Terveydenhuoltolaki loppusuoralla

Terveydenhuoltolaki etenee aikataulun mukaisesti. Hallitus aikoo antaa esityksen laista huhtikuussa.

Katse sisältöön

– Uusi terveydenhuoltolaki koskee palveluiden sisältöä.

– Rakenteita koskevat säädökset jäävät vanhoihin kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin.

– Suunnitelmissa on muun muassa lisätä potilaiden valinnanvapautta, lähentää perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa ja vahvistaa kansanterveystyötä.

– Eduskuntaan huhtikuussa, voimaan asteittain 2010–2013.

Neuvottelut jatkuvat tiiviisti koko maaliskuun ajan. Aikataulun kireydestä kertoo, että 160-sivuisen lain tarkastus ja kääntäminen ruotsiksi alkaa jo tällä viikolla, vaikka sisältö ei ole valmis.

Lain valmistelusta vastaava hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki STM:stä kertoo, että eniten työstettävää on kohdissa, jotka ovat muuttuneet lakia valmistelleen työryhmän annettua ehdotuksensa reilut puolitoista vuotta sitten. Esimerkiksi ensihoidon järjestäminen ja potilaiden valinnanvapaus aiheuttavat vielä vääntöä. Myös erva-alueiden tehtävistä on yksityiskohtia auki.

Ministeriön virkamiehet ovat vaitonaisia yksityiskohdista.

– Linjaus on se, että sisältö on kokonaisuudessaan julkinen vasta sitten, kun hallituksen esitys tulee. Vasta huhtikuussa voidaan varmuudella sanoa, mitä laki pitää sisällään, sanoo STM:n terveyspalveluryhmän johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki.

Hän luonnehtii lain tekemistä tiukaksi ja sanoo, että poliittista vääntöä käydään varmasti loppuun asti.

Meillähän on

jo sote-piirejä!

Nyt kunnat ja sairaanhoitopiirit pohtivat, muuttuuko lopulta mikään. Esimerkiksi peruspalveluministeri Paula Risikon (kok.) syksyllä ehdottamia sosiaali- ja terveyspiirejä ei ole tulossa. Suunnitelma toteutuu vain kokeiluna. Kunnille jää suuri vapaus valita, miten ne palvelunsa järjestävät.

Lääkäri: Miksi rahoitus ei ole mukana?

Jos lakiin kaavailtu kolmen kuukauden hoitotakuu tulee voimaan poliklinikoille, se tietää hikistä urakkaa. Näin uskoo Pohjois-Karjalan keskussairaalan kirurgian ylilääkäri Tapio Hakala.

– Se aiheuttaisi jonoja myös leikkauksiin. Pitäisi paiskia vuosi pari kovasti töitä, jotta saataisiin homma hanskaan, Hakala ennustaa.

Potilaiden valinnanvapaus ei Hakalaa huoleta – ”luulen että muutama prosentti enintään haluaa vaihtaa” – ja terveyskeskusten ja sairaaloiden yhteiset sähköiset rekisterit hän ottaisi ilolla vastaan, mutta yksi asia ihmetyttää yli muiden. Miksi lakia valmistelevan työryhmän toimeksiannossa suljettiin pois mahdollisuus puuttua kaksikanavarahoitukseen?

– Perusteelliseen remonttiin ei oltu valmiita eikä ollut rohkeutta puuttua rahoitusjärjestelmän ongelmiin, Hakala pahoittelee.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen muistuttaa, että nykyiset sote-piirit on perustettu nykyisen lainsäädännön puitteissa.

– Kunnilla on jo valtavan suuret mahdollisuudet järjestellä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita, joten mikä on tämän kokeilun tarkoitus, Itkonen ihmettelee.

Eksoten osallistuminen kokeiluun olisi hankalaa, koska sote-piiri pyörii jo.

– Se olisi täällä huono viesti, että toista vuotta pyörinyt pysyvä toiminta muuttuisi kesken kaiken joksikin kokeiluksi.

Valinnoista on

myös maksettava

Yksi paljon puhuttaneista uudistuksista on potilaiden valinnanvapauden lisääminen. Jouttimäen mukaan siihen liittyvistä kysymyksistä keskustellaan tiiviisti yhä. Esillä on ollut useita malleja.

Selvää on, että valinnanvapaudesta on tulossa säädöksiä, mutta valinnanvapauden laajuutta Jouttimäki ei suostu kommentoimaan.

– Esillä on ollut erilaisia ehdotuksia. Ainakin keskusteluissa asia on muuttunut työryhmän esityksestä.

Joensuun sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Kuosmanen odottaa kiinnostuneesti, minkätasoisen valinnanvapauden laki määrittelee. Hänestä on perusteltua kysyä, mitä hyötyä valinnanvapaudesta on kokonaisuudelle. Se ei välttämättä lisää yhdenvertaisuutta.

– Ei köyhemmällä väestönosalla ja ikäihmisillä ole mahdollisuutta lähteä haeskelemaan palveluja ympäri Suomea, Kuosmanen sanoo.

Kuosmanen painottaa, että valinnanvapautta kasvatettaessa täytyy pohtia maksuperusteita. Laskutuksen pitäisi olla määritelty, ehkä jopa euromääräisesti sovittu.

– Nytkin ensiapukäyntejä voi tehdä missä tahansa, ja niistä laskutetaan kotikuntaa. Laskutusperusteet ovat hyvin vaihtelevat.

Myös Itkonen tähdentää, että kuntalaskutuksen on oltava kunnossa.

Muuten häntä ei valinnanvapauden lisääntymien huoleta. Eksotessa potilaat saavat jo nyt hakeutua mille terveysasemalle tahtovat. Kiinnostus hakeutua muualle kuin lähiterveysasemalle on ollut vähäistä.

Kaikkiaan Kuosmasta askarruttaa, tuoko laki lopulta mukanaan kovin suuria toiminnallisia muutoksia.

– Jos yhtään tiedän, mitä on mietitty, niin ei kovin suuri asioita. Mielenkiinnolla odotan, sanoo Kuosmanen.

Lähetä

Tulosta

Jaa