H1N1 haittaa muiden virusten seurantaa

Sikainfluenssa on hidastanut monen hankkeen etenemistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, sosiaali- ja terveysministeriössä ja kunnissa.

– Meillä on ihan uusi laitos ja tässä olisi ollut paljon tekemistä uusien osastojen ja yksiköiden toiminnan kehittämisessä. Nyt meidän on pitänyt keskittää voimia sikainfluenssaan, sanoo THL:n terveydensuojelun ylijohtaja Juhani Eskola.

H1N1-virus on pitänyt THL:n laboratoriot kiireisinä ja haitannut näin muiden virusten seurantaa.

Yksi virus ylitse muiden

– Virusinfektion yksikön voimavarat ovat menneet lähes kokonaan H1N1-viruksen seurantaan. Muiden hengitystieviruksien tunnistamiseen emme ole voineet keskittyä sillä voimalla, jonka ne olisivat vaatineet, sanoo Eskola.

H1N1:n tunnistusmenetelmät on pitänyt Suomessa kehittää erikseen.

– Uutta virusta varten täytyi ottaa käyttöön oma prosessinsa, joka vaatii paljon kehitystyötä, sanoo Eskola.

Samalla tartuntatautirekisterin ja sen mikrobikantakokoelman kehittäminen on edennyt toivottua hitaammin.

– Toisaalta epidemia on pakottanut meidät kehittämään sellaisia toimintoja, jotka normaalisti olisivat jääneet vähälle huomiolle. Terveyskeskusten käyntisyiden seurannan kehittämistä ei aikaisemmin nähty kovin tärkeänä, mutta sillä on korkea prioriteetti. Uskon, että tästä hässäkästä tulee myös paljon sellaista hyvää, jota ei nyt vielä osata arvostaa, sanoo Eskola.

Monet hankkeet viivästyneet

Yksikään priorisointipäätös ei ole jäänyt kalvamaan Eskolaa.

– Päättävällä tasolla yhdessä mietitty mitkä ovat prioriteetit. Yleistä huolta olemme tunteneet siitä, että asioita ei voida viedä eteenpäin koko rintaman leveydeltä, sanoo Eskola.

H1N1 on sitonut resursseja myös STM:ssä.

– Monet hankkeet ovat viivästyneet. Esimerkiksi tartuntatautilain kokonaisuudistuksen käynnistäminen on siirtynyt. Tämän lisäksi pienempiä säädöshankkeita ja ohjeistuksia on lykätty. Kyse ei kuitenkaan ole monista viikoista, sanoo STM:n hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen osaston ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson.

Siirretyt tehtävät ovat olleet sellaisia, että niillä ei ole ollut sitovia määräaikoja.

– Tällaisia ovat esimerkiksi diabeteslapsien omahoito-ohje ja neuvola-asetuksen ohjeistus, luettelee Hansson.

Kovan kiireen alla työskennelleet STM:n työntekijät ovat myös jääneet pois joistakin kokouksista.

– Tämähän ei tarkoita sitä, että toiminta olisi pysähtynyt, sanoo Hansson.

Helsingin terveyskeskuksessa on käynnissä pari sataa hanketta.

– Osaan sikainfluenssa on vaikuttanut ja osaan ei. Suurista hankkeista tulee mieleen Kuopion yliopiston kanssa tehtävä, tuottavuuden kehittämishanke, jonka tiedonkeruu on viivästynyt, sanoo kehittämisjohtaja Riitta Simoila.

Monet hankkeista ovat pieniä ja koskettavat vain yhtä osastoa tai terveysasemaa.

Lähetä

Tulosta

Jaa