Kunta kiinnostaa taas lääkäreitä

Lääkäripula hellittää. Kuntien on jo entistä helpompi rekrytoida työntekijöitä terveyskeskuksiin.

Lääkäripulan helpottuminen saattaa vaikuttaa palkkaukseen, kuntien innostukseen ulkoistaa terveysasemia ja jopa lääkäreiden mahdollisuuteen pysäyttää ulosmarsseillaan sairaaloiden uudistuksia.

"Jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, jotkut aina ulosmittaavat hyödy"

– Absoluuttinen pula on pienentynyt, mutta se näkyy ennen kaikkea kasvukeskuksissa kuten Oulussa, Tampereella, Jyväskylässä tai Kuopiossa. Niistä kun vetää harpilla 45 minuutin työmatkan säteen, siellä lääkärisaatavuus paranee koko ajan. Muualla pula jatkuu. Helsingin Töölöstä on pitkä matka Kiteelle, sanoo Attendo MedOnen toimitusjohtaja Pertti Karjalainen.

– Töölössä saa terveyskeskuslääkäri viisi tonnia kuussa, ja Ilomantsissa kahdeksan tonnia ei ehkä riitä. Palkkaerot kasvavat, mutta on turha toivoa, että niillä lääkäreitä saadaan muuttamaan maaseudulle, Karjalainen jatkaa.

Rekrytointi on helpottunut

Tilanne näkyy jo monissa kunnissa. Rekrytointi on helpottanut.

– Yhteydenottoja tulee entistä enemmän sekä sähköpostilla että puhelimitse, sanoo Kouvolan johtava ylilääkäri Kati Myllymäki.

Myllymäki luettelee muitakin rekrytointia helpottavia tekijöitä.

– Yhä useampi nuori lääkäri on nainen. Kun hän on pari vuotta haahuillut ympäri maailmaa ja ryhtyy perustamaan perhettä, äitiyslomaetujen ja iän myötä tulevien pitkien vuosilomien merkitys kasvaa. Lisäksi taloudellinen epävarmuus lisää julkisen sektorin kiinnostavuutta.

Vakityössä tutustuu potilaisiin

Syksyllä valmistunut Heidi Elfving oli ensin Espoon Kilossa ostopalvelulääkärinä. Pestit jatkuivat lyhyinä pätkinä. Nyt Elfving jatkaa Kilossa kaupungin palkkalistoilla.

– En ollut huolissani työpaikasta, sillä tiesin, että Mediverkolla on aina töitä muualla eikä siellä komenneta ketään minnekään. Työpaikoista on aina voinut neuvotella, sanoo Elfving.

Työsuhde Kilossa jatkuu ainakin vuoden loppuun.

– Aiemmin minulle on ollut tärkeää, että voi tehdä lyhyitä pätkiä ja lähteä pois. Minulla on meksikolainen poikaystävä ja olen ollut siellä paljon. Nyt haluan kuitenkin olla töissä samassa paikassa. Olen tottunut kuvioihin, tutustunut kollegoihin, hoitajiin ja samat potilaat näkee useammin.

Turvallisuutta lisää se, että potilaan on tavannut aikaisemmin.

– Sitten ei tarvitse arvailla, mitä edellinen lääkäri on tarkoittanut päivystysmerkinnällään. On helpompi ymmärtää omat kuin toisen tynkäkommentit.

Elfving ei vielä ole lyönyt lukkoon tulevaisuuden suunnitelmiaan.

– Olen jo neuvotellut (nykyisen työnantajan kanssa) mahdollisuudesta ottaa taukoa töistä Meksikon matkaa varten. Voi olla, että lähden myös erikoistumaan.

Myllymäen mielestä lääkäreitä on turha syyttää siitä, että he ovat ottaneet lääkäripulasta kaiken hyödyn irti.

– Kun valmistuin 1990-luvun laman aikana ja lääkäreitä oli työttömänä, kyllä työnantajat osasivat kyykyttää. Jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, välillä etu on työantajalla ja nyt taas työntekijällä.

Terveysasemien ulkoistukset alkoivat lääkäripulasta. Yksityisten valttina olivat joustavat työajat.

Kunnat oppivat yksityisiltä

– Firmat ovat tehneet hyvää työtä sparratessaan kuntia. Nyt meilläkin on joustoja ja erilaisia työjärjestelyjä, sanoo Myllymäki.

Lääkärifirmoille tämä saattaa merkitä vaikeampia aikoja. Myllymäki muistuttaa, että kunnat ovat myös oppineet tekemään tiukkoja sopimuksia.

– Firmojen katteet hiipuvat, hän uskoo.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja ja Husin entinen toimitusjohtaja Kari Nenonen uskoo, että useampi kunta pyrkii nyt hoitamaan perusterveydenhuollon itse.

– Silti arvioni on, että jatkossakin kunnissa on myös yksityisiä lääkäriyrityksiä. Ulkoistuksissa mennään normaalien pelisääntöjen mukaan. Tavoitteena pitää olla, että pikkukunnat eivät joudu maksamaan kohtuuttomasti. Paras keino välttää joutumista markkinoiden armoille on liittoutuminen suurempien kunnallisten toimijoiden kanssa, Nenonen sanoo.

Vuokralääkärifirmoja kurittaa myös uudistettavaan terveydenhuoltolakiin kirjattu pykälä, joka pakottaa eurolääkärit julkiselle sektorille.

Myllymäen mielestä muutos olisi hyvästä.

– Eurolääkärin pitää tutustua laaja-alaisesti terveyskeskustyöhön. Firman palveluksessa moni tekee pelkkää päivystysvastaanottoa ja vielä lyhyissä pätkissä. Ei siinä saa kokonaiskuvaa terveyskeskustyöstä.

Yksityisten myynti kasvaa

Mediverkon toimitusjohtaja Janne Järvenpää myöntää, että pykälä on heille hankala, mutta lääkäripalveluiden myynti kasvaa edelleen.

– Rekrytoinnin helpottuminen tarkoittaa sitä, että voimme tarjota enemmän lääkäreitä kuntiin. Palveluiden kysyntä kasvaa sitä vauhtia, ettei lääkäripula poistu. Yhtään lääkäriä ei ole työttömänä, sanoo Järvenpää.

Hän muistuttaa, että talous on lähdössä kasvuun. Mitä vauraampi kansa, sitä enemmän se käyttää rahaa terveyteen.

– Eivät ulkoistukset enää ole ainoastaan tapa hankkia lääkäreitä. Niiden taustalla on myös halu tuoda kilpailua, uusia toimintatapoja ja vertailukohta omalle toiminnalle. Helsinki, Vantaa ja Turku suunnittelevat kaikki erilaisten kokonaisuuksien ulkoistamista, sanoo Järvenpää.

Järvenpää ei myöskään usko siihen, että lääkäreiden sananvalta kapenisi.

– Kaikkialla yhteiskunnassa huippuosaajien neuvotteluvoima kasvaa.

– On helpompi ymmärtää omat kuin toisen tynkäkommentit, sanoo Kilon terveyskeskuksessa työskentelevä lääkäri Heidi Elfving.

Lähetä

Tulosta

Jaa

Kommentoi artikkelia

Katso kaikki kommentit (1 kappale)

Kissan viikset! 30.4.2010 16:29

Myös lääkärit hakeutuvat tilaisuuden tullen itselleen mieluiseen työpaikkaan. Erään terveyskeskuksen ylilääkärin tuskainen hätähuuto lääkäripulassaan oli: Eihän tänne kukaan tule, kun täällä käy vain "hullut ja juopot".
Jotain tarttis tehdä, että julkinen terveydenhuolto ylipäänsä kannattaa! Pitäisikö ottaa terve järki käteen ja miettiä koko konsepti uusiksi.

PAW Vastaa Ilmoita asiattomasta viestistä

Ilmoitus epäasiallisesta viestistä Sulje