Kirurgit pääsivät sopuun koulutuksesta

Kirurgit ovat pääsemässä yhteisymmärrykseen erikoistumiskoulutuksen järjestämistarpeista.

Kirurgiyhdistys on jättänyt opetusministeri Henna Virkkuselle (kok.) ja peruspalveluministeri Paula Risikolle (kok.) ehdotuksen kirurgien erikoistumiskoulutuksesta.

Ehdotuksen laatinut työryhmä perustettiin, kun kaikki keskussairaaloiden kirurgiylilääkärit eivät hyväksyneet aiempaa ehdotusta koulutuksen kestosta ja sisällöstä. Työryhmän sihteerin, Hyksin verisuonikirurgin Pirkka Vikatmaan mukaan uusi ehdotus on otettu hyvin vastaan myös keskussairaaloissa.

Runkokoulutusta pitää valvoa paremmin

Kirurgit ehdottavat, että perusterveydenhuollon yhdeksän kuukauden koulutusjakso suoritettaisiin kokonaan ennen kirurgian runkokoulutuksen aloittamista.

»Olen tavannut paljon kirurgeja, jotka eivät ole lapsia nähneetkään.»

– Näin se ei syö aikaa kirurgian koulutukselta, sanoo Vikatmaa.

Kirurgisten alojen erikoistumiskoulutuksen kokonaiskestoksi kirurgit ehdottavat kuutta vuotta. Runkokoulutus kestäisi vähintään kolme vuotta. Sen tulisi olla riittävän monipuolista.

5 näkökulmaa

Työryhmä on pohtinut kirurgien erikoistumiskoulutusta näistä näkökulmista:

Erikoistuvien koulutusjakso perusterveydenhuollossa
Kirurgisten alojen erikoistumiskoulutuksen kesto ja sisältö
Runkokoulutusvaiheen vaatimukset
Toive ulkopuolisesta koulutuksen laadunvalvonnasta
Yleiskirurgian koulutusohjelman säilyttämistä ja kehittämistä

Tähän asti runkokoulutuksen sisältö on heitellyt palvelurakenteiden paineissa.

Oysin lastenkirurgian osastonylilääkärin Willy Serlon mukaan riittävän laaja koulutus ei ole toteutunut.

– Jos esimerkiksi keskussairaalassa on pulaa työvoimasta, apuun kutsutaan kokeneemmat koulutuksessa olevat. He tekevät mitä osaavat, sen sijaan, että kiertäisivät systemaattisesti kaikilla aloilla, Serlo kuvailee.

Serlo on itse osallistunut koulutuksen järjestämiseen. Ortopediaan orientoituneet henkilöt saattavat käyttää valtaosan runkokoulutuksesta ortopediaan.

– Olen tavannut paljon kirurgeja, jotka eivät ole lapsia nähneetkään eivätkä ole tehneet lainkaan lastenkirurgiaa runkokoulutuksessa.

Servo toteaa, että pelkkä runkokoulutuksen pidentäminen ei riitä. Hän korostaa, että sen sisällön suorittamista pitää edellyttää.

Vikatmaan mielestä koulutuksen pituutta tärkeämpää on sen laatu ja se, että sitä auditoidaan ulkoapäin.

Yleisosaaminen hyvä asia oikeassa mitassa

Kirurgit jättivät ehdotuksensa ministereille helmikuussa. Maaliskuussa Risikko ilmoitti, että kirurgian erikoistumiskoulutukseen on tulossa muutoksia. Yksi muutoksista on yleisosaamisen painottaminen koulutuksessa.

Kirurgit pitävät yleisosaamista tärkeänä, kunhan mittasuhteet pysyvät hallussa.

– Ennen kirurgi hoiti ihottumat ja synnytykset. Nykyään kirurgi ei voi hallita edes kaikkia kirurgian aloja, Serlo sanoo.

Kymenlaakson keskussairaalan kirurgian poliklinikan ylilääkärin Pälvi Venton mukaan yleisosaaminen on hyvä juttu. Hänen mielestään on kuitenkin vanhanaikaista ajatella, että kirurgina toimisi jokapaikan luuta. Hän toteaa, että yleisosaaminen ei korvaa erikoisosaamista.