Läpinäkyvyys
Ilkka Jauhiainen, 13.4.2010, 13:20Lääketeollisuus ja potilasyhdistykset likeisiä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaprofessori Elina Hemminki kaipaa avoimuutta potilasyhdistysten ja lääketeolisuuden suhteisiin. Hemmingin aihetta käsittelevä artikkeli on julkaistu tuoreessa Social Science & Medicine -lehdessä.
Hemmingin mielestä yhdistysten pitäisi ilmoittaa aiempaa avoimemmin yhteytensä lääketeollisuuteen.
Tutkimuksen mukaan yhteistyö yhdistysten ja lääketeollisuuden välillä oli lisääntynyt. Puolet tutkituista potilasyhdistyksistä ja suurin osa lääkeyrityksistä piti yhdistysten ja yritysten välistä yhteistyötä tärkeänä. Suurin osa yhdistyksistä oli saanut rahallista tukea lääkeyrityksiltä sekä apua seminaarien järjestämisessä ja potilasinformaation tuottamisessa. Lääketietous yhdistyksille tuli usein lääketeollisuudelta.
– Keskustelu potilasyhdistysten riippumattomuudesta on noussut jälleen pintaan Euroopassa. Kokosimme suomalaisen tutkijajoukon kanssa potilasyhdistyksiä koskevaa tietoa vuonna 2003. Halusimme katsoa tuota aineistoa nyt, sillä se oli kerätty aikana, jolloin asia Suomessa ei vielä ollut noussut pintaan eikä saanut kielteistä väriä, Hemminki kertoo tiedotteessa.
Kansalaisjärjestöinä potilasyhdistysten tulee hankkia rahoituksensa itse. Suomessa tärkeä rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys, mutta sen lisäksi yhdistykset saavat muuta ulkoista rahoitusta, erityisesti lääketeollisuudelta.
Yhdistysten kannalta yhteistyön ongelmia olivat rahoituksen ennakoimattomuus sekä pelko riippumattomuuden menetyksestä. Yritykset kokivat ongelmalliseksi esimerkiksi epäselvät markkinointisäädökset. Yritysten tuki yhdistyksille ei yleensä ollut läpinäkyvää.
– Asiantuntijoilta vaaditaan nykyisin sidonnaisuuksien ilmoittamista heidän esiintyessään riippumattomina asiantuntijoina. Pitäisikö sidonnaisuuksien systemaattista ilmoittamista vaatia myös potilasyhdistyksiltä? kysyy Hemminki.
Lääketeollisuuden intressit ovat yhä enemmän ja enemmän muissa kuin lääkäreissä hintaviitekehityksen tultua voimaan. Potilasyhdistykset, kunnan päättäjät, poliitikot etc ja lääketeollisuudellahan on rahaa. Mitään ei osakeomistuspohjaiset yhtiöt tee ilmaiseksi eikä pyytteettömästi.
Miten artikkelin kirjoittaja kumppaneineen mahdollistaisi Potilasyhdistysten toiminnan? Pitäisikö potilasyhdistysten toiminta kieltää vai pitäisikö toimintaa rahoittaa lääkäreiden taholta vai olisiko vain lääkäreiden taholta tuleva tieto ainoaa oikeaa tietoa?
Mikä oli motiivi tutkimuksen suorittamiseen?
TEHOKKUUSEROT
Ilkka Jauhiainen, 10.2.2012Aluesairaala pärjää pienuudella
Forssa ja Iisalmi ovat huipputehokkaita, Mänttä ja Kuusankoski rahareikiä. »
HOITOTAKUU
Ursula Grönvall, 9.2.2012Hoitojonot vetävät aiempaa paremmin
Erikoissairaanhoidon jonot lyhenivät lähes kaikilla erikoisaloilla. »
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.