Syöpälääkkeet halutaan pikaisempaan arvioon

Parin vuoden välein päivitettävät Käypä hoito -suositukset eivät pysy mukana syöpälääkkeiden huimassa kehityksessä. Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Harri Vertio toivookin syöpälääkkeiden osalta käyttöön ketterämpää ja nopeampaa arviointijärjestelmää.

TAPAHTUI VIIME VIIKOLLA

Suositusjärjestelmä tarvitaan

Suomeen tarvittaisiin nopeasti reagoiva syöpälääkkeitä koskeva suositusjärjestelmä. Näin totesi Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Harri Vertio STM:n lääkefoorumissa, jossa korostettiin Käypä hoito -suositusten tärkeyttä.

– Kun Käypä hoito -suositus valmistuu esimerkiksi kahden vuoden työskentelyn jälkeen, syövän hoidossa on jo otettu uusia edistysaskeleita. Lopputulos on se, että suositusta pitäisi ryhtyä päivittämään välittömästi. Syöpästrategiatyöryhmänkin mukaan valtakunnallisten suositusten pitäisi olla nopeampia kuin nykyiset.

Kemin keskussairaalan syöpätautien poliklinikan ylilääkäri Jaana Kaleva-Kerola kannattaa Vertion ajatusta nopeammin reagoivasta järjestelmästä.

– Uusia lääkkeitä tulee nopeassa tahdissa, ja potilaiden pitäisi saada tarvitsemansa hoidot riittävän aikaisin. Joudumme koko ajan kuitenkin miettimään myös kustannuksia, joten siihenkään ei saisi mennä, että lääkkeitä otetaan käyttöön liian nopeasti. Ja nopeammankin järjestelmän pitäisi pystyä arvioimaan uudet lääkehoidot riittävällä tarkkuudella ja antaa jonkinlaisia valtakunnallisia linjoja näytöstä.

Duodecim vai erikoislääkäriyhdistykset?

Vertio toivoo, että esimerkiksi Lääkäriseura Duodecim pystyisi osallistumaan nopeamman mallin toteuttamiseen. Toinen vaihtoehto olisivat erikoislääkäriyhdistykset, joilla on riittävää osaamista suositusten tekemiseen.

– Suomessa on jo esimerkiksi rintasyöpäryhmä, joka voisi sen tehdä.

Parin vuoden viive

Käypä hoito -suositus

Viimeisin päivitys
Eturauhassyöpä 14.11.2007
Keuhkosyöpä 2.12.2008
Munasarjasyöpä 3.10.2007
Rintasyövän hoito
ja seuranta 1.11.2007
Suusyöpä 8.12.2006

Lähde: Käypä hoito -suositukset

Lääkäriseura Duodecimin hallituksen puheenjohtaja Seppo Y.T. Junnila suhtautuu avoimin mielin Vertion ehdotukseen, mutta näkee asiassa monia kompastuskiviä.

– Käypä hoito -suositukset perustuvat monen eri erikoisalan asiantuntijoiden näkemyksiin ja tutkimusnäyttöön. Syöpälääkkeiden osalta tilanne on täysin toinen. Aika moni niistä tulee käyttöön sisäänajovaiheessa, jolloin niistä on usein julkaistu vain rekisteröidyt asiakirjat ja niitä koskevat tutkimukset. Kannanotto on tässä vaiheessa hankalaa.

Junnilan mukaan kannattaa pohtia, kuka tämänkaltaisia suosituksia ylipäätään tarvitsee.

– Käypä hoito -suositukset on tarkoitettu hyvin laajaan käyttöön, kun taas syöpälääkkeitä määrää hyvin kapea määrä asiantuntijoita. Käytännössä nämä asiantuntijat olisivat antamassa toinen toisilleen suosituksia. Ja kuka olisi valmis kantamaan kustannusvastuun vain pienelle ryhmälle tulevasta suosituksesta. Sinällään nopeat suositukset sopisivat erinomaisesti Duodecimin toimintaan, koska sillä on hyvä maine objektiivisena ja riippumattomana arvioijana.

Tieto läpäisee Suomen nopeasti

Uusi lääketieto kulkee pienessä onkologipiirissä hyvin nopeasti läpi Suomen.

– Käytännössä asiantuntijakonferensseissa linjataan viimeisiä hoitomalleja ja suosituksia ja niiden perusteella päätetään, mitä Suomessa tehdään. Moottoreina toimivat varmaankin klinikkojen ylilääkärit ja asiantuntijaryhmät.

Vertion mukaan suositusten lääketieto saattaa hämmentää niitä lukevia potilaita, kun lääkäri valitseekin hoitoon jonkun suosituksessa mainitsemattoman lääkkeen.

Kaleva-Kerolan mukaan tämä ei ole suuri ongelma.

– Hoidon valinta edellyttää joka tapauksessa hyvin syvällistä keskustelua potilaan kanssa. On positiivista, jos potilaalla on voimia tiedon hakuun, koska silloin hänellä on pohjaa keskustelulle.

Lähetä

Tulosta

Jaa