LÄÄKÄRIKYSELY

Hoidon epätasa-arvo huolestuttaa lääkäreitä

  • 11.8. 09:52

Minna Pihlava

Kuva: Colourbox

Kansalaiset eivät saa tasa-arvoisesti terveydenhoidon palveluja. Tätä mieltä on 66 prosenttia Mediuutisten kyselyyn vastanneista lääkäreistä.

Kesä–heinäkuussa tehtyyn sähköpostikyselyyn vastasi 707 lääkäriä.

Epätasa-arvo ilmenee lääkäreiden mukaan monin eri tavoin: Potilailla ei ole varaa lääkkeisiin. Mielenterveyspotilas, vanhus tai kielitaidoton ei saa tarpeeksi hoitoa. Työterveyshuollosta saa enemmän ja nopeammin hoitoa kuin terveyskeskuksen kautta. Erikoislääkäripalveluita ei ole tasaisesti saatavilla koko maassa.

Lääkkeiden hinnat ovat kyselyvastausten mukaan arkipäiväinen keskustelun aihe vastaanotolla.

Hoidanko hyväosaisia paremmin?

Moni lääkäri arvioi Mediuutisten kyselyssä, että potilaan alentunut kyky järjestellä asioitaan johtaa huonompaan terveyspalvelujen saantiin. Esimerkiksi vanhus, mielenterveys- tai päihdepotilas tai vähään tyytyvä toimintakykyinenkin potilas saattavat jäädä vaille tarvitsemiaan palveluita

Kysyimme eri alojen lääkäreiltä, miten tällaisten potilaiden asioita voi edistää.

1. Miten lääkäri voi tunnistaa, että potilas on riskissä jäädä vaille tarpeellista hoitoa?

2. Mitä keinoja lääkärillä tai terveydenhuollon yksiköllä on edistää potilaan palvelujen saantia, jos tämä ei itse pysty ajamaan asioitaan?

 

Jonna Levola

Apulaisylilääkäri, Päihdepsykiatrinen konsultaatiotiimi, Hyvinkään sairaanhoitoalue/Hus

1. On hyvä tunnistaa omia ennakkoasenteitaan. Suomessakin tapahtuu priorisointia ja vääristymää hoidon aktiivisuudessa ja laadussa, vaikkei kukaan toivottavasti tietoisesti ajattele hoitavansa vähävaraista työtöntä huonommin kuin hyvin toimeentulevaa uraohjusta.

Toivoisin irtaantumista "ei kuulu minulle" -ajattelusta. Jos en minä hoida, kuka sitten? Voi myös kysyä itseltään, hoitaisinko tämän potilaan toisin, jos hän ei sairastaisi masennusta tai skitsofreniaa. Hoitaisinko toisin, jos hän olisi toimitusjohtaja? Tai kollega?

2. Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikössä on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota sellaisten skitsofreniaa sairastavien henkilöiden hoitoon, joiden toimintakyky arjessa on heikko. Matti-nimisessä hankkeessa tuetaan aktiivisella hoito-otteella muun muassa somaattisen terveyden hoitoa, autetaan varaamaan aikaa terveyskeskukseen ja tarvittaessa mennään vastaanotolle mukaan.

Lisäksi Terveystupa-toiminnassa yleislääkäri tekee terveystarkastuksia ja antaa terveysneuvontaa sekä ohjaa tarpeen mukaan asianmukaisten palveluiden piiriin.

 

Taru Falenius

Kuntouttavan sairaalahoidon ylilääkäri, Turku

1. Geriatristen potilaiden hoito vaatii aina laaja-alaista otetta ja selvittelyjä, koska oireet ovat usein hyvin epätyypillisiä ja erilaisia kuin nuorilla. Sydäninfarktin sairastanut potilas voi olla kivuton tai infektiopotilas kuumeeton. Monet lääkkeet saattavat peittää oireita.

Lisäksi akuutin sekavuuden tai toimintakyvyn laskun syy on todennäköisesti monen tekijän summa. Ne pitää tunnistaa ja hoitaa, jotta tilanne saataisiin korjattua.

2. Kotihoidolla on suuri merkitys ikääntyneiden hoidossa. Asiakkaan toimintakykyä, vointia ja ympäristöä tulee aktiivisesti seurata. Mikäli toimintakyky laskee, tulisi syy aina heti selvittää ja hoitaa. Pelkkä palvelujen lisäys ei auta. Jos asiakas hakee esimerkiksi ateriapalvelua, rollaattorin tai lisää kotihoidon käyntejä, tulisi pysähtyä miettimään syytä. Geriatrinen moniammatillinen arviointi antaa tähän työkalun. Myös säännölliset kattavat kotihoidon lääkärin tarkastukset varmistavat sairauksien diagnosoinnin ja hoidon.

Osalla muistisairaista ei ole kotihoitoa, vaan huolenpidosta vastaa omaishoitaja. Omaishoitajia tulisi tukea ja neuvoa ja järjestää myös omaishoidettaville säännölliset terveystarkastukset. Lisäksi omaishoitajien terveydestä ja jaksamisesta tulee huolehtia.

Meidän pitäisi löytää myös apua tarvitsevat, palveluiden ulkopuolella olevat ikääntyneet esimerkiksi ikäneuvoloiden avulla.

 

Pia Hakio

Apulaisylilääkäri, Espoonlahden terveysasema, Espoo

1. Aika usein jo sairauskertomustietoja lukiessa. Potilaalla on paljon käyntejä useilla vastaanottajilla ja paljon päivystyskäyntejä. Hoitosuunnitelma ei toteudu tai muuttuu joka käynnillä, vaikka vaivat eivät muutu. Varatut ajat jäävät käyttämättä tai tutkimuksiin meno viivästyy.

Vastaanotolla riskin tunnistaa usein, jos potilas vaikuttaa avuttomalta toteuttamaan omahoitoa tai sitoutuminen omahoitoon on heikkoa.

Lisäksi jos potilaan asiointi terveyspalveluissa on toistuvasti vaikeaa ja tulee väärinymmärryksiä tai ristiriitatilanteita usein, on riski, että tarpeellinen hoito ei toteudu.

2. Oma nimetty hoitaja tai sosiaalihoitaja sekä lääkäri räätälöidysti tietyille potilasryhmille voi parantaa hoidon saantia ja laatuakin ja vähentää turhia tutkimuksia.

Vastaanotolla voi käyttää mahdollisimman paljon kirjallisia ohjeistuksia ja muistutelappuja sovituista tutkimuksista ja hoitotoimenpiteistä. Seuraavat kontaktiajat varataan mahdollisuuksien mukaan jo potilaan ollessa paikalla. Hyvät sähköiset työkalut ja yhteensopivuus muiden hoitoon osallistuvien tahojen kirjauksiin auttaisi.

– Uusia kalliita diabeteslääkkeitä jätetään ostamatta ja niitä pitää vaihtaa halvempaan sulfonyyliureaan. Osa vaan lopettaa lääkityksen kertomatta siitä, kertoo yksi vastaaja.

Moni mainitsi diabeteslääkekorvausten heikennyksen vaikuttaneen potilaiden mahdollisuuksiin ostaa lääkkeitä. Vuodenvaihteesta lähtien potilas on maksanut 35 prosenttia lääkkeen hinnasta itse, aina lääkekattoon asti.

Joskus lääkekatto vaikuttaa potilaiden lääkehankintoihin alkuvuonna dramaattisesti.

– Hoidan paljon reumapotilaita ja näen ns. tavallisillakin ihmisillä olevan merkittäviä hankaluuksia ostaa alkuvuodesta biologisia lääkkeitä, sillä heidän pitäisi maksaa kerralla vuotuisen maksukaton täyttävä summa. Sen seurauksena hoitoon tulee keskeytyksiä.

Toinen vastaaja puolestaan kertoo, että vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastava ajautuu toistuvasti osastohoitoon, kun tauti pahenee edelliseltä sairaalajaksolta saatujen lääkkeiden loputtua.

Jotkut vastaajat kertovat, että potilaat saattavat lykätä halpojen antibioottienkin hankintaa rahahuolien vuoksi.

Myös esimerkiksi psykoterapian tai poliklinikkakäyntien hinta estää hoidon.

– Tekonivelleikkaukseen menevä potilas siirtää leikkausta ja on menemättä, koska ei ole varaa hammashoitoon, joka tarvitaan, jotta voidaan leikata.

Asuinpaikka vaikuttaa hoitoon, arvioi moni vastaaja.

– Erityisesti mielenterveystyössä ja huumevieroituksessa on suuria eroja kuntien ja sairaanhoitopiirien välillä, yksi vastaaja kirjoittaa.

Erikoislääkäripalvelujen saatavuuskin vaihtelee.

– Asuinpaikasta riippuen eri erikoisalojen vastaanotolle on aivan erilainen mahdollisuus päästä ja täysin erilaiset jonotusajat, yksi kyselyyn vastannut kommentoi.

Muun muassa neurologia, onkologia ja reumatologia saivat mainintoja alueellisen saatavuusvaihtelun aloina.

Psykiatrian, gynekologian ja silmätautien saatavuudessa on vastaajien mielestä ylipäätään ongelmia julkisessa terveydenhuollossa.

Julkisuudessa on säännöllisesti ollut esillä, että työterveyshuolto tarjoaa monesti nopeammin ja enemmän hoitoa kuin terveyskeskus. Tämä tuli esiin myös kyselyssä.

– Erikoislääkärien palvelua saavat työterveydenhuollon kautta työikäiset helpommin kuin vanhukset ja lapset, jotka ovat julkisen sektorin varassa.

Jonkun mielestä työterveyshuollossa tarjolla olevat palvelut ovat jopa kohtuuttoman hyviä.

– Erään valtionyhtiön johtoportaalla on työterveyssopimus, jossa sananmukaisesti lukee "Kaikki mahdolliset hoidot" (sic!). Saman firman duunareille ei kuulu juuri mitkään hoidot. Johtoporras on muutenkin terveempää kuin duunarit.

Toisaalta kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että kaikki saavat palveluja tasa-arvoisesti.

– Julkinen terveydenhuolto tarjoa varallisuudesta riippumatta laadukasta hoitoa potilaille, arvioi yksi vastaaja.

Lääkärivastaajista osa muistuttaa siitä, että eri sosiaaliryhmien väliset erot liittyvät elämäntapoihin ja esimerkiksi koulutukseen. Näiden tuomiin eroihin terveydessä on vaikea vaikuttaa terveydenhuollon keinoin.

Eikä kaikkien mielestä pidäkään.

– Kaikille terveys ei ole tärkeintä. Osa ihmisistä haluaa elää täysiä sillä tavalla kuin haluavat, vaikka sitten elämän pituus jäisi hieman lyhyemmäksikin [..] Asiakkaalle/potilaalle kerrotaan, kuinka on hyvä tehdä, mutta asiakas päättää kuinka tekee, kirjoittaa yksi lääkäri.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Rokotteita pitää puolustaa

Välillä vaikuttaa siltä, että lääketieteen ja ravitsemuksen asiantuntijaksi voi meritoitua omia vaivojaan tarkkailemalla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 18.8. 10:22

Kolumni

Ympäristöystävällisyys on osa sairaalankin laatua

Terveydenhuollon laadun yhtenä elementtinä tulisi olla ympäristöystävällisyys, sillä ilmastonmuutos on suuri riski monien terveydelle, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 18.8. 10:15

TOIMITUKSELTA

Käytäntö syntyy hitaasti

Tuoreiden ajatusten implementointi on haastava paikka, kirjoittaa toimittaja Nina Airisto.

  • 18.8. 10:11

Uusin lehti

Tapahtumat

Millainen itseluottamus johtaa menestykseen? Miten kampitan muutoksen aiheuttamat työhyvinvointihaasteet? Tapahtumassa kuulet mielenkiintoisia case-esimerkkejä johtajien muutosmatkoista sekä opit tuntemaan itsesi.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄTOIMITTAJALTA

Rokotteita pitää puolustaa

Välillä vaikuttaa siltä, että lääketieteen ja ravitsemuksen asiantuntijaksi voi meritoitua omia vaivojaan tarkkailemalla, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 18.8. 10:22

Kolumni

Ympäristöystävällisyys on osa sairaalankin laatua

Terveydenhuollon laadun yhtenä elementtinä tulisi olla ympäristöystävällisyys, sillä ilmastonmuutos on suuri riski monien terveydelle, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

  • 18.8. 10:15

TOIMITUKSELTA

Käytäntö syntyy hitaasti

Tuoreiden ajatusten implementointi on haastava paikka, kirjoittaa toimittaja Nina Airisto.

  • 18.8. 10:11

PÄÄTOIMITTAJALTA

Hoidon tasa-arvosta on iso huoli

Moni tasa-arvon ongelmista kietoutuu potilaiden heikkoon yhteiskunnalliseen asemaan tai osattomuuteen yhteiskunnassa, kirjoittaa päätoimittaja Anna Niemelä.

  • 11.8. 10:28

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Yhteistyöllä kasvua terveysteknologia-alalle

Terveysala on saanut ansaitsemansa roolin kansallisten painopisteiden joukossa! Yksi syy on ollut terveysteknologian kasvu merkittäväksi vientialaksi viimeisen parikymmenen vuoden aikana. Vuonna 2015 vientiä oli 1,9 miljardin euron arvosta. Alustavien tietojen mukaan 2 miljardin raja rikkoutui viime vuonna. Kansantalouden kannalta vähintään yhtä tärkeää on, että vienti on suurempaa kuin tuonti. Vuonna 2015 kauppatase oli 900 miljoonaa.

  • 27.2. 12:23

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Uudenmaan Työterveys/ Keski-Uudenmaan Työterveys

TYÖTERVEYDEN SAIRAANHOIDON LÄÄKÄREITÄ

Nurmijärven ja Tuusulan kunnat ovat maakunnallisia muutoksia ennakoiden perustaneet kaksi työterveyshuoltopalveluita tuottavaa osakeyhtiötä: Uudenmaan työterveys Oy;n ja Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:n. Näin taataan paikalliset, hyvin saavutettavat työterveyspalvelut kuntien henkilöstölle sekä parannetaan alueen yrityksille ja yrittäjille tarjottavia työterveyshuollon palveluja. Yritystoiminta käynnistyy syksyllä 2017. Yrityksillä on toimipisteet Nurmijärven kirkonkylässä, Klaukkalassa sekä Tuusulan Hyrylässä

Uudenmaan Työterveys/ Keski-Uudenmaan Työterveys

TYÖTERVEYSLÄÄKÄREITÄ

Nurmijärven ja Tuusulan kunnat ovat maakunnallisia muutoksia ennakoiden perustaneet kaksi työterveyshuoltopalveluita tuottavaa osakeyhtiötä: Uudenmaan työterveys Oy;n ja Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:n. Näin taataan paikalliset, hyvin saavutettavat työterveyspalvelut kuntien henkilöstölle sekä parannetaan alueen yrityksille ja yrittäjille tarjottavia työterveyshuollon palveluja. Yritystoiminta käynnistyy syksyllä 2017. Yrityksillä on toimipisteet Nurmijärven kirkonkylässä, Klaukkalassa sekä Tuusulan Hyrylässä

Uudenmaan Työterveys/ Keski-Uudenmaan Työterveys

VASTAAVAA TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIÄ

Nurmijärven ja Tuusulan kunnat ovat maakunnallisia muutoksia ennakoiden perustaneet kaksi työterveyshuoltopalveluita tuottavaa osakeyhtiötä: Uudenmaan työterveys Oy;n ja Keski-Uudenmaan Työterveys Oy:n. Näin taataan paikalliset, hyvin saavutettavat työterveyspalvelut kuntien henkilöstölle sekä parannetaan alueen yrityksille ja yrittäjille tarjottavia työterveyshuollon palveluja. Yritystoiminta käynnistyy syksyllä 2017. Yrityksillä on toimipisteet Nurmijärven kirkonkylässä, Klaukkalassa sekä Tuusulan Hyrylässä

TERVEYSTALO

JOHTAVAA TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIÄ

Olemme Suomen suurin yksityinen lääkärikeskus-sairaala, joka tarjoaa monipuolisia terveyspalveluja ja on avoinna vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä, 24/7. Työterveyshuollossa meillä on lähes 50 000 työterveyshuollon asiakasta. Kehitymme ja kehitämme toimintaamme jatkuvasti asiakastarpeiden mukaisesti, muuttuvassa toimintaympäristössä. Terveystalo Kampissa on osaava ja uudistusmyönteinen henkilöstö.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.