Silmien hoito kaipaa uutta mallia

Silmäpotilaat pitäisi priorisoida nykyistä paremmin. Prosessit pitäisi viilata tehokkaammiksi. Hoitokäytännöt olisi yhtenäistettävä. Silmien hoitoa pitäisi koordinoida.

Professori ja silmälääkäri Anja Tuulonen muokkaisi nykyistä silmäsairauksien hoitoa reippaalla kädellä. Tuulonen on pohtinut paljon silmähoidon järjestämistä, koska hän vastaa Tampereelle rakennettavan uuden Pirkanmaan silmäkeskuksen suunnittelusta.

Jotain on pakko tehdä, sillä tulevaisuus on kova: kaihileikkausten määrä puolitoistakertaistuu noin 70 000 leikkaukseen vuodessa seuraavina kymmenenä vuonna. Leikkauksiin käytettävät henkilöresurssit vähenevät kolmanneksen.

Suurin haaste on ajattelutapa.

Palkkakiistoja ja vuokrafirmoja

Kaihijonoja puretaan monin keinoin, mutta haasteitakin piisaa

Mediuutiset otti yhteyttä seitsemään sairaanhoitopiiriin ja selvitti niiden kaihijonojen pituutta.

Husissa yli kuusi kuukautta jonottaneita on 400. Silmäklinikka ostaa noin 400 leikkausta ja tekee itse noin 500 leikkausta kuukaudessa.

Vähän aikaa sitten lisätöinä tehtiin vielä 130 leikkausta, mutta ne loppuivat lääkärien ja piirin ajauduttua palkkariitaan. Piiri haluaisi vähentää lisätyöstä maksettavia palkkoja kymmenen prosenttia, mihin lääkäri eivät suostu.

Jyväskylässä silmäosaston toiminnasta vastaavat vuokralääkärit. Ainoastaan ylilääkäri Esa Jaanio on sairaalan oma virkalääkäri.

– Kaihijono on noin viisi kuukautta, että sikäli olen tyytyväinen. Tietysti, kun vuokrafirma toimii nuppitaksalla, niin vauhtia kyllä riittää. Ostamme lisäksi 1 100 kaihileikkausta Medilaserilta.

Ylilääkäri Marko Ollila Lapin sairaanhoitopiiristä sanoo, että piirissä jonoa on lyhennetty ostoilla ja lisätyönä. Tosin henkilöstön jaksamisen takaamiseksi tammi- ja helmikuussa lisätöitä ei ole tehty.

Etelä-Karjalassa jonot ovat pysyneet viime vuotta paremmin kurissa sen jälkeen, kun keskussairaalaan saatiin toinen leikkaava lääkäri.

Pohjois-Karjalassa hoitotakuun rajoja hipovan jonon taustalla on kaksi syytä.

– Syksyllä meillä oli pula leikkaussalihenkilökunnasta. Lisäksi otimme käyttöön Mediatri-järjestelmän, jonka käyttökoulutus ja alkukankeus on sitonut voimavaroja. Olenkin lähettänyt potilaita Savonlinnaan, koska siellä on tosi hyvä tilanne, kertoo ylilääkäri Matti Kontkanen.

– Länsimaissa on pyrkimys hoitaa kaikki mahdollisimman hyvin. Kun hoitojen määrä lisääntyy ja henkilöstön ei, mallit pitäisi miettiä kokonaan uusiksi. Suuren riskin potilaisiin pitäisi käyttää enemmän aikaa ja resursseja. Muita hoidettaisiin kevyemmällä toimintamallilla, Tuulonen sanoo.

Ylilääkäri Tuomo Puustjärvi Kysistä on samaa mieltä. Työssäkäyvien kaihi pitää hoitaa nopeammin kuin sellaisten, joilla on jatkuva hoitopaikka.

– Jotkut saattavat kokea tämän epäoikeudenmukaisena, mutta on selvää, että tällaiset järjestelyt ovat edessä.

Teho-oppia Intiasta

Pirkanmaan silmäsairaalan palvelujärjestelmän pitäisi valmistuttuaan olla hinnaltaan ja vaikuttavuudeltaan paras Suomessa. Oppia onkin haettu maailmalta. Yksi tehon mittari on luonnollisestikin leikkausmäärät.

– Aravindin silmäsairaalassa Intiassa yksi lääkäri leikkaa tavallisesti 40 silmää päivässä. Hollannisssa ja Tukholmassa vastaava luku on 14–16, Anja Tuulonen kertoo.

Suomessa lääkäri leikkaa päivässä 6–10 silmää. Tuulonen on varma, että suomalaisten kirurgien taidoilla voitaisiin päästä 12 leikkaukseen päivässä.

– Intiassa toiminta on suunniteltu hyvin tarkkaan. Yhtä lääkäriä kohti on 4–5 avustavaa henkilöä. He varmistavat, että prosessi etenee suunnitellusti. Suomessa taitavien hoitajien aikaa kuluu hukkaan esimerkiksi kirjaamiseen. Tietenkään intialaista mallia ei voi suoraan kopioida Suomeen, mutta ainakin voimme kyseenalaistaa omia toimintatapojamme.

Kysin Puustjärvi epäilee, että hihnatyö voisi polttaa silmäkirurgin nopeasti loppuun.

Ilpo Tuisku Hyksin silmäklinikasta myöntää, että tehostamisen varaa on. Esimerkiksi vaihtosalien käyttö voisi olla yksi ratkaisu leikkausmäärien kasvattamiseen.

Intialainen tehokkuusajattelu ei Suomen suurimman silmäklinikan noin tuhat leikkausta vuodessa tekevää apulaisylilääkäriä kuitenkaan miellytä.

– Meillä on varaa siihen, että lääkäri tapaa potilaan ennen ja jälkeen leikkauksen. Potilaasta ei pidä tulla liukuhihnan osaa.

Monenlaisia tapoja hoitaa

Silmähoidossa on samanaikaista ylihoitoa.

– Itsestään huolta pitävät ihmiset käyvät monessa paikassa. Yksityisen ja julkisen käyttöä olisikin hyvä koordinoida yhdestä paikasta, koska julkisen puolen pitäisi tietää, jos potilas käyttää privaattia, Anja Tuulonen sanoo.

Tilastoista selviää, että piirit käyttävät resurssejaan eri tavoin. Hoidon kriteerit ovat kansalliset, mutta alueellista vaihtelua esiintyy. Esimerkiksi molemminpuolisten kaihileikkausten määrä voi vaihdella muutamasta 60 prosenttiin.

Myös leikkausten ”omavaraisuudessa” on eroja. Julkinen sektori leikkaa kaikki kaihit ainakin Pohjois-Karjalassa, Itä-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Ostopalveluja käytetään muun muassa Lapissa, Keski-Suomessa ja Husissa. Hus on myös ottamassa käyttöön palvelusetelin kaihileikkausten järjestämiseksi.

Lähetä

Tulosta

Jaa

Kommentoi artikkelia

Katso kaikki kommentit (1 kappale)

Re: Silmien hoito kaipaa uutta mallia 20.2.2010 14:14

Enpä tuota Intian mallia ihan kauheana osaa pitää, jos leikkauksen tulokset hyviä. Priorisointi väistämätöntä, mutta äärimmäisen tärkeää olisi viimeiseen asti säilyttää tasa-arvoisuus hoidossa.

Jos työelämän ulkopuolella olevat priorisoidaan hoitojonoista pois t. jonon viimeiseksi, lisätään yhteiskunnan eriarvoisuutta. Suurimmalla osalla herkimmin "poispriorisoiduilla" olemattomat mahdollisuudet hankkia hoitoa yksityispuolelta.

Eiköhän olisi viisainta ottaa lakki kouraan ja katsoa miten muissa maissa asioita ratkotaan. Kyllä monelle taitaisi kelvata "intialainen liukuhihnahoito", jos vaihtoehtona on ei hoitoa lainkaan.

liukuhihna parempi kuin ei mitään Vastaa Ilmoita asiattomasta viestistä

Ilmoitus epäasiallisesta viestistä Sulje