EROON ADRENALIINIKYNISTÄ
Erpo Pakkala, 23.2.2010, 8:25Pähkinäallergistakin voi siedättää
Allergisten vapautusliikkeeksi kutsuttu Kansallinen Allergiaohjelma 2008–2018 painottaa vahvasti siedätyshoitoa, myös lasten ruoka-aineallergioiden hoidossa. Dosentti Timo Vanton mukaan siedätyshoito ei ole Suomessa rutiinikäytössä, mutta siltä odotetaan silti paljon. Oppia otetaan muun muassa Etelä-Euroopasta, missä siedätyshoidoilla on saatu hyviä tuloksia. Myös skeptisimmät eli amerikkalaiset ovat kääntämässä kelkkaansa.
Viime vuonna Cambridgen tutkijat paransivat ensimmäistä kertaa neljä lasta maapähkinäallergiasta siedätyshoidolla. Hoidon lopulla lapset pystyivät syömään viittä maapähkinää vastaavan määrän pähkinäjauhetta ilman oireita. Nyt sama ryhmä on BBC:n mukaan käynnistämässä yli sadan lapsen jatkotutkimusta, jossa etsitään lopullista hoitokeinoa pähkinäallergiaan.
– Päätavoitteena on nostaa ruoka-aineallergisten sietokykyä niin, ettei koko ajan tarvitsisi olla adrenaliinikynää mukana, jos saa vahingossa pienen määrän allergisoivaa ruoka-ainetta, Vanto sanoo.
Suomen allergiaohjelma korostaa, että jos pienistä ruoka-ainemääristä ei tule vaikeita oireita, niin esimerkiksi maitoa ja munaa voi käyttää huoletta.
– Tyksin allergiayksiköllä on meneillään Hyksin iho- ja allergiasairaalan ja Kuopion yliopiston kanssa tutkimus, jossa tutkitaan, auttaako maidolla siedätys sellaisella lapsella, joka reagoi vielä kuusivuotiaana maitoon. Se kokeilu on tutkimusasteella, joten vielä emme tiedä, tuleeko siitä rutiinihoitoa. Nyt on alkamassa vehnällä sama kokeilu, ja olemme kokeilleet myös kananmunaa yksittäisillä potilailla.
Cambridgen tutkijat korostavat, ettei pähkinäallergisen tule kokeilla siedätyshoitoa omin päin.
Teoriat taipuvat
Kymmenen vuotta sitten lääkäripiireissä oli vallalla ehdotonta välttämistä tukeva teoria. Sen mukaan pienetkin ruoka-ainemäärät pitävät yllä tulehdustilaa suolessa, mikä taas voi herkistää muille ruoka-aineille tai muille allergeeneille.
– Tällä hetkellä tämä teoria ei saa enää kovin suurta kannatusta. Siitäkään ole näyttöä, että altistumisesta tulisi enemmän tai vaikeampia allergioita. Voi olla, että välttämisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Esimerkiksi vilja-allergioissa on huomattu, että jos altistumista lykkää kovin myöhäiseksi, lapsista tulee herkemmin vilja-allergisia, kuin jos viljan anto aloitetaan neljän viiden kuukauden iässä.
Allergiaohjelma kannustaa neuvoloita luopumaan vanhanaikaista tietoa sisältävistä välttölistoista. Pahimmillaan välttämisteoria on johtanut tuoteselosteiden lukemiseen suurennuslasin kanssa.
– Esimerkiksi vilja-allergisille ei uskalleta antaa tuotetta viljapohjaisten tärkkelysten takia, vaikka niissä on vain mikrogrammoja viljan valkuaista. Valtaosalla vilja-allergikoista tällaiseen välttämiseen ei ole mitään syytä.
Nyt pitäisi satsata siihen, että hoidetaan hyvin vakavia oireita saavat lapset.
– Jos ruuasta tulee vähän ihottumaa tai vatsaoireita, niin voi olla liberaalimpi valinnoissa ja elää rennommin. Esimerkiksi maitoallergiselle imeväisikäiselle voi antaa samoja määriä maitovalmistetta, joita hän on sietänyt altistuksessa. Vain alle yksi prosentti ruoka-aineallergikoista saa vaikeita oireita, Vanto muistuttaa.
Ekseema ei aina johdu ruuasta
Atooppista ekseemaa potevat on suurin ryhmä, jolla on ruoka-ainerajoituksia. Silti on vain aika vähän näyttöä siitä, että ruokavalion rajoittaminen lievittäisi atooppista ekseemaa.
– Paras tutkimus tästä on skottilainen tutkimus, jossa tutkittiin puolentoista vuoden ikään asti lapsia, joilla oli selkeästi todettu IgE-välitteinen kananmuna-allergia. Toinen ryhmä sai kananmunaa, toinen ei. Ekseeman vaikeusaste ja laajuus väheni vain noin kymmenen prosenttia kananmunaa välttäneillä kananmunaa syöneisiin verrattuna.
Monet vanhemmat yrittävät saada lapsen ekseeman häipymään välttämällä ruoka-ainetta. Ongelmana on se, että ekseema johtuu hyvin monesta tekijästä. Talvisää, hikoilu ja stressi ärsyttävät ihoa. Ruoka-aineallergeeneille altistuminen selittää vain pienen osan ekseemasta.
– Ihmisillä on epärealistisia odotuksia siitä, mitä voidaan saavuttaa ihottumapotilaan ruokavaliohoidoilla.
Lue myös ruoka-allergioiden rajusta lisääntymisestä USA:ssa.
Lue myös, mikä on syynä ylidiagnostiikkaan Suomessa.
Ilmeisesti kyseessä on tietoinen piittaamattomuus ihmisten hyvinvoinnista, koska ilmeisen paljon allergiapotilaita nähnyt henkilö kieltää päivänselvät tosiasiat. Liekö arvoisa asiantuntija lainkaan tutustunut esimerkiksi keliakin hoidossa tarvittavaan ruokavalion ehdottomuuteen tai huomannut, miten olemattoman pienistä määristä hänenkin hoitamansa potilaat lopulta voivat saada reatioita. Tai lääkeaineet? Miksi niissä mirkogrammoilla olisi vaikutusta, jos ruokaa voi syödä kauhallisen ennen kuin se vaikuttaa mihinkään? Eikö imeytyminen tapahdukaan saman aineenvaihdunnan kautta? Jos teoria ei pidä paikkansa, ei todellisuudessa ole vikaa, vaan teoriassa.
Asiantuntijoihin sokeasti uskomista ennemmin rohkenen haastaa ihmisiä katsomaan, mitä ovat ruoka-aineiden todelliset vaikutukset ja huomioimaan myös mahdolliset välittäjäaine- ja hormonitasapainon heilahteluista johtuvat ruokaperäiset oireet. Vai voiko joku todella väittää, ettei gluteenin indusoima skitsofrenia esimerkiksi ole tällainen vakavasti otettava ruokavaliomuutoksen syy? Jostain syystä se, mikä ei sovi omaan näkemykseen on tieto-taitotason tarkistamisen sijaan helpompi tyrmätä paikkansapitämättömänä. Vai rahako tässä ratkaisee? Ruokavaliomuutos kun on halpa ja todellinen vaihtoehto omaan hyvinvointiin vaikuttamisessa.
TEHOKKUUSEROT
Ilkka Jauhiainen, 10.2.2012Aluesairaala pärjää pienuudella
Forssa ja Iisalmi ovat huipputehokkaita, Mänttä ja Kuusankoski rahareikiä. »
HOITOTAKUU
Ursula Grönvall, 9.2.2012Hoitojonot vetävät aiempaa paremmin
Erikoissairaanhoidon jonot lyhenivät lähes kaikilla erikoisaloilla. »
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.