KELLO
Harri Junttila, 27.4.2010, 9:21Sisäinen kello vaikuttaa hedelmällisyyteen
Ihmisen sisäisen kellon on ensimmäisen kerran osoitettu vaikuttavan hedelmällisyyteen. Kellon yhteys esimerkiksi kaamosmasennukseen on jo pitkään tunnettu.
Keskuskellon vallassa
- Kelloyksikkö on jokaisen solun tumassa.
- Kelloja ohjaa aivoissa sijaitseva keskuskello.
- Se pysyy ajan tasalla ulkoisten merkkien avulla, joista tärkeimmät ovat valon vaihtelut.
- Keskuskello tahdistaa solujen jakautumista ja elimistön uni-valverytmiä, vuorokausirytmiä ja vuorokautta pidempiä rytmejä.
- Sisäisen kellon rytmihäiriöt voivat olla terveysriski.
Juuri julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin neljän keskeisen kellogeenin (ARNTL, ARNTL2, CLOCK ja NPAS2) suhdetta keskenmenoihin raskauksiin, kaamosoireisiin ja hyvinvointiin suomalaisilla.
Geeneistä kaksi (ARNTL ja NPAS2) vaikuttaa lisääntymisen ja käyttäytymisen vuodenaikaisvaihteluun. Aiemmin nämä geenit on osoitettu kaamosmasennukselle altistaviksi perintötekijöiksi, tiedottaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos.
Kellogeenit monessa mukana
Lisääntymisen ja kaamosmasennuksen ohella kellogeenit ovat monessa mukana.
- Masennukseen vaikuttavat esimerkiksi kellogeenit PER2 ja CRY2-geenin tietyt kirjoitusmuodot ja poikkeava toiminta.
- Yhtä aikainen alkoholin väärinkäyttö, niukka sosiaalisuus ja masennus ovat yhteydessä kellogeeniin CLOCK.
- Unihäiriöiden ja masennuksen taustalla on usein kellogeeni TIMELESS.
TEHOKKUUSEROT
Ilkka Jauhiainen, 10.2.2012Aluesairaala pärjää pienuudella
Forssa ja Iisalmi ovat huipputehokkaita, Mänttä ja Kuusankoski rahareikiä. »
HOITOTAKUU
Ursula Grönvall, 9.2.2012Hoitojonot vetävät aiempaa paremmin
Erikoissairaanhoidon jonot lyhenivät lähes kaikilla erikoisaloilla. »
