Hoitotakuu lyhenisi lähes kivutta

LYHENNYSTUUMA

Minna Pihlava, 5.2.2010, 14:08

Hoitotakuuaikoja on vara lyhentää nykyisestä kuudesta kuukaudesta, ja niin jopa kannattaisi tehdä. Sen voi päätellä alan asiantuntijoiden kommenteista.

Valtaosa erikoissairaanhoidon aloista pystyisi toteuttamaan hoitotakuun lyhennyksen ongelmitta, mutta joillakin aloilla tilanne vaikeutuisi rajusti. Kaikissa sairaaloissa hoitotakuu ei nykyisin toimi esimerkiksi kaihileikkauksissa ja ortopediassa.

Hoitotakuuajan asteittaista lyhentämistä ehdottaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtajan Jukka Ahtelan työhyvinvoinnin parantamista pohtinut työryhmä.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajan Jouko Isolaurin mielestä puolen vuoden vaatimus ei ole erityisen tiukka. Hän oli mukana laatimassa nykyistä hoitotakuulakia sosiaali- ja terveysministeriössä.

– On monia sellaisia aloja, joilla kolmen kuukauden aikaraja toteutuu jo nyt. Muutos koskisi ehkä viittä prosenttia terveydenhuollon kokonaisvolyymistä, Isolauri arvioi.

Tekonivelet ovat kiikun kaakun hoitotakuussa

Yhtä optimistinen ei ole ortopedian apulaisylilääkäri Seija Torssonen Pohjois-Karjalan keskussairaalasta.

– Esimerkiksi tekoniveljono on kiikun kaakun hoitotakuussa, Torssonen sanoo.

Hän arvioi, että vaikeinta lyhennetyssä hoitotakuussa pysyminen olisi kesälomien jälkeen.

Toistaiseksi Joensuussa ei ole tarvinnut turvautua lisätöihin tai ostopalveluihin.

– Virkatyöaikana on omat potilaat hoidettu, mutta työpäivät ovat todella täysiä, löysiä ei ole missään, Torssonen sanoo.

Ahtelan ehdotukset

1. Hoitotakuuta lyhennetään asteittain kuudesta kuukaudesta.

2. Työterveyshuoltoa kehitetään pienissä työpaikoissa.

3. Työttömien terveyden ja työkyvyn seuranta liitetään osaksi työvoimapalveluja.

4. Osa-aikalisää uudistetaan.

5. Perustetaan työhyvinvoinnin palvelukeskus.

6. Kaikille perusopetuksen päättäville koulutustakuu.

7. Kuusi työryhmää valmistelee ehdotuksia 30.1. 2011 mennessä.

Lähde: Työelämäryhmän loppuraportti 1.2.2010

Tamperelaisen tekonivelsairaala Coxan johtava ylilääkäri Teemu Moilanen arvioi, että Coxan toimintaan hoitotakuuajan lyhentäminen ei toisi isoja muutoksia.

– Suuri osa potilaista leikataan 2–3 kuukaudessa jo nyt.

Haastateltavien mielestä hoitotakuussa pitäisi kiinnittää nykyistä tarkempi huomio koko jonotusaikaan. Hoitotakuu ei ylety hoitopäätöstä edeltävään aikaan, joka voi venähtää kuukausiksi. Haastateltavien mielestä se onkin isoin ongelma.

Jos hoitotakuuaika lyhenee, sairaanhoitopiirit saattavat joutua turvautumaan yhä useammin ostopalveluihin. Se tietäisi lisää töitä yksityisille terveysyrityksille.

Husista Suomen Terveystalon johtavaksi ylilääkäriksi siirtynyt Juha Tuominen luonnehtii nykyistä kuuden kuukauden hoitotakuuta kestämättömän pitkäksi ajaksi. Ahtelan työryhmän ehdotus on hänen mielestään hyvä, koska se on kohti EU:n keskitasoa.

Kustannukset kasvaisivat kunnissa

Kuntien talous joutuisi entistä tiukemmalle. Ainakin kertaluonteisia menoja syntyisi jonojen purusta.

Isolaurin mukaan hoitotakuuajan puolittaminen ei aiheuttaisi yhtä suurta menoerää kuin hoitotakuulain tullessa voimaan. Silloin jonot saattoivat olla vuosien mittaisia.

Työllisiä ei saa suosia

Jukka Ahtelan raportti ehdottaa suuria lisäpanostuksia työvoimaan kuuluvien terveyden parantamiseen. Heitä voitaisiin suosia myös yleisessä terveydenhuollossa.

– Päivystysluonteiseen hoitoon liittymättömien erikoissairaanhoitoa tarvitsevien kiireellisyysluokka-arvioinnissa työhön paluun nopeuttaminen tulisi ottaa huomioon, työryhmä sanoo raportissaan.

Ajatuksena on, että hoitoajan lyhennys vähentäisi sairauslomia ja kustannuksia.

Säästö kilahtaisi työnantajien ja työntekijöiden kassaan, mutta kunnat maksaisivat hoitotakuun kustannukset.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtajan Jussi Merikallion mukaan kuntakenttä suhtautuu varovasti ajatukseen työllisten suosimisesta.

– Olematta juristi, pitää ensimmäisenä kysyä, missä määrin on perustuslain mukaista, että väestön palvelutarpeen saatavuus perustuu työssäkäyntiin. Hoitopäätös pitäisi tehdä aina lääketieteellisin perustein, Merikallio toteaa.

Myös hoitotakuuräätäli Jouko Isolauri tyrmää ajatuksen tuoreeltaan. Hän vastustaa voimakkaasti kahden jonon järjestelmää.

Ahtelan työryhmä koostui työmarkkinajärjestöjen edustajista.

Jos potilasmäärä ei muutu, kustannuksiin ei periaatteessa ole odotettavissa pysyvää tasonousua.

– Kyse on enemmänkin logistiikasta, Isolauri pohtii.

Tosin hänen mielestään esimerkiksi sijaisten palkkaukseen tarvittaisiin lisää rahaa, jotta lomasulut eivät kasvattaisi jonoja.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Jussi Merikallio pelkää, että kustannukset nousisivat.

Kustannuksia muodostuisi esimerkiksi lisätöistä, joilla jonoja aika ajoin lyhennetään.

Tuomisen mielestä kustannukset olisivat vaarassa nousta, mutta hillitsemiskeinojakin on.

– Nykymallilla kolmen kuukauden hoitotakuu tietäisi lisää kuluja, mutta pitkällä aikavälillä asia olisi ratkaistavissa tuottamisjärjestelmän kokonaisremontilla. Terveydenhuolto ei voi jäädä enää kuntamonopolien varaan.

Kustannuksia voisi hänen mielestään pitää kurissa esimerkiksi elektiivisen toiminnan kokonaisvastuuta ja laatua korostavalla kilpailutuksella tai palvelusetelien avulla.

Lähetä kaverille

Tulosta