KONE OSAA
Harri Junttila, 8.2.2010, 12:01Robotista tulee hoitaja
Ihmistyövoima ei riitä hoidon varmistamiseksi, kun vanhusten ja muiden jatkuvaa hoitoa tai tuettua asumista tarvitsevien määrä lisääntyy. Apua hoitoon tuo automaatio.
Tapahtui viime viikolla
Ulkomatti ulkoiluttaa
Mediuutiset kertoi vanhusten ulkoiluttamiseen tarkoitetusta apuvälineestä Ulkomatista, jonka on kehittänyt Jarmo Mäntsälä Wanhustentalo Kotikummusta.
Esimerkiksi Wanhustentalo Kotikummussa on käytössä Ulkomatti, joka ulkoiluttaa kuutta vanhusta kerrallaan. Ulkomatin ansiosta ulkoilua valvoo kuuden ihmisen sijasta kaksi.
Aalto-yliopiston tutkijan Panu Harmon mukaan toimivia automaatiosovelluksia hoidossa ei juurikaanvielä ole, mutta aihetta mietitään paljon ja sen tutkimus on hyvässä vauhdissa.
Hyljerobottia silittämässä
Pisimmällä automaation hoitoon tuomisessa ovat japanilaiset. He ovat valjastaneet robotiikan hoidon avuksi.
Esimerkiksi muistisairaita vanhuksia auttaa Paro-hylkeen hoitaminen. Paro on terapeuttinen hyljerobotti, joka reagoi kosketukseen, valoon ja ääneen.
Robotiikan kolme pääsääntöä
- Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä eikä laiminlyönnin johdosta saattaa tätä vahingoittumaan.
- Robotin on toteltava ihmisen sille antamia määräyksiä paitsi milloin ne ovat ristiriidassa ensimmäisen pääsäännön kanssa.
- Robotin on varjeltava omaa olemassaoloaan niin kauan kuin tällainen varjeleminen ei ole ristiriidassa ensimmäisen eikä toisen pääsäännön kanssa.
Säännöt kehitti amerikkalainen tieteiskirjailija Isaac Asimov vuonna 1941.
– Parolla on saatu hyviä tuloksia muistisairaiden hoidossa. Siihen syntyy samanlainen kontakti kuin lemmikkieläimeen. Hyvin vähillä toiminnoilla, pään ja räpylöiden liikuttamisella, silmien räpyttämisellä ja ääntelyllä, saadaan todentuntuinen kontakti hoidettavaan, Harmo kertoo.
Robotit ovat mukana myös kuntoutuksessa. Kun kuntoutettavat tekevät pitkät toistot robotin kanssa, tehtävään ei tarvita fysioterapeuttia.
Kolmas avustavan robotiikan sovellusalue on kommunikaatiorobotti. Se ottaa vaaratilanteessa yhteyttä hälytyskeskukseen ja omaisiin. Se pystyy myös avaamaan kuva- ja ääniyhteyden auttajaan, mikä rauhoittaa pulaan joutunutta.
Robotti aiheuttaa myös torjuntaa, vaikka se on tarkoitettu avuksi. Jos robotista tehdään ihmismäinen, siitä tulee helposti pelottava.
– Kun tarjoamme kotiin robottia, hoitajat sanovat, että ei ikinä. Mutta jos tarjoamme liikkuvaa kommunikaatiovälinettä, se kelpaa.
Ylämummo on pirteä
Suomessa on meneillään lukuisia hankkeita hoiva-automaation kehittämiseksi. Panu Harmo ohjaa Aalto-yliopistossa Ylämummo heilahtaa -teknologiaprojektia, jossa on kehitetty muun muassa moottoroitua pöytää ja kauppakärryä, kommunikaatiorobottia ja ovivalpasta.
Ovivalppaan ohi ei mennä ajattelematta, että onko se järkevää.
Kuva: TKK
– Ovivalppaan tarkoitus on ehkäistä muistihäiriöisen poistumista kotoa. Oveen kiinnitetty näyttö kertoo esimerkiksi, että on yö eikä kotoa nyt saa poistua. Jos ovesta kuljetaan, niin järjestelmä lähettää tekstiviestin omaisille tai valvontakeskukseen. Nyt olemme kehittämässä laitetta niin, että se kertoisi, millainen sää ulkona on, milloin lähtee seuraava bussi ja jäikö liesi kenties päälle.
Hoiva-automatiikkaa tutkivat myös Laurea-ammattikorkeakoulu ja VTT.
Teknisen korkeakoulun Sotera-instituutti on puolestaan tutkinut ikäihmisten kuntoutumista tukevia hoito- ja toimintaympäristöjä sekä teknologia-avusteisia asumissovelluksia senioreille.
Kohtaukset
Ville Miettinen, 12.3.2010Sydäninfarktien diagnostisoinnissa puutteita
Varsinkaan nuoret lääkärit eivät aina ota infarktin mahdollisuutta vakavasti. »
Kommentoi artikkelia