Leena Peltonen-Palotie oli esikuva

Leena Peltonen-Palotie oli kuollessaan 57-vuotias.

Kuva: MAURI HELENIUS

Tieteen akateemikoksi lokakuussa nimitetty Leena Peltonen-Palotie yhdisti tutkimuksissaan perusmolekyylibiologiaa ja lääketiedettä erilaisten sairauksien ymmärtämiseksi. Hän tunnisti muun muassa laktoosi-intoleranssiin, MS-tautiin, skitsofreniaan, lihavuuteen ja sydänsairauksiin liittyviä geenimuutoksia. Lisäksi hän selvitti, kuinka nämä muutokset johtavat sairastumiseen.

Peltonen-Palotie oli suomalaisten monivuotinen Nobel-toivo. Mediuutisten haastattelussa 2006 hän arveli, että hän ei saa palkintoa.

– Ei, en todellakaan usko, että tällä tutkimusaiheella tai minun saavutuksillani on mahdollista saada Nobelia. Palkinto menee yleensä uuden mekanismin löytäjälle, hän totesi.

Näyttävän uransa aikana hän muun muassa ohjasi 70 väitöskirjatyötä ja johti tutkimusryhmiä paitsi suomessa myös useissa maailman johtavista yliopistoista, kuten MIT:ssä ja Harvardissa.

– Hän toimi esikuvana monelle tutkijalle ja tutkijauraa ajattelevalle. Hän jätti Suomen tiedeyhteisöön huomattavan aukon, sanoi Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila.

Peltonen-Palotie tuli myös tunnetuksi tieteellisen tiedon popularisoijana. Hänen mielestään veronmaksajilla oli rahoittajina oikeus saada selväsanaista tietoa tutkimuksista. Suomalaiseen tiedemaailmaan hän kaipasi selkeämpää tulosvastuuta.

Lapsena hän haaveili ryhtymisestä lastenlääkäriksi tai lähetyslääkäriksi Afrikkaan. Taustalla oli ajatus maailman pelastamisesta.

Peltonen-Palotiellä oli kaksi nyt jo aikuista lasta. Tutkijan uran ja perhe-elämän yhdistäminen oli Peltonen-Palotielle haaste. Mediuutisten haastattelussa hän sanoi voivansa kirjoittaa elämäkertateoksen nimeltä ”Kaaos tuulikaapissa”.

Peltonen-Palotie työskenteli loppuun asti Euroopan johtavan genomiikan tutkimuslaitoksen, Sanger-instituutin ihmisgenetiikan ohjelman johtajana Cambridgessa, jossa hän aloitti syksyllä 2007.

Suomen Akatemian tiedote Leena Peltonen-Palotien kuolemasta.