Terveyskeskukset täyttyvät lääkäreistä

Terveyskeskuksia vuosia riivannut lääkäripula näyttää helpottavan. Suurin syy on isojen kandikurssien valmistuminen, mikä työntää vastavalmistuneita lääkäreitä terveyskeskuspalveluun.

Esimerkiksi Joensuussa lääkäritilanne on muuttunut muutamassa kuukaudessa surkeasta loistavaksi. Tarjonnan lisäksi myös Joensuu itse on ollut aktiivinen. Kaupunkiin on perustettu virka koulutusylilääkärille, jonka tehtävä on huolehtia uusien lääkärien palkkaamisesta.

– Olemme parantaneet lääkäreiden palkkausta ja luopuneet väestövastuusta. Lisäksi meillä on ohjausta ja koulutusta. Päivystyspakkoa ei ole ja joustamme työajoissa. Kolmannes lääkäreistä tekee muuta kuin täyttä työaikaa, kertoo ylilääkäri Leena Timonen.

Joensuussa on siis otettu käyttöön ne keinot, joilla vuokrafirmat imivät kunnista lääkärit omille listoilleen.

Myös lääkärit ovat huomanneet, että neuvottelemalla asiat järjestyvät.

Työrauhaa, kiitos!

Eurolääkäriasetus nousi julkiseen keskusteluun viime vuoden maaliskuussa. Sen voimaan astuminen kesti siis vajaat puolitoista vuotta.

Nyt ministeriö on muokkaamassa tätä kuviota valmistelemallaan hallituksen esityksellä kaksoislaillistamisen poistamiseksi.

Pomppivalta vaikuttaa.

Samaa mieltä olivat Mediuutisten haastattelemat kuntien edustajat.

– Ministeriöltä toivoisi, että mahdollisimman ajoissa saataisiin tietää nämä muutokset, sanoo avohoidon ylilääkäri Pekka Mattila Lahdesta.

Raaseporin perusturvajohtaja Arne Nummenmaa on suorempi.

– Ruohonjuuritasolla on pakko mennä sen mukaan, miten tulee uusia lakeja. Mutta joskus tulee mieleen, että olisi hyvä saada työrauhaakin.

– Otimme reilu vuosi sitten pienellä kandiporukalla yhteyttä terveyskeskukseen ja kerroimme, että tulisimme Joensuuhun töihin ja haluaisimme neuvotella tämän asian niin, että kaikki osapuolet olisivat tyytyväisiä, kertoo eurolääkäri Iiro Hartikainen.

Kokonaan ilman apua Joensuu ei vielä selviä. AttendoMedone vastaa Niinivaaran terveysasemasta sekä osasta päivystystä. Tosin päivystyksen ostaminen on vähentynyt, kun omien lääkärien päivystyshalut ovat kasvaneet.

Asetuskaan ei auta syrjäkylää

Syyskuun alussa voimaan tuleva eurolääkäriasetus ei juurikaan vaikuta lääkäritilanteeseen. Uudenlainen työnantajamielikuva on tehokkaampi rekrytointivaltti kuin pakko.

Joensuun lisäksi esimerkiksi Seinäjoki räätälöi työsopimuksia hakijoiden toiveiden mukaan. Palveluksessa on tällä hetkellä viisi eurolääkäriä ja lisäksi tulossa on yksi erikoistuva lääkäri.

– Isot kurssit ja joustavuus sopimuksissa vaikuttavat niin, että syksynkään aikana ei ole tulossa takapakkia lääkäritilanteeseen, vaikka kesäsijaiset lähtevät, kertoo ylilääkäri Tiina Perä.

Lahti vastaa omin voimin 50 000 ihmisen terveydestä. Tällä hetkellä listoilla on viisi eurolääkäriä, mikä on enemmän kuin vuosiin. Lahti on saanut eurolääkäreistä myös pidempiaikaista työvoimaa.

Vaikka keskisuurissa ja suurissa kaupungeissa tilanne onkin hyvä, niin asetuksesta huolimatta syrjäseuduille lääkäreitä tuskin saadaan. Esimerkiksi vajaan sadan kilometrin päässä Joensuusta sijaitseva Lieksa palkkaisi useita lääkäreitä. AttendoMedone voisi työllistää sata lääkäriä maakuntiin, jos vain halukkaita löytyisi.

– Asetus poistaa syrjäkunnilta yhden mahdollisuuden hankkia lääkärityövoimaa, kun eurolääkäreitä ei saada enää firmojen kauttakaan töihin, sanoo AttendoMedonen varatoimitusjohtaja Antti Ylikorkala.

Perusopetus on taidon tae

Sosiaali- ja terveysministeriö on alkanut valmistella suomalaisen erikoisuuden eli eurolääkärivaiheen ja siitä seuraavan kaksoislaillistamisen poistamista.

Antti Ylikorkalan mukaan on jo korkea aika. On melko erikoista, että keskieurooppalaista yleislääketieteen erikoislääkärin tutkintoa vastaavat tiedot edellytetään kaikilta suomalaisilta lääkäreiltä.

Myös Kuntaliitto ja Lääkäriliitto ovat tyytyväisiä ministeriön hankkeeseen.

– Jos kaksoislaillistus puretaan ja ministeriö ottaa kannan, että hyviä lääkäreitä löytyy ilmankin, niin kuntien edellytykset saada lääkäreitä vain paranevat, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.

Sitä ei vielä voi tietää, millaisia uusia vipstaakeja lainlaatijat hallituksen esitykseen laittavat, varsinkin jos ministeriössä edelleen uskotaan, että pakko on hyvä keino kuntien lääkäripulan ratkaisemiseksi.

Kuntia ministeriöstä joka tapauksessa rauhoitellaan.

– Terveyskeskusten rooli on näissä järjestelyissä hyvin tärkeä, sanoo lääkintöneuvos Anne Nordblad.