JOHTAMINEN
Mari Schildt, 10.2.2010, 11:57Organisointi mättää sairaaloissa
Äkkiseltään sitä voisi luulla englantilaiseksi farssiksi, mutta ikävä kyllä kyse on suomalaisten sairaaloiden johtamisesta: johtajaksi tullaan ilman perehdytystä, valta ja vastuut ovat hakusessa, eikä edes omaa esimiestä pystytä varmuudella nimeämään. Sairaalaorganisaatiota voi kutsua rakenteeltaan hybridiksi, mikä sairaaloiden tapauksessa tarkoittaa suunnilleen tippaleipää, jolla on vain vähän tekemistä virallisen organisaatiokaavion kanssa.
– Jos katsoo asiaa liiketaloustieteilijän silmälasien läpi, niin systeemihän on solmussa. Kukaan sijoittaja ei laittaisi senttiäkään kiinni yritykseen, joka näyttää tuolta. Silti se toimii, ja potilaat tulevat hyvin hoidetuiksi, sanoo suomalaisten sairaaloiden johtamisesta viime viikolla Turun kauppakorkeakoulussa väitellyt lääketieteen lisensiaatti Juha V. Virtanen.
Hän haastatteli väitöstutkimukseensa keskijohdon ja ylimmän johdon lääkäri- ja hoitajataustaisia johtajia useissa manner-Suomen julkisissa erikoissairaaloissa. Aineiston mukaan suomalaisten sairaaloiden lääkärijohtajien toimenkuvaa ei ole kirjattu, vaan se päätellään itse.
– Jotkut olivat tarkkailleet edeltäjäänsä. Joku kysyi sihteeriltä, joku luki strategiaa ja päätteli jotain siitä, sanoo Virtanen.
Lääkäreistä on johtajiksi, kunhan saavat koulutusta
Virtanen ei ole sitä mieltä, että lääkäreistä ei olisi johtajiksi.
– Kun lääkäreistä on valikoitunut johtajia, siinä on se hyvä puoli, että heillä on hyvät edellytykset ymmärtää sairaalakokonaisuutta. Sairaalaan liittyy sellaisia kulttuurisia piirteitä ja käytäntöjä, että niitä on paha mennä kauppatieteen maisterille, diplomi-insinöörille tai juristille selittämään. Lääkärin substanssiosaaminen ei ehkä anna riittäviä valmiuksia johtajaksi, mutta se antaa erinomaiset valmiudet alkaa opiskella sairaalan johtamista.
Virtanen peräänkuuluttaa laajempaa ymmärrystä johtamisesta ja sen koulutuksesta.
– Sen tulee olla moniammatillista. Ei lääkäreille lääkärien ja hoitajille hoitajien johtamiskoulutusta. Lisäksi pitää kouluttaa myös johdettavia. Organisaatio ei toimi, jos ammattilaiset eivät yksinkertaisesti suostu johdettaviksi.
Sairaanhoitopiireistä aina välillä kantautuvat uutiset erimielisyyksistä eivät hämmästytä Virtasta.
– Konfliktimahdollisuus on sisäänrakennettu tähän järjestelmään. Ammattilaiset ovat hyvin tarkkoja autonomiastaan. Jos yläpuolella on taho, joka pyrkii rajoittamaan tätä autonomiaa, siinä on jo lähtökohtaisesti konfliktiasema herkässä. Sitten siinä käy niin kuin aina: ammattilaiset voittavat 6–0.
Yhteinen arvopohja pitää organisaation kasassa
Virtasen mukaan johtamisessa olisi tärkeää muistaa se yksi yhteinen tekijä, joka kantaa läpi jokaisen sairaalaorganisaation: yhteinen arvopohja, jonka keskiössä on potilaan paras.
– Pitäisi aina pyrkiä osoittamaan, miten suunniteltu uudistus palvelee potilaan parasta. Jos sitä ei pysty tekemään, kannattaako hankkeeseen sitten ryhtyä?
Lääketieteen lisensiaatti Juha V. Virtasen mielestä sairaalaan liittyy sellaisia käytäntöjä, joita on vaikea selittää kauppatieteiden maisterille, diplomi-insinöörille tai juristille.
»Organisaatio ei toimi, jos ammattilaiset eivät yksinkertaisesti suostu johdettaviksi.»
Ihan ensimmäisenä pitäisi lakkauttaa hoito"tiede".
Lääkärin ammatilla ja lääketieteellä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Mitä tekemistä on hoitotieteen lakkauttamisella ja johtamisella keskenään?
" Sairaalaan liittyy sellaisia kulttuurisia piirteitä ja käytäntöjä, että niitä on paha mennä kauppatieteen maisterille, diplomi-insinöörille tai juristille selittämään"
Teollisuusympäristöissä oli samoja "kulttuurisia piirteitä" jotka rikkomalla pystyttiin nostamaan tehoja merkittävästi.
Toisin sanoen satavuotiset kulttuurilliset perinteet ovat kehityksen jarru ja ne pitää pystyä purkamaan. Pystyykö sitten lääkäri sairaalanjohtajana "nokkimaan korpin silmää" on itse asiassa koko jutun avainkysymys ja siinä mielessä väittelijän tulos on kyllä artikkelin perusteella kyseenalainen.
"Jotkut olivat tarkkailleet edeltäjäänsä. Joku kysyi sihteeriltä, joku luki strategiaa ja päätteli jotain siitä, sanoo Virtanen".
"Lääkäreistä on johtajiksi, kunhan saavat koulutusta
Virtanen ei ole sitä mieltä, että lääkäreistä ei olisi johtajiksi.
– Kun lääkäreistä on valikoitunut johtajia, siinä on se hyvä puoli, että heillä on hyvät edellytykset ymmärtää sairaalakokonaisuutta. Sairaalaan liittyy sellaisia kulttuurisia piirteitä ja käytäntöjä, että niitä on paha mennä kauppatieteen maisterille, diplomi-insinöörille tai juristille selittämään."
Minusta vika ei ole KTM:n DI:n tai juristin. Vika on sairaalajärjestelmässä joka tulisi saattaa 2010-luvulle johtamisjärjestelmänsä osalta sieltä 1800-luvun alkuvuosikymmeniltä, johon sen kehitys on jäänyt. Bisnesmaailmassa sairaaloita käytetään varoittavana esimerkkinä johtamisesta ja ihan hyvästä syystä.
Ei tarvita Einsteinia ymmärtämään miksi hoitokustannukset ovat karanneet käsistä kaikkialla maailmassa.
"....Bisnesmaailmassa sairaaloita käytetään varoittavana esimerkkinä johtamisesta ja ihan hyvästä syystä.
Ei tarvita Einsteinia ymmärtämään miksi hoitokustannukset ovat karanneet käsistä kaikkialla maailmassa. ..."
Selitäpä sitten samalla munkkilatinalla millaiseksi esimerkiksi kelpaa se insinööritiede ja bisnes, joka tyhjentää vanhaa maailmaa ja Eurooppaa työpaikoista ja raahaa niitä vinku-Intiaan. Sairaanhoidon alalla sama ei ole mahdollista.
Mitäs korpin siinä pitäisi nokkia ja kenen taskua tonjkia.
Höpönlöpöä. Kannattaa puhua asioista joista ymmärtää jotakin. Hoitokustannukset eivät ensinnäkään ole karanneet käsistä mutta selvää on, että hyvä hoito tulee kalliiksi kun lääkkeet ja teknologia kehittyvät. Poliittinen päätös on tällä hetkellä se, että hyvää hoitoa (vielä) annetaan kaikille eikä sitä viedä piiloon vaikkapa Vinku-Intiaan. 1800 luvulla ei tehty osaakaan siitä mitä nykyisin mutta asiantuntijuus oli arvossaan. Tänä päivänä sairaanhoidon alalla on asiantuntijaksi itseään luulevia yhtä paljon kuin puhujiakin.
TEHOKKUUSEROT
Ilkka Jauhiainen, 10.2.2012Aluesairaala pärjää pienuudella
Forssa ja Iisalmi ovat huipputehokkaita, Mänttä ja Kuusankoski rahareikiä. »
HOITOTAKUU
Ursula Grönvall, 9.2.2012Hoitojonot vetävät aiempaa paremmin
Erikoissairaanhoidon jonot lyhenivät lähes kaikilla erikoisaloilla. »
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.