VÄITÖSTUTKIMUS
Heidi Kähkönen, 14.5.2012, 9:43Huono työnjako haittaa kotihoitoa
Puhe kotihoidon hoitajapulasta saattaa olla osittain harhaanjohtavaa, osoittaa tuotantotalouden diplomi-insinöörin Johan Groopin viime viikolla tarkastettu väitöskirja.
Groopin mukaan nykyisten hoitajaresurssien parempi kohdentaminen auttaisi huomattavasti kuntia palveluiden järjestämisessä.
– Jotta kotihoito pystyisi vastaamaan kasvavaan kysyntään, ainoa vaihtoehto on tasata palvelujen tuotanto koko päivän ajaksi, Groop sanoo.
Hän tutki kotihoidon palvelujen järjestämistä Espoossa ja havaitsi, että kotihoito ruuhkautuu aina aamuisin. Kaikki asiakkaat on autettava päivän alkuun samoihin aikoihin, mutta ruuhkautuminen olisi vältettävissä, jos yhdellä asiakaskäynnillä ei yritettäisi hoitaa mahdollisimman monia, myös kiireettömiä, asioita.
Kilometrien tuijottaminen ei kannata
Johan Groopin mukaan kotihoidossa keskitytään liikaa siihen, että hoitajan asiakkaat asuvat lähekkäin ja että paikasta toiseen siirtymiseen ei kulu paljon aikaa. Myös naapurustossa asuvat asiakkaat halutaan hoitaa samalla reissulla, vaikka akuuttia tarvetta käynnille ei olisi.
Groopin mukaan tehtävien priorisointi olisi tehokkuuden kannalta oleellisempaa kuin kilometrien laskeminen.
Hänen mielestään esimerkkiä voisi ottaa Malmöstä, jossa palveluntuotanto on tasattu koko päivälle. Käyntimäärää asiakkaan luona ei pyritä minimoimaan, vaan tehtävät jaetaan kiireellisyyden mukaan pitkin päivää. Järjestely on vähentänyt hoitajien kiirettä.
Tuottavuuden mittarina käytetään kotihoidossa yleensä asiakkaan luona vietettyä aikaa suhteessa koko työaikaan. Malmöläisella kotihoitoalueella hoitajat viettivät keskimäärin 67 prosenttia työajastaan asiakkaiden luona. Suomessa julkisella puolella vastaava osuus on noin 30–50 prosenttia. Groop uskoo, että Suomessa voitaisiin päästä paremmalle tasolle.
Aluesidonnaisuus rasittaa
Kunnat on yleensä jaettu kotihoitoalueisiin, joille on usein mitoitettu tietty määrä hoitajavakansseja. Vakanssimäärä ei Groopin mukaan perustu hoidon varsinaiseen kysyntään, vaan se on jäänne historiallisesta kehityksestä.
– Ongelma tulee, kun kuvitellaan, että alueella on oikea määrä hoitajavakansseja. Hoitajia hyödynnetään siitä huolimatta, tarvitaanko heitä vai ei.
Silloin toisaalla on ylimääräistä kapasiteettia ja toisaalla vallitsee hoitajapula. Resurssien oikea kohdentaminen vapauttaisi hoitajia joiltakin alueilta.
Groopin mielestä osa hoitajista voitaisiin pitää vapaana paikkailemaan henkilöstötarpeita vaihtuvan kysynnän mukaan.
Espoo petrasi palveluita
Tutkimuksensa aluksi Groop seurasi Espoossa muutaman päivän kotihoitajien työtä ja sitten haastatteli useiden eri ammattiryhmien edustajia kenttätyöntekijästä sosiaali- ja terveydenhuollon johtoon.
Espoon kaupungin kotihoidon päällikkö Raija Kasanen kertoo, että kaupunki sai tutkimuksen aikana äärimmäisen arvokasta tietoa kotihoidon palvelujen järjestämisestä. Palvelutuotantoa ryhdyttiin tasaamaan, minkä seurauksena vuokratyövoiman käyttöä on pystytty vähentämään.
– Iso kysymys on ollut työkulttuurin muutos, Kasanen kertoo.
Kotihoidossa työt on totuttu tekemään aamuisin, joten hoitohenkilökunnalta palvelujen muuttaminen asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi vaatii totuttelua. Positiivista palautetta on kuitenkin tullut, kun hoitajat ovat kokeneet kiireen vähentyneen.
– Uskon, että olemme oikealla tiellä.
