Tutkijat korjasivat kelvottoman maksan uudenveroiseksi

Kelvoton maksa on kuin uusi Massachusettsin yleisessä sairaalassa tehdyn käsittelyn jälkeen.

Tutkijat pesevät sairaat solut ja muun jätekudoksen pois hellävaraisella pesuaineella. Jäljelle jää verisuonituksella varustettu runko, johon kylvetään terveitä maksasoluja. Rotan maksa kasvaa parissa päivässä toimivaksi ja käyttökelpoiseksi.

Nature Medicine -lehdessä julkaistua tutkimusta johti Basak Uygun, Center for Engineering in Medicine, Masschusetts General Hospital.

Tekniikkaa on aikaisemmin käytetty myös uuden sydämen kasvattamiseen.

Siirtomaksoista on jatkuva pula. Käsittelytekniikka mahdollistaa uuden maksan kasvattamisen tuhoutuneen tilalle. Toistaiseksi uudismaksoja on kuitenkin siirretty vain rotille.

Maksasairaudet ovat Yhdysvalloissa 12. yleisin kuolinsyy. Suomessakin tehdään yli 30 maksansiirtoa vuodessa. Tulevaisuudessa maksapula pahenee rajusti, koska alkoholinkäyttö on lisääntynyt.

Haastava elin

Peruspalveluministeri Paula Risikko onkin esittänyt julkisesti huolensa siitä, mistä saadaan lähivuosina satoja uusia maksoja sisäelimensä pilanneille työikäisille.

Maksan kasvattamista on kokeiltu myös istuttamalla soluja laboratoriossa rakennettuun runkoon tai rakentamalla kolmiulotteista kudosta mustesuihkutulostimella.

Mikään näistä menetelmistä ei kuitenkaan toimi yhtä hyvin kuin luonnon rakentama maksarunko, joka sisältää monimutkaisen verkoston verisuonia ja muita rakenteita, proteiineja ja sokereita. Tutkijat istuttivat runkoon terveestä maksasta irrotettuja maksasoluja ja verisuoniston pintaan tarvittavia endoteelisoluja.

Kasvatettu maksa säilyi toimintakuntoisena viljelymaljassa kymmenen päivää.

Tutkijat myös siirsivät kaksi päivää kasvatettuja maksoja rottiin. Maksat säilyivät toimintakykyisinä kahdeksan tuntia eli kauemmin kuin yksikään aikaisemmin keinotekoisesti kasvatettu näin monimutkainen elin.

Maksa on erityisen haastava elin, koska se vaatii jatkuvaa ja runsasta verenkiertoa.

Vielä 5–10 vuotta

Työtä on kuitenkin vielä paljon, ennenkuin maksanuudistus toimii täysin halutulla tavalla.

Menetelmä ei vielä kykene säilyttämään verisuonia tarpeeksi hyvin, jotta verenkierto olisi vielä 24 tunnin jälkeen riittävä. Myös verisuoniverkoston paljastunut kollageeni on ongelma, koska se aiheuttaa vereen hyytymiä. Näistä syistä Uygun lopetti maksansiirtokokeen kahdeksan tunnin jälkeen.

Tutkimusryhmä kuitenkin uskoo voivansa ratkaista verisuoniongelmat ja rakentaa kahden vuoden kuluessa täysin toimivia siirtomaksoja rotille.

Ihmisillä menetelmä voi olla käytössä 5–10 vuoden kuluttua, Uygun arvelee MIT Review -verkkolehdessä.

Jäljelle jää kysymys, mistä saadaan terveita ihmismaksasoluja. Toistaiseksi tutkijat uskovat tulevansa toimeen lahjoitussoluilla. Terve maksa kasvaa takaisin täyteen mittaansa viikoissa lahjoituksen jälkeen.

Pidemmällä aikavälillä ihmiset ehkä voivat antaa omia kantasolujaan laboratorioon kasvatettaviksi, jolloin niistä voidaan koulia maksasoluja ja välttää hylkimisongelmat.

Aiemmin tutkijat ovat onnistuneet kasvattamaan laboratoriossa toimivia munuaisia. Potilaat ovat hyötyneet kasvatusmunuaisista, mutta munuaisia pitäisi oppia massatuottamaan luotettavalla menetelmällä.

Pelkästään Yhdysvalloissa on 120 000 dialyysipotilasta. Suomessakin siirtomunuaista odottavia potilaita on satoja.

Dialyysipotilaat pysyvät hengissä keskimäärin viisi vuotta, mutta siirretty munuainen voi toimia elimistössä kymmeniä vuosia.

Lue lisää Tekniikka ja taloudesta.