Helsinki hämmentää vuokralääkäriyrityksiä

Helsinki on selvästi tiukentanut vuokralääkäriyrityksille asettamiaan ehtoja. Se käy ilmi kesällä kohua herättäneestä tarjouskilpailusta, jolla Helsinki haki ostolääkäreitä Haartmanin ja Malmin sekä Lasten ja nuorten sairaalan päivystysyksiköihin.

Tarjolla oli kolmivuotinen sopimus, joka koski pääasiassa niitä yleislääkäritasoisia päivystysvuoroja, joita Helsingin terveyskeskuksen omat lääkärit eivät pysty tekemään, sekä varallaoloa ja terveyskeskuspäivystyksen ruuhkanpurkua. Vuoroja hoitaa nyt kaksi eri ostolääkäriyritystä, mutta Helsinki haluaa jatkossa tehdä koko kakusta sopimuksen yhden tuottajan kanssa.

Nämä ehdot kismittivät yrityksiä

Yrityksen on tarjottava vuoden jokaisena päivänä kahdessa tunnissa tilauksesta lääkäri vähintään kahdeksan terveyskeskuslääkärin kahteen työvuoroon (8–15 ja 15–22) ja vähintään kahden terveyskeskuslääkärin yhteen työvuoroon (22–8). Kaupunki maksaa vain niistä lääkäreistä, joita tarvitsee.

Vuokralääkärien tulee kirjata ainakin 95 % diagnooseista. Jos tästä lipsutaan, tilaaja saa vuoden lopussa 10 % alennuksen koko sopimuksen hintaan.

Lääkärin tulee hoitaa keskimäärin 3,5 potilasta tunnissa. Jos tämä ei toteudu ja paikalle kutsutaan ruuhkanpurkaja, tilaaja ei maksa ruuhkanpurkajan työstä.

Näiden lisäksi kiistanalaisia ehtoja oli muitakin. Kaupunki lievensi osaa vaatimuksista neuvottelussa tarjouksen jälkeen.

Hankinta on nyt jäissä. Tarjouskilpailuun tuli vain yksi tarjous, ja sekin oli kilpailijoina tunnettujen Attendon ja Mediverkon yhteinen. Niiden hinta kolmivuotiskaudesta oli noin 8,5 miljoonaa euroa, mikä ylitti noin miljoonalla kaupungin arvioiman budjetin.

Kilpailuvirasto otti tapauksen alkukesästä tutkittavakseen tarjouskartelliepäilyn vuoksi.

Tutkinta kestää kuukausia

Helsingin terveyslautakunta kokoontuu ensi viikon tiistaina pohtimaan, hyväksytäänkö Attendon ja Mediverkon yhteistarjouksen pohjalta neuvoteltu sopimus, vaikka Kilpailuviraston tutkinta on kesken. Kilpailuviraston tutkimuspäällikön Antti Norkelan mukaan tarjouskartelliepäilyjen tutkinta kestää tavallisesti kuukausia.

– Keskeinen kysymys yhteistar-jouksissa on, olisiko yrityksillä ollut realistisia mahdollisuuksia tehdä tarjous yksinkin. Lisäksi meitä kiinnostaa, minkälaista tietoa yritysten välillä on vaihdettu, Norkela sanoo.

Kilpailuvirasto on kerran aikaisemmin käsitellyt vuokralääkäriyritysten tarjouskartelliepäilyä. Sillä kertaa yhteistarjous ei ollut laiton. Epäiltyjen joukkoon kuului tuolloin, vuonna 2008, Pihlajalinna. Sen toimitusjohtajan Mikko Wirenin mielestä nyt Kilpailuviraston syynissä olevassa tapauksessa tilaajan pitäisi katsoa peiliin. Hän pitää mahdollisena, että Helsinki kilpailutti kerralla liian ison kokonaisuuden.

– Se on tilaajan laiskuutta tai osaamattomuutta, jos ei riittävästi kartoita, millainen tarjouskilpailu toimii. Noin isolla vuokratyövoiman tarjouskilpailulla Helsinki petasi sen, että tarjouksia karsiutui.

Wiren arvelee, että paremmalla pohjatyöllä Helsinki olisi saanut miljoona euroa halvemman tarjouksen.

Harvinaisen kovia vaatimuksia

Attendon yhteiskuntasuhteiden johtaja Eveliina Huurre sanoo, että palveluntuottajat yrittivät jo tammikuussa kertoa kaupungin edustajille tarjouskilpailun ongelmista. Helsinki latasi hänen mukaansa sopimukseen niin paljon ehdottomia vaatimuksia ja sanktioita, ettei mikään vuokralääkäriyritys voi niitä yksin kantaa.

– Tällaista ei ole koskaan ennen tässä maassa pyydetty. Tuottaja olisi pahimmillaan maksanut Helsingille sanktioita 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Helsinki järjesti palveluntuottajille tammikuussa avoimen tilaisuuden, jossa se kertoi tarjouskilpailusta. Huurre on vahvasti sitä mieltä, että paikalla olleet tuottajat toivat esiin, että tarjouskilpailu on liian vaativa. Paikalla ollut Helsingin kaupunginsairaalan johtajalääkäri Eeva Ketola muistaa asian täysin toisin.

– Teknisessä vuoropuhelussa saimme tuottajilta selvän osviitan, että tarjouskilpailu on mahdollista toteuttaa näillä asiakirjoilla.

Tilaisuudessa oli mukana myös Med Group, joka ei tehnyt tarjousta. Toimialajohtaja Eetu Salusen mukaan jotkut tuottajat kyllä kritisoivat vaatimuksia ylimitoitetuiksi, mutta kukaan ei tuominnut niitä mahdottomiksi toteuttaa.

– Kyllä se silti jotain kertoo, että paikalla oli muistaakseni kuusi yritystä ja vain yksi tarjous tuli.

Vuokralääkärimarkkina ei toimi

Helsinki halusi laatukriteerejä tiukentamalla varmistaa, että asukkaat saavat ostolääkäreiltä yhtä hyvää palvelua kuin virkalääkäreiltä.

– Ei tässä mitään ylivaatimista ollut. Herää kysymys, olemmeko ostaneet aikaisemmin vuokralääkäreitä turhan löysillä kriteereillä, sanoo terveyskeskuksen toimitusjohtaja Matti Toivola.

– Jos saamme ostopalveluja vain laatutasoa laskemalla, meidän täytyy miettiä päivystyksen hoitamista muulla tavalla.

Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty myöntää, että kaupungin palvelujen kilpailuttamisessa on kaiken aikaa menty tiukempaan ja tarkempaan suuntaan. Se on hänestä hyvä asia.

– Herää kuitenkin kysymys, milloin kilpailuttaminen on liian tarkkaa ja laatu kallista.

Räty katsoo, että Helsinki on liian suuri pala vuokralääkärifirmoille.

– Testasimme tässä lääkäriyritysten kantokykyä ja löysimme sen rajan. Markkina ei olekaan niin toimiva kuin luulimme tai minkä käsityksen firmat ovat halunneet antaa.

Lähetä

Tulosta

Jaa