Rokoteostot siirtyvät pois THL:ltä

Rokotteiden ostaminen siirtyy pois Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vastuulta viimeistään ensi vuoden aikana. Siirrolla halutaan varmistaa rokoteostojen puolueettomuus, koska THL tekee tutkimusyhteistyötä rokotteita valmistavien yritysten kanssa.

– Siirrosta ei vielä ole tarkkaa aikataulua, mutta asia ratkaistaan mahdollisimman pian. Ei-kiireelliset asiat ovat jääneet viimeisen puolen vuoden aikana pandemian jalkoihin, sanoo johtaja Tapani Melkas STM:stä.

Uudeksi ostajaehdokkaaksi on nostettu Kuopioon siirretty Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Ylijohtaja Sinikka Rajaniemi on kuitenkin torjunut rokoteostajan roolin.

Melkaksen mukaan toiminta rakennetaan todennäköisesti STM:n varaan.

– Tarvitsemme siihen kuitenkin tukea, sillä STM:llä ei ole tarvittavaa osaamista, Melkas sanoo.

Siirto ei liity H1N1-rokotteisiin

Melkas muistuttaa, että siirto ei liity mitenkään sikainfluenssaa varten ostettuihin rokotteisiin, vaikka näin on julkisuudessa esitettykin.

– Kyse on kansallisen rokotusohjelman rokotteiden ostamisesta. Sikainfluenssan kanssa toimittiin poikkeuksellisesti. Rokotteet tilasi ministeriö hyvin nopean harkinnan jälkeen.

THL:n pääjohtajan Pekka Puskan mukaan THL itse ehdotti rokoteostojen siirtämistä hygieniasyistä jo kaksi vuotta sitten.

– Rokotteiden hankintapäätösten siirtäminen kokonaan pois THL:ltä estäisi turhien jääviysepäilyjen syntymistä ja antaisi laitokselle mahdollisuuden keskittyä tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin.

Puska toivoo, että STM ottaa asian hoitoonsa. Hän muistuttaa, että rokotteiden ostaminen olisi ministeriöllekin hyvin vaativa tehtävä.

– Ostamisprosessi on työläs EU:n kilpailulainsäädännön takia. Häviävät yritykset vievät asian hyvin herkästi markkinatuomioistuimeen.

Julkista rahaa ei saa

"Ei ristiriitoja"

Suomen GSK:n toimitusjohtajan Harry Råstedtin mukaan THL:n roolissa rokoteostajana ei ole ollut ristiriitoja.

– Kilpailut ovat suljettuja ja usein pelkkään hintaan sidottuja. On vaikea nähdä, miten voisi syntyä eturistiriitaa, jos he saavat kolme tarjousta ja valitsevat halvimman.

Råstedt ei usko, että rokoteostojen siirtämisellä pois THL:ltä on vaikutusta tutkimusrahoituksen määrään.

– Tutkimuksemme ovat seurantatutkimuksia, joita Euroopan lääkeviranomainen Emea on velvoittanut tekemään myyntiluvan saamisen jälkeen. Niitä on tehty paljon Suomessa, koska täällä on niin hyvää asiantuntemusta, Råstedt sanoo.

THL:n rokotetutkimuksen rahoista noin 60 tulee prosenttia lääketeollisuudelta. Suurin yksittäinen rahoittaja on GlaxoSmithKline, joka on tänä vuonna rahoittanut THL:n rokotetutkimuksia noin kuudella miljoonalla eurolla.

– Niitä miljoonia, joita väestötason tutkimukseen Suomessa tarvitaan, ei löydy esimerkiksi STM:ltä eikä Suomen Akatemialta. Jos tutkimuksia halutaan Suomessa tehdä, niihin tarvitaan ulkopuolista rahoitusta. Kaksi vuotta sitten pohdimme myös, teemmekö jatkossa tutkimusta vai emme. Päädyimme siihen, että ilman hyvää kansainvälistä tutkimusta emme ole pitkän päälle asiantuntijoita vaan putoamme kelkasta.

Puska muistuttaa myös, että Suomen hallitus patistaa valtion tutkimuslaitoksia tekemään yhä enemmän innovatiivista yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa.

Lähetä

Tulosta