Baxter kehittää rokotetta borrelioosiin

Lääkeyhtiö Baxter kehittää rokotetta borrelioosiin. Esikliiniset tutkimukset ovat valmiit ja yhtiö on aloittanut faasi ykkösen.

Baxterin Pohjoismaiden lääketieteellisen johtajan Rolf Gustafsonin mukaan valmis rokote saadaan markkinoilla aikaisintaan kuuden tai seitsemän vuoden kuluttua.

– Edellyttäen, että kehitystyö etenee ilman mitään ongelmia, Gustafson sanoo.

VIRUS JA BAKTEERI

Punkit saattavat kantaa kahta taudinaiheuttajaa: spirokeettoihin kuuluvaa borrelia-bakteeria ja aivotulehdusta aiheuttavaa virusta.

Borrelioosia hoidetaan yleensä amoksisilliinillä. Hoitamaton borrelioosi voi johtaa vakaviin hermo-, nivel- ja sydänoireisiin. Suomessa 5–10 % punkeista kantaa borreliaa.

Kumlingenin tautia esiintyy rajoitetuilla alueilla Suomessa, eniten Ahvenanmaalla. Raportoituja tapauksia on alle sata vuodessa. Suomessa noin yksi prosentti punkeista kantaa virusta.

Lähde: THL, Reumaliitto

Rokote toimii punkin sisällä

Baxter kehitti jo aiemmin borreliaroketetta. Projekti pysäytettiin faasi kolmosen kynnykselle. Faasien yhden ja kahden kliinisiä kokeita tehtiin Ahvenanmaalla. Hanke tyssähti muun muassa haittavaikutuksiin ja lääketieteellisen konseptin vanhentumiseen.

Nyt kehitettävä lääke perustuu vasta-aineeseen, joka iskee punkin sisällä olevaan bakteeriin heti, kun ötökkä on imenyt ihmisverta itseensä.

– Ongelmana on ollut, että kun bakteeri on päässyt ihmiseen, se muuttaa koko ajan soluseinämän rakennetta, jolloin immuunijärjestelmä ei tunnista sitä. Kun bakteeri on punkin sisällä, sen soluseinä on muuttumaton. Rokotteessa on antigeeni, joka tunnistaa bakteerin soluseinän proteiini A:n, sanoo Gustafson.

GlaxoSmithKlinella oli samantapainen rokote jo kymmenen vuotta sitten. Rokotteessa oli vasta-aine, joka esti ihmiseen joutunutta bakteeria lisääntymästä. Lymerix-nimellä tunnettu tuote tehosi vain pohjoisamerikkalaisiin borreliakantoihin. Tuote epäonnistui kaupallisesti. Se oli suhteellisen kallis ja edellytti vuosittaisia pistoksia. Lisäksi GSK:ta vastaan nostettiin joukkokanteita haittavaikutuksista.

FDA ja Yhdysvaltain tartuntatautivirasto eivät löytäneet näyttöä väitetyistä haittavaikutuksista.

Usko kysyntään on kova

Gustafson uskoo, että borrelioosirokotteelle riittää kysyntää, jos se koskaan päätyy markkinoille.

– Punkin sisällä olevan borrelian ulkokuori on kaikkialla samanlainen, joten sama rokote käy Amerikassa ja Euroopassa, sanoo Gustafson.

Baxterilla on jo rokote puutiaisaivokuumetta eli Kumlingenin tautia vastaan.

– TBE-rokotteiden kysyntä on tänä vuonna ollut selvästi maltillisempaa kuin huippuvuosina 2007 ja 2008, sanoo Baxterin Suomen markkinoinnista vastaava Miska Merentie.

– Syitä on useita: kylmä kevät on vähentänyt kosketuksia punkkeihin ja sikainfluenssa aiheutti rokotusväsymystä, hän jatkaa.

Suomalaisille on epäselvää, mihin tautiin rokote tehoaa. Sitä nimitetään muun muassa punkkirokotteeksi ja borrelioosirokotteeksi.

– Jotkut rokotetut ovat luulleet, että rokote ehkäisee punkin puremia, sanoo Gustavsson

Punkeista 10–50 prosenttia kantaa borrelioosia. Huomattavasti harvempi punkin purema johtaa sairastumiseen.

Lähetä

Tulosta

Jaa