Lihavaa täytyy auttaa laihtumaan - katso kuvat leikkauksesta!

Mervi Hiltunen, 41, avaa Peijaksen sairaalan oven kello 6.30. Mahalaukun typistysleikkauksen (katso kuvaraportti tästä linkistä) on määrä alkaa kahdeksalta.

On maanantai 12. lokakuuta. Takana on neljän viikon valmistautuminen, johon kuului tiukka ruokavalio.

Leikkaustiimi valmistelee Hiltusen leikkausta varten. Anestesia alkaa 8.25.

Leikkaukseen osallistuvat sairaanhoitaja Minna Laiho, salinvalvoja Leena Korhonen-Rantanen, anestesiahoitaja Anu Jokinen, kirurgit Anne Juuti ja Marja Leivonen sekä anestesiologi Erick Inciarte Villaverde.

Mukana leikkaussalissa on myös tutkimusapulainen Kaisa Makkonen. Potilas osallistuu lihavuuden ja diabeteksen välistä yhteyttä selvittävään tutkimukseen. Makkonen käsittelee potilaalta leikkauksen yhteydessä otettavat rasvan ja maksan koepalanäytteet.

”Kaikki muut keinot pitää käydä lävitse ennen kuin leikataan.”

Tähystystoimenpide alkaa. Juuti, Leivonen ja Laiho ohjailevat viittä instrumenttia. Juuti selvittää vatsalaukkua ympäröivän tilan avoimeksi aikaisemman leikkauksen jäljiltä sidekudosta leikkaamalla. Itse typistys käy suorasulkuinstrumentilla, joka leikkaa ja saumaa vatsalaukun kaarta pois muutama sentti kerrallaan. Sauma muistuttaa vetoketjun puolikasta.

Juuti vahvistaa saumaa niitein ja ompelein. Vatsalaukun typistetty osa vedetään lopuksi ulos yhdestä tähystysreiästä.

Hiltunen herätetään 11.30. Hänet viedään heräämöön 11.40.

Leikkausmäärät ovat roimassa kasvussa

Mervi Hiltusen lisäksi tänä vuonna leikataan noin 190 muuta ylipainoista potilasta Vantaan Peijaksen sairaalassa, johon Hyksin leikkaukset on keskitetty.

Viime vuonna leikkauksia tehtiin 90. Leikkausmäärät kasvavat kovaa tahtia koko Suomessa.

Suomen lihavuusleikkausten määrät ovat olleet Euroopan pienimpiä. Vuonna 2005 Euroopassa tehtiin vähemmän leikkauksia vain Irlannissa, 1,4 leikkausta 100 000 asukasta kohti. Suomessa luku oli 1,9. Esimerkiksi Ruotsissa leikkauksia tehtiin kymmenkertainen määrä.

Tänä vuonna määrä hipoo Suomessakin lukemaa 10/100 000.

Lihavuushoitajia terveyskeskuksiin

Lihavuustutkijoiden ja lihavuuden Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja Kirsi Pietiläinen iloitsee lihavuusleikkausten määrän kasvusta, mutta muistuttaa niiden auttavan vain murto-osaa ylipainoisista.

– Meillä on Suomessa suuri määrä lihavia, jotka tarvitsevat apua, mutta joille terveydenhuolto ei ole kyennyt tarjoamaan hoitoa.

650 000 suomalaisen painoindeksi on yli 30, joten hoidon tarvetta on runsaasti. Moni saa korkeintaan syömiseen ja liikuntaan liittyvää neuvontaa.

Kaikki ylipainoiset eivät lääketieteellisen avun tarpeessa olekaan. Hoidon tarvetta arvioitaessa tulee Pietiläisen mukaan kartoittaa potilaan tilanne, onko hänellä lihavuuteen liittyviä sairauksia ja onko hänellä esimerkiksi syömisen hallinnan ongelmia.

Hän patistelee laittamaan lihavuuden hoitoa kuntoon perusterveydenhuollossa niin tason kuin määrän suhteen.

Ideaalitilanteessa terveyskeskuksissa olisi Pietiläisen mukaan asiaan perehtynyt lääkäri-hoitajatyöpari tai jopa työryhmä, johon voisi kuulua ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti ja psykologi.

Valtaosa hoidosta olisi hoitajan tehtävissä, Pietiläinen muistuttaa. Diabeteshoitajien ja depressiohoitajien rinnalle voisi terveyskeskuksiin tulla lihavuushoitajia.

Lihavuuslääkkeitä käytetään niukasti

Kaikki työ ei saa kaatua lääkärin niskaan. Vaarana on, että into hoitaa lihavuutta laantuu, jos hoidon toteuttaminen ei ole käytännössä mahdollista.

– Jos on oikeasti mietitty hoito, saadaan parempaa hoitoa kuin riipimällä sitä ja tätä.

Pietiläinen muistuttaa myös, että esimerkiksi laihdutuslääkkeet ovat alikäytettyjä. Turhan harva käyttää niitä ja jatkoseuranta on niukkaa. Lisäksi käyttöaika on usein liian lyhyt.

– Lihavuuslääkkeitä ei pitäisi käyttää kuuriluonteisesti. Eihän muidenkaan kroonisten sairauksien hoidossa tehdä niin.

Pietiläisen mukaan täyden tehon saamiseksi laihdutuslääkettä tulisi käyttää vähintään yhdeksän kuukauden ajan.

Pietiläisen johtama lihavuuden Käypä hoito -työryhmä on uudistamassa lihavuuden hoidon suosituksia. Suosituksiin on suunnitteilla vuokaavio-tyyppiset mallit, joiden avulla hoitoa voi ohjata eri tilanteisiin sopivasti.

Pietiläinen toivoo, että uusi Käypä hoito -suositus antaisi piristysruiskeen lihavuuden hoitoon. Se julkaistaan ensi vuonna.

Leikkaustarve patoutui

Kirurgi Marja Leivonen kuvailee lihavuusleikkausta viimeiseksi vaihtoehdoksi lihavuuden hoidossa.

– Kaikki muut keinot pitää käydä lävitse ennen kuin leikataan.

Leikattavat potilaat ovat tyypillisesti sairaalloisen lihavia. Heidän painoindeksinsä on yli 40 tai, jos lihavuuteen liittyy oheissairaus, yli 35. Potilaalla tulee olla takanaan hyviä painonpudotuksia ja heidän odotetaan muutenkin suhtautuvan myönteisesti asiaan.

– Potilaan pitää esimerkiksi suostua mahalaukun tähystykseen, joka tehdään ennen leikkausta.

Peijaksessa tehtiin ensimmäinen lihavuusleikkaus joulukuussa 2007. Peijaksessa tehdään sekä mahalaukun ohitus- että typistysleikkauksia.

Suomen pienien leikkausmäärien taustalla Leivonen arvelee olevan toisaalta negatiivisia asenteita, toisaalta resurssien puute.

– Patoutunutta tarvetta leikkauksiin on ollut.

Hyksissä leikkausten lisääntynyt määrä on pystytty hoitamaan sisäisin järjestelyin. Uusia ihmisiä ei ole palkattu eikä tiloja rakennettu.

Leivonen on Pietiläisen kanssa samaa mieltä siitä, että lihavuuden hoitoon on syytä kiinnittää huomiota laajemmin.

Uusi elämä edessä

Järjestelyistä hyötyi myös Mervi Hiltunen. Hän pääsi leikkaukseen, joka tukee painonhallintaa loppuelämän ajan. Hänen painoindeksinsä oli ennen leikkausta 38. Hiltusella on myös kakkostyypin diabetes, astma ja reuma.

Hiltunen tiedostaa, että leikkaus ei yksin ratkaise ylipaino-ongelmaa.

– Ruokailutottumukset on muutettava täysin, hän pohtii.

Kahden viikon sairausloman jälkeen Hiltunen pääsee palaamaan normaaliin, ruokatavoiltaan muuttuneeseen elämään.

Mervi Hiltusen nimi on muutettu.