VALINNANVAPAUS

Ei istu erikoissairaanhoitoon! – Asiakasseteli on ajateltava uusiksi

  • 1.12. 11:01

Elina Heino

Asiakasseteleistä on vaarassa tulla se kysymys, johon valinnanvapauslaki karahtaa eduskunnassa.

Tämä selvisi, kun Mediuutiset kartoitti sairaanhoitopiirien johtajien ja maakuntien sote-muutoksen vastuuvalmistelijoiden käsityksiä siitä, kannattaisiko maakuntien sote-palvelut yhtiöittää.

Yhtiöittämistarve jakoi vastaajia, mutta asiakassetelit askarruttivat melkein kaikkia.

Houkuttaako sote-palvelujen yhtiöittäminen?

Tuoreimmasta valinnanvapauslain luonnosehdotuksesta puuttuu sote-palvelujen pakkoyhtiöittäminen, mutta maakunnille jäi vapaus perustaa halutessaan sote-yhtiöitä.

Kysyimme maakuntien ja sairaanhoitopiirien asiantuntijoilta, kiinnostaako yhtiömuoto.

Osa ei osannut ottaa kantaa ennen kuin laki on hyväksytty, mutta tässä poimintoja vastauksista.

EI KIITOS

– Hallinnon organisoinnin lähtökohtana on hyvä pitää keep-it-simple-periaatetta. Sitä ei palvele, jos osa toiminnasta on maakuntalain ja osa osakeyhtiölain alla.

Jaakko Pihlajamäki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja

– Osakeyhtiö on keskiajalta Venetsiasta peräisin oleva kone, joka tekee osakkaille jakokelpoista voittoa. Julkinen sote ei ole vain taloudellisen voiton tavoittelua varten.

Ahti Pisto, Satakunnan sairaanhoitopiirin johtaja

– Alueemme poliittinen rakenne on sellainen, että yhtiöittämistä tuskin tapahtuu.

Jorma Haapanen, Kymenlaakson sote-projektiryhmän puheenjohtaja

KYLLÄ KIITOS

– Osa julkisen sektorin tuottamista palveluista altistuu suoralle kilpailulle. Silloin oman toiminnan yhtiöittämistä kannattaa vakavasti harkita. Yhtiömuoto lisää ketteryyttä ja läpinäkyvyyttä.

Eetu Salunen, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimitusjohtaja

– Pidän suoran valinnan palveluissa yhtiövaihtoehtoa mahdollisena ja jopa todennäköisenä. Palvelut voivat pärjätä liikelaitoksen nettobudjetoituna taseyksikkönäkin, mutta en ole vakuuttunut, että se loisi edellytykset vaaditulle ketteryydelle ja joustavuudelle.

Jukka Lindberg, Kanta-Hämeen maakunnan sote-uudistuksen muutosjohtaja

– Näemme yhtiöittämisen mahdollisuutena, ei uhkana – perusteena kilpailukyvyn ja ketteryyden turvaaminen.

Jaakko Herrala, Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen sote-projektijohtaja

– Asiakasseteli puhuttaa meillä kaikkein eniten, Kymenlaakson sote-projektiryhmän puheenjohtaja Jorma Haapanen sanoo.

Se on todella monimutkainen ja vaiheessa oleva valinnanvapauden väline, arvelee Uudenmaan sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö.

Joulukuun puoliväliin asti lausunnolla oleva hallituksen esitysluonnos laiksi valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa velvoittaa maakuntia tarjoamaan asiakkailleen asiakasetelin tiettyihin sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluihin.

Husin toimitusjohtajan Aki Lindénin mielestä se tarkoittaa yhtiöittämispakon paluuta.

– Yhtiöittämispakko siirtyi sote-keskuksista asiakasseteleillä rahoitettavaan toimintaan!

Asiakasseteli käy ainoastaan yrityksiin, joko yksityisiin tai maakunnan perustamiin.

Potilas tai asiakas voi kyllä jättää asiakassetelin ottamatta ja hoidattaa asiansa maakunnan liikelaitoksessa.

 

Esitysluonnos listaa yksitoista sote-palvelua, joissa maakunnan on ainakin otettava asiakasseteli käyttöön, esimerkkinä osa suunhoitoa, kotihoitoa ja kuntoutusta.

Erikoissairaanhoidosta yritysten kilpailtavaksi määrätään polikliininen kirurgia ja kiireetön leikkaustoiminta, joka ei vaadi anestesiaa ja yhteispäivystystä.

Asiakasseteli pitää antaa myös ylipäätään asiakassuunnitelmaan kuuluviin kiireettömiin hoitokäynteihin.

– Esimerkiksi sädehoidot, joita nyt tuotamme kahdessa työvuorossa yhdellätoista lineaarikiihdyttäjällä, ovat jatkossa "markkinoilla olevaa" toimintaa – joka Husin pitää yhtiöittää, Lindén sanoo.

Hän on siitä harmissaan.

– Nykyaikaista monen erikoisalan päivystävää sairaalaa ei voi tällä tavoin pilkkoa. Sen tietää jokainen, joka tuntee edes alkeellisesti tätä toimintaa.

Samanhenkinen asia mietityttää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaa Leena Setälää.

Hän on kuullut, että muutamat Tyksin erikois­aloista pohtivat palvelujensa yhtiöittämistä osallistuakseen kilpailuun.

Setälä ei pidä ideasta. Yksi julkinen yhtiö maakunnassa olisi vahvempi toimija.

– Lukuisten pienten erikoisalayhtiöiden järjestelmä on hankala ja yhtiöiden kannalta riskialtis malli. Byrokratia lisääntyy ja aidossa kilpailutilanteessa konkurssiriskikin on olemassa.

 

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soitessa esitysluonnoksen asiakassetelipykälä 24 on vakava paikka.

Elokuussa annettu työnjakoasetus leikkausvolyymivaatimuksineen asetti jo haasteita Keski-Pohjanmaalla päivystävälle sairaalalle.

Nyt asiakasseteli uhkaa viedä sairaalalle elintärkeitä leikkauksia yksityiselle.

– Jos joudumme ottamaan kirurgiassa vielä asiakassetelinkin käyttöön, on vaarana leikkausvolyymien putoaminen alle asetuksen määrävaatimusten, toimitusjohtaja Ilkka Luoma sanoo.

Se vaarantaisi kirurgisen päivystysvalmiuden Kokkolassa.

Kanta-Hämeen maakunnan sote-uudistuksen muutosjohtaja Jukka Lindberg pitää asiakasseteleihin liittyvää lakia "riskaabelina".

– Sillä ei saavuteta asetettuja tavoitteita. On riski, että käytämme asiakasseteleitä asioihin, joille ei ole kunnollisia markkinoita maakunnassa.

Markkinoita ei silloin synny tai syntyy oligopoliset markkinat, eikä kustannussäästöjä tai integraatiota saada aikaan.

Lindberg antaisi maakuntien laajentaa valinnanvapautta asiakasseteleillä paikalliset olosuhteet huomioiden.

 

Viime viikolla sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vihdoin arvionsa valinnanvapauslain vaikutuksista.

Se katsoi, että erikoissairaanhoidon kustannuksista noin kymmenen prosenttia soveltuu markkinoille kilpailtavaksi eli asiakassetelien piiriin tai sote-keskusten erikoislääkäritoiminnaksi.

– STM:n arvio on väärä, Aki Lindén sanoo.

Valinnanvapauslain esitysluonnos vie yritysten kilpailtavaksi peräti yli puolet erikoissairaanhoidosta, laskevat Husin kliinikot ja talousasiantuntijat. Laskelmassa ei ole mukana sote-keskusten erikoislääkäripalveluja.

Timo Aronkytö on varma, että eduskunnan perustuslakivaliokunta ei päästä läpi lakia, joka siirtää puolet erikoissairaanhoidosta markkinaehtoiseksi.

Hän kokeilisi asiakasseteliä hyvin pienellä osalla erikoissairaanhoitoa, prosentilla tai kahdella.

– Jos yksityisestä tuotannosta on etua, käytäntöä voisi vaiheittain laajentaa.

Juttua varten on taustahaastateltu myös Pohjanmaan maakunnan muutosjohtaja Jukka Kentala, Satakunnan maakuntauudistuksen hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi, Keski-Suomen sote-uudistuksen vastuuvalmistelija Mikael Palola ja Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun muutosjohtaja Marja Perälä.

 

 

Uusin lehti

Tapahtumat

14.3.2018 Finlandia-talo – Tule edistämään naisjohtajuutta yhdessä kollegoidesi kanssa sosiaali- ja terveysalan Vahva nainen työelämässä -tapahtumaan! Puhujina muun muassa Minna Helle, Päivi Kerkola, Paula Risikko ja Laura Räty.

Kaikki tapahtumat

Uusimmat uutiset

Medirekry: Työpaikat

PÄÄKIRJOITUS

Vaativammasta sairaanhoidosta tuli kauppatavaraa

Valtakunnanpolitiikassa asetelma demokraattisesti valittujen kansanedustajien ja terveydenhuollon ammattilaisten ja johtajien välillä on tällä hetkellä hyvin kärjistynyt, kertoo Mediuutisten päätoimittaja Anna Niemelä pääkirjoituksessaan.

  • 1.12. 13:44

KOLUMNI

Bling, oletko huomannut että?

Endokrinologi Helena Miettinen kuvailee kolumnissaan, miten tulevaisuuden tekoäly ehkä auttaa lääkäriä väistelemään inhimillisiä virheitä työssään.

  • 1.12. 13:19

TOIMITUKSELTA

Onkohan se vaarallista?

Viisi maakuntaa, joissa sijaitsee yliopistollinen keskussairaala, tiivistävät yhteistyötään. Taas yksi huoli lisää.

  • 1.12. 12:23

SUOLISTOSYÖPÄ

Ihmisiä pitää ravistella

Iso osa suolistosyöpään kuolemisista voitaisiin estää kattavan seulonnan avulla. Suomessa se on katkolla.

  • 1.12. 11:10

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kari Kataja: Äitiyspakkauksia ja yhteiskehittämistä

Tekes on kumppanina yhdessä VTT:n ja Sitran kanssa Janssen Research & Developmentin ja Johnson & Johnson Innovationin maailmanlaajuisessa Next-Gen Baby Box QuickFire Challenge -innovaatiokilpailussa, jossa etsitään mullistavia ratkaisuja lasten ja vanhempien terveyden edistämiseksi. Kilpailu tarjoaa innostavan mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille yrityksille olla luomassa uutta ekosysteemiä.

  • 21.6. 11:42

Sisulla ja rohkeudella

Nykyisten suomalaisten terveys- ja hyvinvointialan saavutusten juuret ulottuvat liki sadan vuoden taakse. Ensimmäiset neuvolat perustettiin Arvo Ylpön aloitteesta 1920-luvulla. Ylppö oli myös vaikuttaja laajemminkin suomalaisessa lääketieteen ja talouselämän kehityksessä toimien mm. tänä vuonna 100 vuotta täyttävän Orionin johtokunnassa.

  • 18.4. 12:01

Medirekry

Kaupallinen yhteistyö
Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Valvontayksikön osastonylilääkäri

Vastaamme noin 171 000 asukkaan hyvinvoinnista Kymenlaaksossa. Kymenlaakson keskussairaala sijaitsee Kotkassa noin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala sijaitsee Kouvolassa. Tarjoamme kilpailukykyisen palkan, joustavat työajat, säännöllisen ja monipuolisen mahdollisuuden kouluttautumiseen ja mahdollisuuden osa-aikatyöhön.

Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri

Vastaamme noin 171 000 asukkaan hyvinvoinnista Kymenlaaksossa. Kymenlaakson keskussairaala sijaitsee Kotkassa noin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala sijaitsee Kouvolassa. Tarjoamme kilpailukykyisen palkan, joustavat työajat, säännöllisen ja monipuolisen mahdollisuuden kouluttautumiseen ja mahdollisuuden osa-aikatyöhön.

Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Kolmea kirurgian erikoistuvaa lääkäriä

Vastaamme noin 171 000 asukkaan hyvinvoinnista Kymenlaaksossa. Kymenlaakson keskussairaala sijaitsee Kotkassa noin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala sijaitsee Kouvolassa. Tarjoamme kilpailukykyisen palkan, joustavat työajat, säännöllisen ja monipuolisen mahdollisuuden kouluttautumiseen ja mahdollisuuden osa-aikatyöhön.

Carea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Kahta ortopedian ja traumatologian erikoislääkäriä

Vastaamme noin 171 000 asukkaan hyvinvoinnista Kymenlaaksossa. Kymenlaakson keskussairaala sijaitsee Kotkassa noin tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Kymenlaakson psykiatrinen sairaala sijaitsee Kouvolassa. Tarjoamme kilpailukykyisen palkan, joustavat työajat, säännöllisen ja monipuolisen mahdollisuuden kouluttautumiseen ja mahdollisuuden osa-aikatyöhön.

Summa

Summa kokoaa Talentumin lehdet ja bisneskirjat yhteen paikkaan. Lehden tilaajat voivat lukea Mediuutisia maksutta myös Summassa. Kokeile kuukauden ajan maksutta, et sitoudu mihinkään.