KAKSOISROOLI
Kati Haapakoski, 10.9.2010, 9:26Sivutyön säännöt selkiytyvät
Sairaanhoitopiirit ovat selventäneet sivutöiden tekemiseen liittyviä sääntöjä viime vuosina. Samalla yhtenäiset valtakunnalliset pelisäännöt ovat jääneet laatimatta.
Niille ei enää nähdä kovin suurta tarvetta, vaikka lääkäreiden sivutöistä riittää keskusteltavaa sairaanhoitopiireissä. Piirit ratkovat ongelmatilanteita paikallisesti.
Joka kolmas tekee kahta työtä
- Sivutöitä tekee noin 6?050 lääkäriä eli reilu kolmannes kaikista työssä olevista lääkäreistä.
- Määrä on vähentynyt hieman viime vuosina.
- Yleisintä sivutöiden tekeminen on päätoimisesti opetus- ja tutkimustehtävissä työskentelevillä, harvinaisinta terveyskeskuslääkäreillä.
- Valtaosalla sivutoimisista yksityislääkäreistä on päätoimi sairaalassa.
- Sivutöitä tekevät keskimääräistä useammin yli 50-vuotiaat lääkärit, joista hieman alle joka toisella päätoimisesti työssä olevalla lääkärillä on sivutoimi.
- Sivutoimiset yksityislääkärit pitävät yksityisvastaanottoa keskimäärin viisi tuntia viikossa muun päätyön ohella.
Lähde: Lääkärikysely 2009
Tuorein esimerkki löytyy Kuopion yliopistollisen sairaalan Kysin erva-alueelta, missä kirurgiaylilääkärit ovat puuttuneet asiaan.
Kys on turvannut kirurgian palveluita kirurgiaerikoislääkärikonsulttien avulla. Konsultaatiota tarjoavat yksityissektorilla tai toisessa sairaalassa virassa olevat kirurgit. Kysin johtajaylilääkäri Jorma Penttinen sanoo, että korkeat palkkiot moninkertaistavat kirurgin peruspäiväpalkan konsulttityössä.
Palkkauserot aiheuttavat alalle perusteetonta eriarvoisuutta, vaikka konsultoiva kirurgi tekee keikallaan enemmän leikkauksia kuin virkalääkäri vastaavana päivänä. Suuret palkkiot ovat myös pois muun hoidon rahoituksesta.
Kysin kirurgit ehdottavat, että erva-alueen sairaanhoitopiirit sopivat keskenään, että konsulttityötä kysytään ja tarjotaan toisesta sairaalasta virkatyönä kohtuullisella palkkiolla. Toisessa erva-alueen sairaalassa virassa olevaa kirurgia ei myöskään pitäisi palkata konsultiksi yksityishenkilönä tai yrityksen kautta.
Penttisen mukaan asia tulee käsiteltäväksi tänä syksynä, kun Kysin erva-järjestyssopimus hyväksytään.
Raumalla lääkärit lipesivät
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran johtajan Tarja Holin mukaan sivutyön tekemisen pelisäännöt voisivat olla valtakunnallisesti yhtenäisemmät. Lääkäreiden kaksoisroolit eivät ole ykköshuoli piireissä. Valviran edeltäjä TEO on saanut aiheesta yhden kantelun, josta se antoi päätöksensä kaksi vuotta sitten.
TEO moitti yksityislääkäreiden toimintaa Rauman aluesairaalassa. Se arvosteli sairaalan käytäntöä, jonka mukaan virassa olevat lääkärit voivat perustaa hoitopäätöksiä lähetteisiin, joita he ovat itse kirjoittaneet yksityisvastaanotoillaan.
Lääkärit olivat voineet päättää, millaisia tutkimuksia potilaille tehdään sairaalassa julkisin varoin. Sen jälkeen potilaat ovat siirtyneet Porin Erikoislääkärien hoidettavaksi.
TEO tähdensi, että jos potilas on tarkoitus leikata yksityissektorilla, leikkausta edeltävät ja sen jälkeiset laboratorio-, röntgen- ja muut tutkimukset on tehtävä yksityisellä puolella.
Sosiaali- ja terveysministeriön terveyspalveluryhmän johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki korostaa työnantajan vastuuta. Tämän täytyy tehdä toimintatavat selviksi uuden työntekijän palkkaamisen yhteydessä. Erityisen tarkka täytyy olla silloin, kun henkilöllä on valtaa hankintapäätöksissä tai muuten paljon viranomaisvaltaa.
Voipio-Pulkin mukaan alan kulttuuri on muuttunut sen jälkeen, kun lääkäreiden täytyi alkaa ilmoittaa sidonnaisuudet esimerkiksi lääketieteellisten artikkelien yhteydessä.
– Aiemmin sidonnaisuuksia pidettiin pahana. Sitten alettiin ajatella, millainen asiantuntija ei ole ollut yhteistyössä minkään tahon kanssa. Tämä muutos on luonut pohjaa sille, että jääviyskysymykset ovat muuttuneet luonnollisiksi, Voipio-Pulkki sanoo.
Määräävä asema tunnistetaan
Lääkäriliiton puheenjohtaja Timo Kaukonen kertoo, että sivutyöstä ei enää ole juuri tarvetta keskustella, koska säännöt ovat selkiytyneet yrityksen ja erehdyksen kautta.
– On opittu, että viran tai tehtävän hoidossa täytyy ottaa huomioon, jos on määräävässä asemassa puolella tai toisella, Kaukonen toteaa.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin Aino-Liisa Oukan mukaan piirin henkilöstö on tietoinen kaksoisrooleihin liittyvistä riskeistä ja säännöt ovat hyvin tiedossa. Sivutyön tekijän täytyy pyytää sivutoimilupa tai tehdä sivutoimi-ilmoitus kuten kunnallisesta viranhaltijasta annettu laki säätää.
– Johtavassa asemassa olevat viranhaltijat eivät ole määräävässä asemassa yrityksissä, Oukka kertoo.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus antoi viime vuonna ohjeen sivutöistä. Va. johtajaylilääkäri Lasse Viinikka kertoo, että Husin oma henkilöstö ei saa osallistua esimerkiksi jononpurkuleikkauksiin.
Suomen Terveystalossa työskentelee johtavan ylilääkärin Juha Tuomisen mukaan kaksituhatta ammatinharjoittajalääkäriä. Yrityksen tiedossa ei ole, kenellä on virka muualla.
Tuominen korostaa, että sivutyön tekemisen rajoittaminen saattaisi ajaa yksityistä sektoria alas. Se heikentäisi palveluita ja potilaiden valinnanvapautta. Hän toteaa, että muutokset on tehtävä maltillisesti, jos niitä halutaan.
Katso tästä graafista, kuinka sivutyöt jakautuvat terveydenhuollossa.
Vihdoinkin tähän asiaan otetaan edes kantaa. Lääkärit ovat tehneet vuosikymmenet oman työn ohessa sivutyötä. Esim. yksityisektorilla leikkauksia voidaan tehdä jopa viisi enemmän illan aikana mitä julkisella puolella päivän aikana! Tottakai lääkärit väsyvät ja eivät jaksa ns. vakituisessa virassaan tehdä "pakkotahtista" työtä. Mistä tämä on pois? Tietenkin potilailta ja veronmaksajilta. Me tuemme edelleenkin yhden julkisilla verovaroilla koulutettujen ammattilaisten vaurastumista!
Eihän niitä sivutöitä olisi, jos erityisesti sairaalat palkkaisivat riittävästi ihmisiä töihin, mutta kun kunnat eivät halua käyttää siihen rahaa. Jos sairaaloiden halu hoitaa asiat kunnolla olisi todellista, kuolisi koko yksityisvastaanottotoiminta pois kannattamattomana. Mutta kuntien säästöhalujen ollessa isot, ei julkinen puoli pelaa ja syntyy markkinat korvaaville palveluille. Eli yksityissektorin toiminta on valtiolle/kunnille todella halpaa potilaiden itsensä maksaessa suurimman osan, jolloin kunnilla ei ole mitään tarvetta siirtää em kustannusta itsellensä.
TEHOKKUUSEROT
Ilkka Jauhiainen, 10.2.2012Aluesairaala pärjää pienuudella
Forssa ja Iisalmi ovat huipputehokkaita, Mänttä ja Kuusankoski rahareikiä. »
HOITOTAKUU
Ursula Grönvall, 9.2.2012Hoitojonot vetävät aiempaa paremmin
Erikoissairaanhoidon jonot lyhenivät lähes kaikilla erikoisaloilla. »
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.