Apteekki panostaa rollaattoreihin ja rasvoihin

Apteekeista tulee terveydenhuollon tavarataloja, koska lääkkeiden hintojen lasku pakottaa ne hakemaan tuloja muiden tuotteiden ja palveluiden myynnistä.

Viitehinta on pudottanut reseptilääkkeiden hintoja niin paljon, että apteekit myyvät niitä jopa tappiolla. Uutta kassavirtaa yritetään saada tuotevalikoimaa laajentamalla.

– Oheistuotteiden myynti kasvaa koko ajan. Moni apteekki on rakentanut osaston oheistuotteita varten. Meille otettiin reilu vuosi sitten kosmetiikkaosasto, kertoo apteekkari Merja Wiio Inkeroisten Apteekista Kouvolasta.

Nettikauppa ei nappaa

STM:n lääkelakiin kaavailema lääkkeiden nettimyynti ei innosta apteekkareita. Koska apteekeilla on velvollisuus antaa lääkeneuvontaa, nettikauppa saattaisi pakottaa esimerkiksi yhden farmaseutin olemaan puhelimen päässä kysymyksiä varten.

Markku Knuutila epäilee, että nettimyynnin saaminen kannattavaksi vaatisi paljon työtä ja ison volyymin. Hän uskoo, että toiminta olisi aluksi tappiollista.

Jotkin apteekit, myös Knuutilan Linnan Apteekki, myyvät jo esimerkiksi kosmetiikkaa netin kautta.

Wiio ei ole kovin mielissään muutoksesta. Uudistukset eivät ole ilmaisia, ja esimerkiksi kosmetiikkatuotteiden ominaisuuksien opettelu tuntuu työläältä.

– Tuntuu, ettei se ole ydinosaamista eikä apteekkijärjestelmän tarkoituskaan, Wiio sanoo.

Apteekkien mahdollisuudet oheistuotteiden myyntiin ovat sinänsä hyvät. Viidesosa apteekin myynnistä saa tulla muista kuin lääketuotteista ilman, että niistä pitää alkaa maksaa apteekkimaksua. Se on enimmillään lähes 11 prosenttia liikevaihdosta. Inkeroisten Apteekissa oheistuotteet muodostavat nyt noin yhdeksän prosenttia myynnistä.

Apteekkari Markku Knuutila turkulaisesta Linnan Apteekista arvelee, ettei muiden tuotteiden myynti riitä paikkaamaan lääkemyynnistä kadonneita tuloja. Silti on yritettävä. Linnan Apteekissa myydään esimerkiksi apuvälineitä, uusin tuote ovat rollaattorit.

Lääkevalikoiman Knuutila arvelee supistuvan vähitellen, koska useiden tuotteiden kannattavuus on nollassa.

– Ei kannata pitää valikoimassa esimerkiksi 10–15 simvastatiinia, vaan vain muutamia. Valikoimassa on pidettävä tuotteita, joilla on edes jonkinlainen kannattavuus, Knuutila sanoo.

Henkilökunnasta säästää se kuka voi

Pelkästään lisätulojen haaliminen ei auta apteekkien talousahdinkoa, vaan säästökeinojakin on pohdittava.

Suurin kuluerä on henkilöstö. Se on myös apteekkarien mielestä ainoita mahdollisia säästökohteita.

Vähän väkeä, vähän kehitystyötä

Isoja irtisanomisia apteekkialalla ei ole vielä nähty.

– Tasapainoilua, sanoo Farmasialiiton puheenjohtaja Heidi Silvennoinen apteekkien henkilökuntatilanteesta.

Hänen huolensa on, että toiminnan laatu heikkenee ja kehitys tyssää, jos henkilökuntaa on kovin niukasti. Silloin aika menee arjesta selviämiseen.

Ensi syksynä käynnistyvät farmaseuttisen henkilökunnan työehtosopimusneuvottelut. Silvennoisen mukaan työntekijäpuoli lähtee liikkeelle toiminnan laadun nostamisesta ja osaamisen ylläpitämisestä. Yksi päämäärä on täydennyskoulutusvelvoite.

Palkkavaatimuksia Silvennoinen kuvailee maltillisiksi. Huomio kiinnittyy epämukavien työaikojen työehtojen parantamiseen.

– Meillä ei nyt ketään oteta tilalle, kun joku lähtee. Aukioloaikoja on supistettu viimeksi vuosi sitten, ja kesäaikana lyhennetään taas, Knuutila sanoo.

Farmaseuttisen henkilökunnan määrä Suomessa on pysynyt samalla tasolla viimeisimmät kolme vuotta, vaikka lääkkeiden kappalemääräinen myynti on kasvanut. Knuutila uskoo, että suunta on alaspäin.

Henkilöstökuluista säästäminen ei juuri auta pienimpiä apteekkeja: yhdestä tai kahdesta farmaseutista vähentäminen on vaikeaa. Isommat voivat yrittää tehdä työt pienemmällä väkimäärällä.

Toisaalta esimerkiksi kosmetiikkatuotteiden ja apuvälineiden valikoiman laajentaminen voi aiheuttaa paineita palkata muuta kuin farmaseuttista henkilöstöä, esimerkiksi kosmetologeja tai fysioterapeutteja.

Henkilökunnan aika menee neuvontaan

Tilannetta hankaloittaa, että lisääntyneen lääkevaihdon takia henkilökunnalta menee runsaasti aikaa neuvontaan. Wiion mukaan valtaosa työajasta menee nyt hintojen selvittelyyn ja lääkevaihdon selittämiseen.

Sähköisen reseptin käyttöönotto saattaa yhä lisätä työmäärää. Apteekkarit pelkäävät, että se osoittautuu perinteistä reseptiä hitaammaksi.

Wiio sanoo, että Inkeroisten Apteekin liikevaihto on pudonnut yli kymmenen prosenttia viime vuodesta. Lääkkeiden hintojen pudotus jatkuu. Toukokuussa Fimea vahvisti 157 uutta vaihtokelpoista lääkettä, joista 151 rinnakkaisvalmisteita.

Toistaiseksi vain yksi apteekki on suljettu: Rukan sivuapteekki lopetti toimintansa vappuna. Apteekkari Juha Paumolan mukaan viitehinta romutti muutenkin heikosti menestyneen apteekin talouden.

Apteekkariliiton talousasiantuntija Ilkka Harjula epäilee, että muitakin sivuapteekkeja voi olla pian lakkautuslistalla. Tappiota tekevää sivuapteekkia ei kannata loputtoman kauan pitää.

Nopea muutos näyttää myös aiheuttaneen nopeaa sukupolvenvaihdosta apteekkarikunnassa.

– Minun ikäpolvestani aika moni apteekkari on luopunut ajatellen, ettei tästä mitään tule, Wiio sanoo.

Myös Knuutila tietää useiden vanhempien apteekkarien luovuttaneen viime aikoina. Uudet voivat muuttaa edullisempiin tiloihin ja ottaa vähemmän henkilökuntaa.

Apteekkarit odottavat, että viranomaiset puuttuvat tilanteeseen. Sosiaali- ja terveysministeriö onkin perustanut kesäkuussa työnsä aloittavan työryhmän pohtimaan apteekkien toimintaedellytyksiä ja tulevaisuutta. Ryhmän puheenjohtaja on Fimean ylijohtaja Sinikka Rajaniemi.

Knuutilalla on jo muutama toive päättäjille: korvaukset reseptien toimittamisesta, Kela-korvausten hoitamisesta ja annosjakelusta asialliselle tasolle. Esimerkiksi Kelan annosjakelusta maksaman kolme euroa Knuutila nostaisi 14 euroon.

Lähetä

Tulosta

Jaa