TYÖNJAKO
Ilkka Jauhiainen, 8.1.2010, 9:39Hoitajaresepti tulee lähes kaikkialle
Reseptejä kirjoittavat hoitajat yleistyvät nopeasti eri puolilla maata, kunhan eduskunta hyväksyy uuden lain ja sen rinnalle kirjoitetun asetuksen. Pelkästään Helsingissä useiden satojen hoitajien työtehtävien osaksi saattaa tulla reseptien kirjoittamista riippuen siitä, millaisiksi reseptinkirjoitusoikeudet muovautuvat.
Hoitajan reseptivihko
Asetusluonnoksessa on kaavailtu hoitajien käyttöön seuraavia lääkkeitä:
- Hormonaalisia ehkäisyvalmisteita alle 35-vuotiaille naisille
- Lidokaiini-prilokaiinia ihon pintapuudutukseen
- Influenssa-, hepatiitti-, ja vesirokkorokotteita terveille
- Fenoksimetyylipenisilliiniä tai penisilliiniallergisille kefaleksiiniä nieluviljelyllä tai StrA-pikatestillä varmennetun nielutulehduksen hoitoon
- Kloramfenikoli-silmätippoja ja fusidiinihappo-silmätippoja märkäiseen silmän sidekalvon tulehdukseen
- Pivmesillinaamihydrokloridia ja trimetopriimia komplisoitumattoman alempien virtsateiden tulehdukseen terveelle naiselle
- Näitä lääkärin aloittamia hoitaja saa jatkaa
- Diureetteja, B-salpaajia ja ACE-estäjiä verenpainetautiin
- Metformiinia ja sulfonyyliureaa tyypin 2 diabetekseen
- Varfariinia krooniseen eteisvärinään
- Statiineja dyslipidemian hoitoon
- Beklometasonia, budesonidia, flutikasonia ja lyhytvaikutteisia B-agonistit astman hoitoon
- Hormonaalisia ehkäisyvalmisteita naisille
– Minun kantani on, että hoitajaresepti otetaan käyttöön. Tästä tulee osa normaalitoimintaa, sanoo Helsingin terveysasemien johtaja Antti Iivanainen.
Mediuutiset soitti kahdeksan terveyskeskuksen johtavalle lääkärille. Kaikki suhtautuivat myönteisesti hoitajareseptiin. Oletettavaa on, että hoitajareseptit otetaan käyttöön useimmissa Suomen terveyskeskuksissa.
Valta jää ylilääkärille
Lopullisen kantansa Iivanainen kuten muutkin ylilääkärit ilmoittavat vasta lain valmistuttua. Lakiehdotus on muotoiltu niin, että ylilääkäri voi päättää, missä laajuudessa ja ketkä sairaanhoitajat saavat kirjoittaa reseptejä. Ylilääkäri voi myös kieltää vaaditun pätevyyden saanutta hoitajaa kirjoittamasta reseptejä.
Vuosia valmisteltu laki oli tarkoitus toimittaa eduskuntaan ennen joulua, mutta aikataulut pettivät taas. Lääkäriliitto ja Nuorten lääkärien yhdistys ovat ankarasti vastustaneet osia laista.
Laki ei liiton mielestä riittävän selvästi määrittele reseptejä kirjoittavan hoitajan vastuuta. Liitto pelkää, että lääkärit joutuvat vastaamaan hoitajien töppäilyistä.
– Vastuukysymykset ovat tärkeitä. Jos hoitaja kirjoittaa reseptin itsenäisesti, pitää hänen myös kantaa vastuu, sanoo ylilääkäri Jyri Ilen Nurmeksesta.
Hoitajille rajoitettu diagnoosioikeus
Lakitekstin todellinen vaikutus riippuu sen rinnalle kirjoitetusta asetuksesta. Asetus listaa, mitä lääkkeitä hoitajat saavat kirjoittaa potilaille. Joissakin tapauksissa, kuten silmä- ja virtsatientulehduksessa, hoitaja voisi tehdä diagnoosin itsenäisesti ja kirjoittaa potilaalle antibioottia.
– Pissatulehdus voikin olla rakon syöpä. Helppoja diagnooseja ei ole, mutta helppoja virheitä on helvetin paljon, sanoo Lääkäriliiton varatoimitusjohtaja Risto Ihalainen.
Lain tarkoituksena on tehostaa terveyskeskusten toimintaa.
– En usko, että tällä on suurta merkitystä. Ratkaisevampaa on lääkäripulan hellittäminen, sanoo Kuusiokuntien, eli Alavuden, Kuortaneen, Töysän ja Ähtärin terveysasemien johtava ylilääkäri Erkki Kesti.
Samaa mieltä on Pudasjärven terveyskeskuksen ylilääkäri Seppo Leppänen.
– En näe tällä kovin paljon lisäarvoa. Meillä hoitajat ja lääkärit työskentelevät jo nyt tiiviissä yhteistyössä.
Mikkeli aloittaa rokotteista
Osa terveyskeskuksista lähtee liikkeelle varoen.
– Alkuun käytämme tätä lähinnä rokoteresepteihin. Pyrimme kuitenkin siihen, että sairaanhoitajamme voisivat hyvin kattavasti suorittaa tämän pätevöitymisen, sanoo Mikkelin terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Pekka Pöllänen.
Mikkelissä kehitetään uusia työtapoja. Hoitajaresepti toimii tehokkaammin, jos terveyskeskuksessa työskennellään tiimeissä.
– Uskon, että hoitajaresepti keventää lääkäreiden rutiineja, sanoo Pöllänen.
Hoitajaresepti laillistaa yleisen käytännön. Monessa terveyskeskuksessa on pinoissa valmiiksi kirjoitettuja reseptejä, joihin hoitajat hakevat lääkäreiltä vain allekirjoituksen.
Potilaille lisää vastuuta
– Meillä ei hoitajareseptiä ole mietitty ollenkaan. Toki olemme noteeranneet, että reseptien kirjoittamiseen menee yhä enemmän aikaa, sanoo Vaasan terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Markku Sirviö.
– Tätä uusimisrumbaa voisi keventää muillakin tavoilla. Joillakin potilailla voisi pitkäaikainen lääkitys olla toistaiseksi voimassa sen sijaan, että se aina uusitaan. Potilaat voisivat itse seurata sairauden kehittymistä. Lisäksi neuvoloissa ja vastaanotoilla osaisivat perehtyneet hoitajat jo nyt määrätä tiettyjä lääkkeitä esimerkiksi astmaan ja diabetekseen, sanoo Sirviö.
Aivan kaikille potilaille Sirviön ehdottama käytäntö ei sopisi.
– Osa potilaista voi kuitenkin ottaa entistä enemmän vastuuta omasta hoidostaan.
Vaasan terveyskeskuksen sairaanhoitaja Suvi Hirsimäki ja terveyskeskuksen johtaja Markku Sirviö pohtivat hoitajien reseptinkirjoitusoikeuttaa
Kuva: Johannes Tervo
Erittäin tervetullut uudistus toimimattomiin käytänteisiin terveyskeskusympäristöissä. Ymmärrettävää on tietysti muutosvastarinta uusia käytänteitä vastaan, se on luonnollinen tapa reagoida. Taustalla tietysti voi olla myös valtataistelua omista saavutetuista eduista, joista luonnollisesti on vaikea luopua.
Tämän uudistuksen lisäksi lääkärikoulutusta lisää niin eiköhän se homma siitä ala toimia.
Hiukan tässä jää potilas epävarmaksi. Entäpä jos hoitajan ja potilaan mielipiteet lääkityksestä poikkeavat toisistaan, miten sitten menetellään. Tulevassa järjestelmässä jää hoitajalle mahdollisuus pompottaa potilasta.
Lakiin tulisi kirjata myös se mahdollisuus, että potilas voi itse päättää haluaako sairaanhoitajan vai lääkärin kirjoittamaan reseptin.
Tuo hoitajien kirjoittamien reseptien allekirjoittaminen tarkasti läpi lukematta lääkärien toimesta oli kyllä niin turhaa, että hyvä kun saadaan muutosta.
Pissatulehdus-lainaus on ihan turha jos lääkäri ei sitä sen paremmin pysty diagnosoimaan.
Ojasta allikkoon :(
Miten käy potilasturvan ja kaikkien oikeuden hyvään lääkäripalveluun?
Olemme jo yhteiskunnassa, jossa ihmiset luokitellaan tulojen mukaan.
Tuleeko meille vielä U.S olemassa oleva terveydenhuolto eli vain varakkailla
tulee olemaan oikeus ja mahdollisuus kunnon palveluun ykstyispuolella?
En ihmittele kun olen seurannut vuosien varrella erialueiden tk kulttuuria
miksi nimi arvauskeskus on kansansuussa syntynyt ja siihen on ollut
valitettavasti aihetta. Mitä seuraavaksi?
Ajatellaan vain paria esimerkkiä: Erurauhaslääkitys kirjoitetaan tai pukamiin
voidetta: Iästä ja anamneenisesta tulisi myös poissulkea karsinooma.
Närästysmäinen olo: Potilas saa Nexium reseptin, mihin unohtu ekg ja
mahdollinen sydänlääkityksen tarve tai jopa pikaisesti siirto kardiologille.
Tules sairaiudet: Buranaa ja buranaa tai toisena ja valitettavan yleisenä jo
nyt: hoidetaan tulehdusrairautta (esim.reuma)
jolla ei ole inflammatiota hoitavaa vaikutusta. Tai jos taustalla onkin joku
selkkipuinen, lihaskipuinen.. Kuinka monelta jää huomioimatta esim selkäpinne,
lihasrappeuma jne... Listaa voisi jatkaa sivukaupalla.
Entä lääkärikunta? Ajatellaan nuoria: Yksityinen vai julkinen? Alalla jonkin
aikaa tai vuosikymmeniä olleita? Yksityisen työajat ja palkkaus ovat
eriluokkaa ja asiakaspuolella voidaan keskittyä varttia pidemmän diagnoosin
tekoon. Iän ja ammattitaidon puolesta myös mahdollisuus perustaa oma
praktiikka. Kuka haluaa olla vastuussa? Kerrotte huonossa skenaariossa että
valitettavasiti lääkisimma kipua parisen vuotta kunnes ilmeni pitkälle
levinnyt syöpä jolloin ei ollut enään mitään tehtävissä? Omaisia varmaan
ilostuttaa uutinen että reseptinkirjoitus on sairaanhoitajilla ja siksi myös
oikea diagnoosi viivästyi.....
Kysympä vain että kuinka moni on todella sitä mieltä että jonojen purku on
tärkeämpää kuin oikea diagnoosi ja asianmukainen hoito?? Vai kuinka moni
kannattaa ajatusta että vain ns rikkaat saavat hoitoa yksityisellä sektorilla
ja muut ihmiset voivat vain toivoa että kirjoitettu resepti on oikea.
Jätetäänkö tämä apteekkien harteille? Heillä on oman kokemuksen mukaan
erinomainen tieto lääkityksistä ja jopa diagnosoinneista tai siitä milloin
asiakkaan tulisi ehdottomasti päästä lääkäriin. Ajatellaan yhtälöä: Asiakkaan
puolesta apteekista otetaan yhteyttä ja linjan päässä on lääkäri. Tietoa
asiakkaan hoidosta ja diagnosoinnista ei välttämättä ole lainkaan. Meneekö
tässä sitten raja jossa ilmoitetaan etten voi ottaa asiaan kantaa koska en
henkilökohtaisesti tunne potilastapausta?
Miksei muuteta koulutusrakennetta ja palkkausta. Esimerkiksi jo
lääkäriopiskelijat työelmään mukaan ns apulaisiksi jo aikaisessa vaiheessa
niin että olisivat vanhemman kollegan kanssa seuraamassa jo ensimmäisen vuoden
lopussa tai viimeistään toisella vuodella oikeaa toimintaa? Tai tehtäisiin
kaksi tutkintoa: Peruslääkäri joka voisi saada tietotaidon
perudiagnosointeihin ja muuhun tarpeelliseen jo kandin papereilla ja
yleislääkäri nykyisen kaavan mukaisesti. Tai lisäisimme aloille opetusta mm.
farmasian laitos, jossa toisen tai kolmannen vuoden jälkeen olisi kaksi
suuntautumisvaihtoehtoa: Proviisori eli lääke- ja apteekkipuolelle ylemmän
korkeakoulutukinnon suorittanut henkilö ja toinen vaihtoehto että parin kolmen
lisävuoden opinnoilla saataisiin myös niin farmaseutin tiedot kuin aikaisemmin
mainitsemani peruslääkärin??
En voi olla kummastelematta asiaa. Jonojen purku on prioriteetti numero 1, ei
potilas. Mihin tämä tulee johtamaan? Seuraammeko niin vahvasti yhdysvaltoja ja
haluamme terveydenhuollon (oikean ja kunnollisen) vain niille henkilöille
joilla on varaa siihen? Muut saavat toivoa ja miettiä onko saatu resepti
oikea?
Suomalaisessa kulttuurissa on suuri ongelma että poliittiset päätökset ovat
muutosten taustalla. Mihin ovat jääneet asiantuntijoiden arvostukset ja
kuuntelemiset? Asiantuntijalautakunta olisi ainut rationaalinen elin
selvittämään sitä miten terveydenhuoltoa parannetaan.
Itse en ainakaan voi suositella tai sanoa ihmisisille, niin tutuille kuin
asiakkaillekaan että voisivat olla luottavaisia saamansa resetptin suhteen.
Ainut mitä voisin sanoa on että käykää yhdessä apteekissa ja mieluiten
yksityisessä ei yliopiston (yliopiston apteekissa tehokkuus ratkaisee eli
minimoidaan palveluaika jolloin ei voida keskittyä asiakaspalveluun ja
tilanteen kartoittamiseen eli sama linja mihin julkinen on menossa ja
n´mennytkin. Tämä ei ollut epäluottamuslause, mutta valitettava fakta) Samassa
apteekissa asioidessa henkilökunta näkee koko lääkityskirjon ja mahdolliset
päällekkäisyydet, interaktiot tai sen milloin on syytä kääntyä "oikean"
lääkärin puoleen.
Ainoana rationaalisena vaihtoehtona näkisin sen että lupa annettaisiin vain
peruslääkkeiden uusintaan ei diagnosointiin ja lääkitysten aloittamiseen.
Tässäkin olisi toki vedettävä rajat tarkkaan, kuten esim rr-lääkitys
esimerkiksi: Potilaan reseptin saisi uusia vuodeksi ellei lääkäri sitä ole
erikseen vaikka resptiin kirjoittamalla ilmoittanut että olisi kontrollin
aika. Kolmiolääkkeitä ei lainkaan, toki monissa sairauksissa käytetään
kolmioita ja niissä kuten esim. epilepsiassa tulisi juuri eillinen kohta joka
määrittelee reseptinuusinta luvan. Säännöllisiin käytettäviin lääkkeisiin,
joissa kontrollit tai itse lääkkeen luonto ovat eriluokkaa (esim mieliala- ja
siihen kuuluvat mm. skitsofrenia jne.. lääkkeet, pitkäaikaiset
diatsepamilääkitykset..pitkä lista) niille annettaisiin pakottavissa
tilanteissa lupa uusia kuukauden annos. Samalla asiassa voitaisiin pohtia sitä
että myös sama tulisi apteekkipuolelle annettaisiin sama käytäntö. Onko kukaan
koskaan edes miettinyt kuinka monta tuntia viikossa menee peruslääkitysten
uusintaan kun apteekista ollaan yhteydessä lääkäreihin? Suurin osa on
peruslääkeitä ja niissäkin tulee yleisesti esille ettei asiakas ole huomannut
reseptin vanhenneen tai välimatkat..
Tälläinen asia tulisi järjestää asiantuntijoiden laatimana suosituksena ja mm
koulutusten uudelleen järjestämisellä. Ei missään nimessä pikaisesti vain
syyllä että jonot lyhenee. Tiedämme kaikki mitä seuraan kun päätökset tehdään nopeasti ja kapeakatseisesti ilman asiaan kuuluvaa koulutustaustaa.
Itse en aio tutuille ja omaisille suositella luottamusta ko. reseptiin koska se taidetaan tuoda väkisin läpi seurauksista välittämättä
Sairaahoitajana osaan ohjata ihmisen lääkäriin pelkän haastattelun perusteella tai antaa hänelle lääkkeet. En välttämättä haluaisi laajentaa enään omaa vastuutani hoidosta, mutta joissain tapauksissa tuo resepti uudistus asia on varmasti hyvä juttu, sehän ei tule koskemaan kuin TIETTYJÄ lääkityksiä ja uskoisin sen olevan nimenomaan potilaan etu , että hoito saadaan nopeasti alkuun.Koulutus on tässäkin asiassa tärkein juttu ja siihen varmasti panostetaan jokaisessa terveyskeskuksessa, hyvä näin.
TEHOKKUUSEROT
Ilkka Jauhiainen, 10.2.2012Aluesairaala pärjää pienuudella
Forssa ja Iisalmi ovat huipputehokkaita, Mänttä ja Kuusankoski rahareikiä. »
HOITOTAKUU
Ursula Grönvall, 9.2.2012Hoitojonot vetävät aiempaa paremmin
Erikoissairaanhoidon jonot lyhenivät lähes kaikilla erikoisaloilla. »
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.