa, joissa niiden määrä jää alle kuudensadan vuodessa.

Kotkassa eniten kasvua

Eniten lonkan ja polven tekonivelleikkausten prosentuaalinen määrä nousi tänä vuonna Kymenlaakson keskussairaalassa.

Siellä lonkka- ja tekoniveltoimenpiteiden määrä kasvoi Kuntaliiton yhteenvedon mukaan tammi–elokuussa reilut 27 prosenttia edellisvuodesta. Yhteensä tänä vuonna elokuuhun mennessä leikkauksia on tehty 523.

Kotkassa tekonivelten leikkaustoiminta ei ole kuitenkaan katkolla keskittämisasetuksen takia.

– Meillä lisäys johtuu siitä, että samaan piiriin kuuluvassa Pohjois-Kymen sairaalassa leikkaustoiminta on vähentynyt ja leikkauksia on siirtynyt meille, sanoo Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean kirurgian yksikön ylilääkäri Arto Toivanen.

Toivasen mukaan toimenpidemäärissä on ollut pientä notkahdusta, ja nyt on palattu normaalitasolle.

Viime kesäkuussa Pohjois-Kymen sairaalasta loppuivat päivystysaikaiset traumapotilaiden leikkaukset.

– Tekonivel on aika yleinen ratkaisu myös lonkkamurtumissa. Lonkan tekonivelleikkausten luvuissa voivat näkyä myös lonkan murtumatapaukset, arvioi Toivanen.

Niitä on Pohjois-Kymen sairaalassa leikattu 50–60 vuodessa, ja nyt ne ovat siirtyneet Kymenlaakson keskussairaalaan.

Myös Pohjois-Kymen kirurgian poliklinikalta on tullut suoraan leikattavia Kouvolaan. Ennen sieltä saatettiin lähettää leikattavia myös ulkopuolelle, esimerkiksi Pihlajalinnan sairaaloihin.

– Nyt on linjattu, että leikkaukset tulevat ensisijaisesti tänne, kun olemme vuoden alusta olleet samaa erikoissairaanhoidon yksikköä.

Koksissa on tehty aiempinakin vuosina Toivasen mukaan noin 600–700 tekonivelleikkausta vuosittain.

Vaasan keskussairaala on yksi näistä sairaaloista. Siellä leikkausten määrä on tänä vuonna noussut reippaasti viime vuoteen verrattuna.

Kuntaliiton yhteenvedon mukaan Vaasassa tehtiin tammi–elokuussa 350 lonkan ja polven tekonivelleikkausta. Muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan oli reilut 26 prosenttia.

Viime vuonna vastaavien leikkausten määrä koko vuonna oli 488.

Vaasassa kasvun takana on tietoinen päätös. Sairaalassa halutaan jatkaa tekonivelleikkauksia.

– Olemme panostaneet enemmän resursseja tekonivelleikkauksiin, jotta protetiikka säilyy toimenpidevalikoimassamme, sanoo ortopedian ja traumatologian ylilääkäri Erno Lehtonen-Smeds.

Erno Lehtonen-Smedsillä on tiedossaan sairaalan tuoreet toimenpideluvut. Vaasassa on tehty tämän vuoden lokakuuhun mennessä 433 lonkan ja polven tekonivelleikkausta. Viime vuonna määrä oli vastaavana aikana 387 ja koko vuonna 477.

Lehtonen-Smedsin mukaan kyse ei ole keinotekoisesti aikaansaadusta lisäyksestä.

– Emme ole madaltaneet indikaatioita, vaan meillä on vähennetty esimerkiksi päiväkirurgiaa ja vaihdettu päiväkirurgian salipäiviä ison puolen saleiksi, jotta asetuksessa määrätty määrä saadaan kasaan, Lehtonen-Smeds sanoo.

Myös leikkaustoiminnan päättyminen Pietarsaaren sairaalassa on lisännyt leikkauksia Vaasassa.

Vaasassa uskotaan, että leikkaukset jatkuvat siellä.

– Kuusisataa leikkausta on tuskin absoluuttinen vaadittu toimenpidemäärä, mutta pyrimme siihen. Emme halua olla tilanteessa, jossa neuvotellaan, vaan että voimme sanoa, että meillä lakiesityksen vaatimus täyttyy.

Lehtonen-Smedsin mukaan kaikkien Vaasan ortopedien yhteinen tahtotila on, että leikkaukset jatkuvat.

Myös sosiaali- ja terveysministeriössä on huomattu keskussairaaloiden tänä vuonna kasvaneet tekoniveltoimenpiteiden määrät.

– En usko sairastavuuden lisääntyneen, ja jonot ovat käytännössä vuosien hoitotakuun voimassa ollessa poistuneet, joten taustalla ei myöskään voi olla jonojen purku, arvioi lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Keistisen mukaan leikkaavia sairaaloita on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilaston mukaan yli 50. Hänen mukaansa keskittämisasetus vaikuttaa rakenteellisesti eniten juuri lonkan ja polven tekonivelten leikkauksiin ja niitä tekeviin sairaaloihin.

Myös Lehtonen-Smeds sanoo, että kyse on toiminnan järkevyydestä.

– Vaikkei sitä asetuksiin ole kirjattukaan, proteesileikkaukset ja ortopedian päivystys kulkevat käsi kädessä.

Jos leikkaustoiminta nykyisessä laajuudessaan lakkaa, Lehtonen-Smedsin mukaan on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, löytää järkevää tekemistä päivystysvalmiuden vuoksi sairaalassa oleville ortopedeille.

Vaasassa työskentelee seitsemän ortopedia. Se on Lehtonen-Smedsin mukaan riittävä määrä.

– Nyt päivystysvuoro osuu kirurgin kohdalle noin kerran viikossa.

Timo Keistisen mukaan leikkaustoiminta voi jatkua useissa pienemmissä keskussairaaloissa, jos vaadittu toimenpidemäärä saavutetaan.

– Erityisesti jos leikkaustoiminnan jatkuminen on erityisvastuualueen näkökulmasta tarkoituksenmukaista potilasohjausta. Myös muutama aluesairaala ylittää asetetun määrän yliopistollisissa sairaanhoitopiireissä. Tällaisia voivat olla Oulaskankaan ja Salon sairaalat, hän sanoo.

Uusin lehti

Tapahtumat

14.3.2018 Finlandia-talo – Tule edistämään naisjohtajuutta yhdessä kollegoidesi kanssa sosiaali- ja terveysalan Vahva nainen työelämässä -tapahtumaan! Puhujina muun muassa Minna Helle, Päivi Kerkola, Paula Risikko ja Laura Räty.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄKIRJOITUS

Vaativammasta sairaanhoidosta tuli kauppatavaraa

Valtakunnanpolitiikassa asetelma demokraattisesti valittujen kansanedustajien ja terveydenhuollon ammattilaisten ja johtajien välillä on tällä hetkellä hyvin kärjistynyt, kertoo Mediuutisten päätoimittaja Anna Niemelä pääkirjoituksessaan.

  • 1.12. 13:44

KOLUMNI

Bling, oletko huomannut että?

Endokrinologi Helena Miettinen kuvailee kolumnissaan, miten tulevaisuuden tekoäly ehkä auttaa lääkäriä väistelemään inhimillisiä virheitä työssään.

  • 1.12. 13:19

TOIMITUKSELTA

Onkohan se vaarallista?

Viisi maakuntaa, joissa sijaitsee yliopistollinen keskussairaala, tiivistävät yhteistyötään. Taas yksi huoli lisää.

  • 1.12. 12:23

SUOLISTOSYÖPÄ

Ihmisiä pitää ravistella

Iso osa suolistosyöpään kuolemisista voitaisiin estää kattavan seulonnan avulla. Suomessa se on katkolla.

  • 1.12. 11:10

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Valvontayksikön osastonylilääkäri

Vastaamme noin 171 000 asukkaan hyvinvoinnista Kymenlaaksossa. Kymenlaakson keskussairaala sijaitsee Kotkassa noin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala sijaitsee Kouvolassa. Tarjoamme kilpailukykyisen palkan, joustavat työajat, säännöllisen ja monipuolisen mahdollisuuden kouluttautumiseen ja mahdollisuuden osa-aikatyöhön.

Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri

Vastaamme noin 171 000 asukkaan hyvinvoinnista Kymenlaaksossa. Kymenlaakson keskussairaala sijaitsee Kotkassa noin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala sijaitsee Kouvolassa. Tarjoamme kilpailukykyisen palkan, joustavat työajat, säännöllisen ja monipuolisen mahdollisuuden kouluttautumiseen ja mahdollisuuden osa-aikatyöhön.

Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Kolmea kirurgian erikoistuvaa lääkäriä

Vastaamme noin 171 000 asukkaan hyvinvoinnista Kymenlaaksossa. Kymenlaakson keskussairaala sijaitsee Kotkassa noin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala sijaitsee Kouvolassa. Tarjoamme kilpailukykyisen palkan, joustavat työajat, säännöllisen ja monipuolisen mahdollisuuden kouluttautumiseen ja mahdollisuuden osa-aikatyöhön.

Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Kahta ortopedian ja traumatologian erikoislääkäriä

Vastaamme noin 171 000 asukkaan hyvinvoinnista Kymenlaaksossa. Kymenlaakson keskussairaala sijaitsee Kotkassa noin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala sijaitsee Kouvolassa. Tarjoamme kilpailukykyisen palkan, joustavat työajat, säännöllisen ja monipuolisen mahdollisuuden kouluttautumiseen ja mahdollisuuden osa-aikatyöhön.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.