Lastenkin verenpaineet nousevat

Lasten ja nuorten yleistyvä lihominen nostaa myös verenpainearvoja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa lasten verenpainearvot ovat nousseet tasaisesti 1990-luvulta alkaen. JAMA:ssa vuonna 2004 julkaistun tutkimuksen mukaan 8–17-vuotiaiden lasten ja nuorten keskimääräinen systolinen verenpaine on noussut 1980-luvun lopusta vuosituhannen alkuun 1,4 mm Hg ja diastolinen verenpaine 3,3 mm Hg.

Myös suomalaisilla lapsilla verenpainearvojen kohoaminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Tilanne ei kuitenkaan ole vielä yhtä hälyttävä kuin Yhdysvalloissa. Muutama vuosi sitten julkaistun LASERI-tutkimuksen mukaan suomalaislasten verenpainetasot laskivat hieman aikavälillä 1980–2001. Silti ne ovat yhä liian korkealla.

Tilanne on huomattu myös kouluissa ja neuvoloissa. Hämeenlinnan koululääkärin Päivi Malin mukaan pelkkään verenpaineeseen puuttuminen on silti harvinaista. Lasten joukossa on kuitenkin vaikeasta ylipainosta kärsiviä, joilla verenpainekin on koholla. Ongelmat myös lisääntyvät, sillä lievästi ylipainoisten lasten määrä kasvaa ja sitä kautta koko ikäluokan ylipaino.

Lihavat saavat enemmän suolaa

THL:n ylilääkärin, dosentti Antti Julan mukaan lasten verenpaineen noususta ei voi syyttää pelkästään ylipainoa. Keskeisin syy kohonneeseen verenpaineeseen on liiallinen suolan saanti.

– Suomalaisten lasten suolansaanti ylittää 10–15-kertaisesti sen, mitä se on vähäsuolaisissa kulttuureissa. Verenpainepainetasot rupeavat jo kymmenvuotiailla ylittämään sen, mitä se on aikuisilla vähäsuolaisissa kulttuureissa. Systolisen paineen optimaalinen verenpainetaso on 90–100 ja alapaineen 60–70, mikä on luontainen painetaso yhteiskunnissa, jossa suolaa ei käytetä lainkaan. Niissä verenpaine ei myöskään nouse iän mukana.

Paha, paha suola

Suolan päivittäisen käytön vähentäminen kolmella grammalla pienentää väestötasolla sydän- ja verisuonitautien riskiä yhtä tehokkaasti kuin tupakoinnin vähentäminen, laihduttaminen tai kolesterolin lasku. Tällä voitaisiin esimerkiksi Yhdysvalloissa vähentää noin 44 000–92 000 sydän- ja verisuonitautikuolemaa vuodessa (N Engl J Med 2010; 362:650–652).
Niillä lapsilla, joilla verenpaine ylittää keskiarvot 5–7-vuotiaina, on noin nelinkertainen korkean verenpaineen riski jo kolmikymppisenä (Pediatcrics 2007;119:237–246).
Ylipainoisten suomalaisten 12-vuotiaiden lasten määrä lähes kaksinkertaistui vuosina 1986–2006 (Acta Pædiatrica 2009;98:507–512).
Suolan suositeltava enimmäismäärä on aikuisille viisi grammaa päivässä ja alle kolmevuotiaille alle kolme grammaa päivässä.
Verenpaineen kannalta optimaalinen määrä suolaa on kolme grammaa päivässä (Finravinto 2007).

Julan mukaan verenpaineen nousuun vaikuttaa kaksi lihavuuteen liittyvää syytä. Ensinnäkin kaikki liikapainoiset syövät normaalipainoisia keskimäärin enemmän, jolloin he saavat myös enemmän suolaa. Toinen syy on liikapainoon liittyvä alentunut insuliiniherkkyys. Se aiheuttaa sen, että haima erittää insuliinia tavallista enemmän. Insuliini taas kerää esisuodatetusta virtsasta natriumia takaisin verenkiertoon.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ylipainoiset ovat keskimääräistä suolaherkempiä eli heillä verenpaine nousee tavallista herkemmin kuin muilla, Jula sanoo.

Rasvan laatu vaikuttaa paineeseen

Verenpainetta ei saada laskettua pelkästään laihduttamalla vaan korjaamalla ravitsemusvirheet ja lisäämällä liikuntaa. Lasten kohdalla tämä on erityisen tärkeää, jotta vältettäisiin verenpaineen kohoamisen lisäksi sydän- ja verisuoni- sekä munuaistaudit myöhemmällä iällä.

Viime vuonna Hypertension-lehdessä julkaistussa suomalaisessa STRIP-tutkimuksessa havaittiin, että ruokavaliolla on merkittäviä vaikutuksia lasten verenpaineen kohoamisen ehkäisyssä. Niillä lapsilla, jotka saivat ravinnosta vähän tyydyttynyttä rasvaa, oli systolinen ja diastolinen paine 1 mm HG pienempi kuin enemmän tyydyttynyttä rasvaa saaneilla.

– Myös runsas kasvisten ja marjoen syönti sekä kovien rasvojen ja nopeasti imeytyvien hiilihydraattien välttäminen alentaa verenpainetta, samoin liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä.

Lääkehoitoa odotellessa

Mitä sitten tapahtuu, jos verenpaineen nousuun ei puututa jo varhaisella iällä?

– Jos estettäisiin verenpaineen nousu tasolle 160/100 tai jos pystyttäisiin poistamaan kohonnut kokonaan, niin väestö eläisi noin kymmenen vuotta nykyistä pitempään. Mitä myöhemmin tehdään toimenpiteitä, sitä vähemmän saadaan aikaan. Menetämme koko ajan aikaa, kun odotamme, että paine nousee sille tasolle, että voimme aloittaa lääkehoidon, Antti Jula sanoo.

Neuvoloissa ja kouluissa tulisi kiinnittää erityisesti huomiota lapsiin, joiden vanhemmilla tai isovanhemmilla on todettu kohonnut verenpaine. Verenpaineseulontaan ei kansainvälistenkään ohjeiden mukaan ole syytä.

Viime vuonna voimaan tulleen neuvola- ja kouluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen mukaan ensimmäinen verenpainemittaus tehdään nyt jo nelivuotisneuvolassa. Päivi Malin mukaan perintötekijät otetaan huomioon viimeistään 1., 5. ja 8. luokalla tehtävien laajojen tarkastusten yhteydessä, jolloin tavataan myös lapsen vanhemmat. Asetuksella yritetään myös yhtenäistää kuntien vaihtelevia käytäntöjä.

Lääkärit nojaavat ulkomaisiin suosituksiin

Kotimaisia suosituksia lasten kohonneen verenpaineen seulonnasta, ehkäisystä ja hoidosta ei ole. Hoitavat lääkärit nojaavat lähinnä ulkomaisiin suosituksiin, jotka perustuvat enimmäkseen hypertensiivisten lasten seulontaan.

– On asetettu tiettyjä kriteerejä, joilla katsotaan, että lapsella on kohonnut verenpaine suhteessa kokoon ja muuhun ikäryhmään. Nämä luvut auttavat löytämään munuais-, sydän- tai umpieritysrauhasen vioista johtuvaa kohonnutta verenpainetta sairastavia, mutta ne eivät tunnista sitä suurta osaa, jolla verenpaine lapsuudessa ja aikuisiässä kohoaa joka tapauksessa, Jula sanoo.

Julan mukaan kohonneen verenpaineen ehkäisemiseksi tarvittaisiin myös lapsille Käypä hoidon tasoista suositusta. Myös Mali kannattaa ajatusta.

– Tämä linkittyy painonhallintaan ja ravitsemussuosituksiin ja esimerkiksi siihen, kuinka paljon koulussa on niitä tunteja, kun istutaan ruudun ääressä paikallaan.

Lähetä

Tulosta

Jaa

Kommentoi artikkelia

Katso kaikki kommentit (1 kappale)

Re: Lastenkin verenpaineet nousevat 30.8.2010 12:28

Suomalaisten suolansaannista n. 35 % tulee leipätuotteista. Koska suurin osa syödystä leivästä on valkoista, ja vähäsuolaisia leipiä on niukasti tarjolla, saattaisi leivän syömisen vähentäminen ja korvaus jollakin muulla ruoka-aineella auttaa asiaa.

Jutussa ei puhuta lakritsista ja salmiakista. Kun katsoo kauppojen, huoltoasemien ja kioskien karkkihyllyjä huomaa, että glykyrritsiiniä sisältävää salmiakkia/lakritsia on suurimmassa osassa tuotteita. Karkkien vallitseva väri on mustumassa. Salmiakin ja lakritsin kysyntä on varmasti kovassa kasvussa, ei hyllytila kaupoissa itsestään irtoa. Glykyrritsiinin saantia olisi aiheellista selvittää väestötasolla ja arvioida sen vaikutusta suomalaisten (erityisesti lasten) verenpaineeseen.

Reijo Laatikainen, ravitsemusterapeutti

pronutritionist.net Vastaa Ilmoita asiattomasta viestistä

Ilmoitus epäasiallisesta viestistä Sulje