Kriisikunta hoitaa potilaansa

Kunnan ajautuminen valtiovarainministeriön ohjaukseen useimmiten järkevöittää terveyspalveluita. Kriisikunnaksi ajautunut Hanko miettii parhaillaan omien terveyspalveluidensa kehittämistä.

– Meillä ei ole säästöpaniikkia, sanoo Hangon perusturvajohtaja Sirpa Lehtinen.

Kunta käy Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kanssa keskustelua perusterveydenhuollon työjaosta ja potilasvirroista.

– Meillä on suunnitteilla yhteinen päivystyspiste Tammisaaren sairaalassa.

Hanko kehittää myös yhteistyötä äitiys- ja lastenneuvolatoiminnassa sekä pohtii perusterveydenhuollon järjestämistä Raaseporin kanssa isäntäkuntamallilla.

Yhteistyö Raaseporin kanssa ei synnytä lisää käyttörahaa, eikä sitä toisi edes kuntaliitos. Raasepori lähestyy itsekin kriisikunnan rajaa.

– Perusturvasta tinkiminen ei tuo todellisia säästöjä. Sen sijaan kannattaisin ennaltaehkäisyn kehittämistä, Lehtinen sanoo.

Kurjuus on vanha vieras

Edellisellä selvityskierroksella kriisikunnaksi päätyneellä Haapajärvellä menee nyt paremmin.

Vuoden alusta terveydenhuolto siirrettiin monien muiden kunnan toimintojen kanssa Selänteen kuntayhtymään. Kuntayhtymän muita jäseniä ovat Kärsämäki, Reisjärvi ja Pyhäjärvi. Kuntayhtymän alueella on asukkaita piirun verran alle 20 000. Kaikilla kunnilla on yhä omat laboratorionsa ja terveyskeskuksensa.

– Meillä on kuitenkin enää yksi röntgenyksikkö, sanoo Haapajärven ylilääkäri Pekka Reinvuo.

Hänen mukaansa kunnassa on ollut kova säästöpaine jo vuodesta 1994.

– Mutta ei säästöjen takia voi jättää ketään hoitamatta.

Yhdenkään terveyskeskuksen sulkemista ei ole harkittu, vaikka kuntayhtymän 16 lääkärinvirasta lähes puolet on täyttämättä. Kuntakeskukset ovat noin 30 kilometrin etäisyydellä toisistaan.

Haapajärven ongelmat ovat syvempiä kuin Hangon, joka uskoo teollisuuteen, sataman uusiin mahdollisuuksiin ja matkailuun.

– Haapajärvellä työikäisten määrä vähenee ja se näkyy verotuloissa, sanoo Reinvuo.

Lähimpään erikoissairaanhoidon yksikköön voi olla 130 kilometriä.

– Olemme tuoneet erikoissairaanhoidon palveluja kuntayhtymän alueelle. Meillä käy isommista sairaaloista sisätautilääkäri, kardiologi, psykiatri, neurologi, kirurgi ja korvalääkäri, Reinvuo kertoo.

Pelkosenniemi porskuttaa

Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen muistuttaa, että kuntayhtymän perustaminen tai kuntaliitos eivät sinänsä tuo säästöjä.

– Osa kunnista ei liitoksen tai kuntayhtymän perustamisen jälkeenkään järkeistä terveydenhuoltoaan.

Kriisin merkit

Tase on liian alijäämäinen

Tai seuraavat ehdot täyttyvät kahtena peräkkäisenä vuotena:

Kunnan vuosikate on negatiivinen.
Tuloveroprosentti on ainakin puoli prosenttia keskimääräistä korkeampi.
Lainaa puolet enemmän per asukas kuin kunnissa keskimäärin.
Kunnan oma pääoma alle puolet koko pääomasta.
Velkaa on puolet kunnan tuloista.

Lähde: Valtiovarainministeriö

Lappalaisen mukaan valtionohjaukseen päätynyttä kuntaa ei pakoteta mihinkään. Kunta säilyttää hallinnollisen itsenäisyytensä ja säästöt tehdään kunnan normaalin päätöksentekoprosessin mukaan.

Kriisikunnaksi vuonna 2004 tipahtanut Pelkosenniemi ei tinkinyt terveyspalveluistaan. Pelastajiksi tulivat valtionosuuden korotukset, harvaanasuttujen alueiden tuki sekä kiinteistöveroja tahkoavat voimala ja Pyhätunturin turistialue.

Pelkosenniemen ja Savukosken parin tuhannen asukkaan terveyspalveluista vastaa kuntayhtymä.

– Terveyspalveluissa säästötoimet olivat alkaneet jo kauan ennen kriisikunnaksi joutumista. Vuoden 1993 jälkeen 65 virasta poistui melkein kolmannes, sanoo kuntayhtymän ylilääkäri Heikki Kouri.