Saako yksityinen hoitaa syöpää?

Saako yksityinen terveydenhuolto hoitaa tulevaisuudessa syöpäpotilaita? Kyllä saa, kunhan kaikki noudattavat samoja hoitokriteerejä.

Tavoitteena kuitenkin on, että pääsääntöisesti julkinen sektori huolehtii syövän hoidosta omana toimintanaan ja käyttää ostopalveluita vain erityisen tarkkaan harkituissa tilanteissa.

Tämä lause syövän hoidon strategiatyöryhmän laajassa ja ansiokkaassa raportissa nostatti kiivaan keskustelun viime perjantaina, jolloin työryhmä julkisti raportin syövän hoidon organisoinnista vuonna 2020. Kommentti herätti talviunesta sekä syöpälääkärit että -potilaat ja viritti virkeämmän keskustelun kuin aikoihin on terveydenhuollossa mistään aiheesta nähty.

Työryhmä koostui yliopistoklinikoiden syöpälääkäreistä ja professoreista ja muutamasta julkisen sektorin ja järjestön edustajasta. Yksityisten syöpälääkäreiden edustajaa ryhmässä ei ollut.

Yksityinen jäi liian

vähälle huomiolle

Suomen ainoan yksityisen syöpäklinikan Docrateen johtavan ylilääkärin Timo Joensuun mielestä yksityisen tarjoama lisäresurssi olisi pitänyt ottaa huomioon syövän hoidon strategiatyöryhmän raportissa. Lisäresurssi voi auttaa julkisen puolen jonojen purussa.

Hoitoon kuudessa viikossa

Poimintoja syöpästrategiatyöryhmän ehdottamista tavoitteista vuoteen 2020 mennessä

Kaikki syövät hoidetaan laadukkaasti tavoiteaikojen puitteissa potilaan asuinpaikasta ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Julkinen terveydenhuolto vastaa syövän diagnostiikasta ja hoidosta koko maassa.

Syöpäepäilyssä maksimiaika lähetteen saapumisesta ensimmäiseen hoitoon on kuusi viikkoa. Erittäin kiireellistä hoitoa edellyttävät syövät on hoidettava nopeammin.

Syövän hoitotulokset paranevat tai pysyvät ainakin ennallaan.

Syöpäpotilaiden jälkiseuranta on koko maassa yhtenäinen ja vaikuttava. Syöpähoitoja saaneiden sairauskertomukset tulisi säilyttää nykyistä pitempään.

Potilaan polun näkökulma on mukana hoidon suunnittelussa.

Tärkeät uudet hoidot otetaan käyttöön arvioimalla ne valtakunnallisen menettelyn kautta.

Syövän hoidossa on riittävästi osaavaa henkilöstöä.

Lähde: Syövän hoidon kehittäminen

vuosina 2010–2020

– Itse kaipasin tällaista mahdollisuutta, kun työskentelin 15 vuotta yliopistoklinikalla. Sitä olen halunnut olla rakentamassa alusta asti, Joensuu sanoo.

Yksityisklinikan etuja ovat Joensuun mukaan omalääkäri, nopea hoitoon pääsy sekä kokonaisvaltainen hoito, jossa kaikki palvelut ovat saman katon alla.

Docratesta Joensuu luonnehtii myös ketteräksi syöpätutkimusorganisaatioksi, jossa ei ole turhaa byrokratiaa. Hän korostaa, että yliopistoklinikat ja Docrates tekevät sujuvaa tutkimusyhteistyötä.

Hän sanoo, että Docrates ei anna katteettomia lupauksia potilaille:

– Emme missään tapauksessa myy lisäelinvuosia. Teemme paljon hoidon lopettamispäätöksiä.

Joensuun mielestä potilaiden pitäisi saada yhtäläinen yhteiskunnan tuki niin yksityisestä kuin julkisesta hoidosta.

– Nykyinen yksityisen hoidon korvausjärjestelmä on jäänne menneistä ajoista.

Joensuun mielestä tärkein syövän hoidon strategiaan liittyvä asia on varhainen diagnostiikka. Se helpottaa hoitoa. Siinä yksityinen klinikka voi tarjota hyvää palvelua, kun potilas pääsee suoraan erikoislääkärin vastaanotolle.

Ongelmat ovat

harvinaisia

Tampereen yliopiston professorin Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtisen ja Husin syöpäklinikkaryhmän vs. ylilääkärin Petri Bonon mielestä yksityinen terveydenhuolto on tervetullut lisä syövän hoitoon. He toivovat ennen kaikkea, että kriteerit hoitopäätösten teossa ovat yhtenäiset. Enimmäkseen niin onkin.

Yksityisen sektorin aiheuttamat ongelmat ovat potilastyössä harvinaisia.

Kellokumpu-Lehtinen on törmännyt yksittäisiin tapauksiin, joissa julkinen terveydenhuolto on joutunut hoitamaan yksityisen antamasta hoidosta aiheutuneita komplikaatioita.

Näissä tapauksissa solusalpaajahoitoa on tarjottu jo pitkään julkisella puolella hoidetuille syöpäpotilaille.

Yksityisen ja julkisen sektorin suhteet eivät ole strategian keskeinen kohta, ja yksityinen syövän hoito koskeekin vain pientä potilasvirtaa. Joensuu arvioi yksityisen sektorin potentiaaliseksi potilasosuudeksi kolme prosenttia.

Kellokumpu-Lehtinen ja Bono sanovat, että tärkeintä on laadukkaan hoidon takaaminen ilman turhia viiveitä ja tasapuolisesti asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.

Esityksestä pyydetään lausunnot maaliskuun loppuun mennessä. Syövän hoidon tutkimusta pohditaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vetämässä projektissa, jossa selvitetään mahdollisuutta perustaa kansallinen syöpäkeskus.

Lähetä

Tulosta

Jaa

Kommentoi artikkelia

Katso kaikki kommentit (1 kappale)

Re: Saako yksityinen hoitaa syöpää? 12.3.2010 21:11

Syöpä on yksilöllinen tauti ja myös hoidot ja vasteet ovat yksilöllisiä.

Minulle ei ollut enää mitään uutta tarjolla levinneeseen syöpään v. 2005 kesällä. Olin saanut isoannoksisista sytostaattihoidoista pahat sivuvaikutukset. Ei ollut enää mahdollista jatkaa em. hoidoilla. Kysyin, voisiko kohdallani tulla kyseeseen sellainen hoitomuoto, jossa annettaisiin lääkitystä pienemmin annoksin ja mahdollisesti tiheämmin, sillä olin kuullut joidenkin syöpätovereiden saavan ko. tyyppistä hoitoa. Se ei omalla julkisella poliklinikalla käynyt.

Olin ja olen realisti tautini suhteen, tiedän ettei sitä voi tällä hetkellä parantaa.

Lähdin siis kesällä 2005 kotiin kuolemaan. Otin yhteyttä saattokotiin, mutta kävi ilmi, ettei kuntani kustanna saattokotihoitoa, joten jätin menemättä sinne omalla kustannuksella.

Sain vinkin yksityisestä syöpähoidosta. En tiennyt siitä mitään. Soittelin pääkaupunkiseudun yksityisille lääkäriasemille ja sitä kautta sain kontaktin yksityiseen onkologiin. Koko hoitokonseptini muutettiin ja lisäksi löytyi kohdallani uusi syövän täsmälääke.

Tautini saatiin kuriin. Seitsemän kuukauden hoidon jälkeen oli puolen vuoden hoitotauko. Kun tauti alkoi taas edetä, menin hoitotulosten ( lab. ja rtg) kanssa Hyksiin ja pyysin hoitokonseptiani sieltä.Vastaus oli kielteinen. Elämäni pelastanutta hoitoa kieltäydyttiin antamasta, vaikka siitä oli jo yli vuoden kokemus. Ns.käypähoitosuositus tautiini oli tuolloin kuuden vuoden takaa, eikä uudempia lääkkeitä tarvinnut kustantaa. Tästä minulla on kirjallinen päätös.

No, jatkoin privaatissa hoitoa välillä tauottaen. Vuodenvaihteessa 2007-2008 lääkkeet alkoivat lamata luuydintä ja tuli taas hoitotauko. Sain tietää uudesta yksityispuolella aloitetusta kokeellisesta hoidosta ja pääsin sinne potilaaksi, koska sovin profiiliin. Ensimmmäinen hoitokerta hävitti kuvissa näkyvät pesäkkeet, enkä tarvinnut mitään hoitoa kahdeksaan kuukauteen.

Nyt 4,5 vuotta myöhemmin olen edelleen elossa tätä kirjoittamassa, kiitos yksityisen syöpähoidon.

Korostan, ettei minulla ole mitään julkista hoitoa vastaan. Olen vain joutunut turvautumaan yksityishoitoon em. syistä.

Haluan vielä sanoa, että potilaalla on perustuslain suoma oikeus siihen, ettei sairauden perusteella saa syrjiä. Sitä vasten voi tarkastella infuusiomuotoisten syöpälääkkeiden Kela korvausten poistoa. Onko oikeusturvaa tässä asiassa vai ei?

Suomi on myös ratifioinut Euroopan ihmisoikeussopimuksen, jonka mukaan ( artikla 2) henkilön oikeus elämään on suojattava laissa, eikä sitä saa riistää kuin tuomioistuimen päätöksellä niissä maissa, joissa kuolemantuomio on käytössä. Tätä sopimusta vasten yksityisen syöpähoidon rajoittamien kuoleman edessä ei liene mahdollista.

Joissakin maissa vaikeasti sairaiden hoidon rajoittamista on toki historian kuluessa harjoitettu, tunnetuin seurauksin.

Lääkärin etiikan kanssa sillä ei ainakaan ole mitään tekemistä. Näin sanon paitsi pitkän linjan potilaana, myös terveydenhuollon ja hallinnon ammattilaisena.