Kunnat yhtiöittävät terveyspalveluja

Perusterveydenhuollon ulkoistaminen yrityksille ei enää riitä kunnille. Ne etsivät nyt uusia vaihtoehtoja palvelujen järjestämiselle. Helsinki suunnittelee yhden terveysaseman muuttamista kaupungin omistamaksi osakeyhtiöksi ja toisen aseman ulkoistamista. Jämsä puolestaan siirsi kaikki terveyskeskuksen palvelut osittain omistamaansa osakeyhtiöön.

Mikäli hankkeet tuottavat hyviä tuloksia, ne saattavat ohjata muidenkin kuntien perusterveydenhuoltoa uuteen suuntaan.

– Julkisesti omistettu yhtiö on uusi, markkinoita vahvistava elementti, sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveysosaston johtaja Jussi Merikallio.

Nyt markkinoilla on neljä merkittävää kokonaisulkoistuksia tekevää yritystä. Keskittyminen saattaa typistää markkinan kolmen firman jaettavaksi.

Parasta vaihtoehtoa ei tunneta

Helsingin tarkoituksena on vertailla keskenään omaa toimintaansa sekä ulkoistettua ja yhtiöitettyä asemaa. Kyseessä on ehdotus, jota on käsitelty terveyslautakunnassa.

– Tulosten perusteella lähdemme kehittämään koko terveyskeskuksen toimintaa, sanoo terveyskeskuksen johtaja Antti Iivanainen.

Hanketta valmistellut työryhmä teki kirjallisuuden pohjalta yhteenvedon aikaisemmista ulkoistuksista. Tulokset olivat ristiriitaisia. Iivanaisen mukaan Suomessa ei ole luotettavaa, vertailukelpoista tietoa siitä, mikä on tehokkain tapa järjestää perusterveydenhuolto.

Turun tiukka täsmäulkoistus

Vapaus, itsenäisyys, yhtiöt ja omat jipot! Ehkäpä ne ovatkin täysin hyödyttömiä terveydenhuollossa. Turku suunnittelee tiukkaa täsmäulkoistusta.

– Meillä on 17 000 asukasta, lähinnä Hirvensalossa ja Pansiossa, jotka eivät mahdu omalääkäriviroissa olevien lääkäreiden listoille, sanoo terveyskeskuksen ylilääkäri Anne Santalahti.

Yleensä ulkoistukset tehdään tarjouskilpailuilla, joihin osallistuu muutama yritys. Turku suosii neuvottelumenettelyä. Kiinnostuneita on peräti kymmenen.

Neuvottelumenettelyllä kaupunki haluaa varmistaa, että ulkoistettu asema ei vedä omaa linjaansa. Turku on kirjannut potilaiden diagnoosit tarkkaan ylös ja tietää minkälaisia ongelmia ulkoistuksesta vastaavan yhtiön on hoidettava. Sen on keskityttävä ennaltaehkäisyyn ja pitkäaikaissairauksiin..

– Ulkoistuksen hoitava yritys ei saa käyttöönsä enempää rahaa kuin muutkaan terveysasemat, sanoo Santalahti.

Hänen mielestään verorahoilla ei pitäisi rikastuttaa ainakaan osakkeenomistajia.

– Ensin kunta verottaa kansalaisia ja sitten niillä rahoilla rikastutetaan osakkeenomistajia. Onko se muka oikein?

Todennäköisesti kaupunki valitsee kokeiluun kaksi väestöltään samankaltaista terveysasemaa. Tämä helpottaa valittujen mittareiden, kuten hoitotasapainon seuraamista.

– Oman osakeyhtiön perustaminen voi avata aivan uusia mahdollisuuksia. Julkisen omistuksen kautta on helppo varmistaa, että kaikki toiminta edistää tilaajan etua, sanoo Merikallio.

Osakeyhtiön suurimpana etuna pidetään työvoiman joustavuutta. Kaikki lääkärit eivät ota muutosta avosylin vastaan. Kunta on taas kasvattanut suosiotaan työnantajana.

– Ei yhtiöittäminen ole mikään taikasana. Uskon, että ne lääkärit, jotka ovat pitkään olleet kunnalla töissä pysyvät mieluummin virassa. Nuorempia tämä saattaisi kiinnostaa,sanoo Pihlajamäen terveysaseman ylilääkäri Heikki Sumuvuori.

Osaa kuntakin joustaa

Sumuvuori muistuttaa, että kaupunki on jo monena vuonna jakanut tulospalkkaa ja huomioi työntekijöiden toiveet työajoista.

Iivanaisen mukaan kaupunki ei pakota ketään siirtymään ulkoistettuun tai yhtiöitettyyn terveysasemaan.

– Ne, jotka lähtevät siirtyvät vanhoina työntekijöinä.

Entä jos Sumuvuorelle ilmoitettaisiin, että Pihlajamäen terveysasema yhtiöitetään?

– Kunnissa on noudatettava poliittista päätöksentekoa. Muutos tuo aina mukanaan stressiä ja jokaisen on työstettävä sitä kärsivällisesti.

Tärkeintä on kehitys

Jämsässä syyskuun alussa aloittavan Jokilaakson Terveyden suurin osakas on Pihlajalinna. Vantaan terveysjohtajan, Timo Aronkydön mukaan kuntien perustamissa osakeyhtiöissä voisi omistajina olla myös muita tahoja, kuten työntekijät tai vaikkapa seurakunta.

Olennaista on kuitenkin se, että toimintaa kehitetään. Jämsän etuna on, ettei yhtiö ole sidottu julkisiin hankintoihin.

– Voimme vapaasti valita yhteistyökumppanit, sanoo toimitusjohtaja Juha Rautio.

Yhtiö aloittaa virallisesti toimintansa ensi viikolla. Muutokset ovat maltillisia. Yhtiö esimerkiksi noudattaa kunnallista työehtosopimusta sen voimassaoloajan.

Yhtiö laajentaa välittömästä palveluvalikoimaansa ja ottaa käyttöönsä uusia laatumittareita.

– Kiinnitämme laatuun ja kustannuksiin erityistä huomiota. Meille tulee syksyn aikana muun muassa ihotautien palveluita, lasten allergologian, fysiatrian, käsi- ja plastiikkakirurgian, korva- nenä ja kurkkulääkärin sekä gynekologin palveluita. Lääkärit saamme Pihlajalinnan verkostosta.

Pihlajalinnan tytäryhtiönä Jokilaakson Terveys ei lähde kilpailemaan terveyskeskusten kokonaisulkoistuksista.

– Emme perusta muualle toimipisteitä, mutta aiomme myydä valtakunnallisesti esimerkiksi ortopedisiä leikkauksia.

Lähetä

Tulosta

Jaa