Apu ajaa lapsen luo

Kesälomalla 10-vuotias Meeri sanoi äidilleen, että hän ei syksyllä mene enää kouluun. Ei, vaikka mikä olisi. Pienen kunnan pieni koulu oli Meerin helvetti. Kiusaaminen alkoi jo aamuisella koulumatkalla.

Kiusaamista oli jo yritetty ratkaista koulussa räätälöimällä Meerin kouluaikoja, mutta huonoin tuloksin. Meerin ahdistus alkoi käydä ylivoimaiseksi. Hän kuvaili tuntemuksiaan sanoilla ”koulurepun pohja on ihan musta”.

»Lapsella on hätä, ja menemme paikalle tarjoamaan apua ja ratkaisuja.»

Paikalle kutsuttiin Tyksin lastenpsykiatrian akuuttiosaston Lasten mielenterveysambulanssi.

– Meerin tapaus on melko tyypillinen. Lapsella on hätä, ja me menemme paikalle tarjoamaan apua ja ratkaisuja. Koulukieltäytymiseen on monia syitä, esimerkiksi kiusaaminen ja perheolot, kertoo Meerin hoidossa mukana ollut psykologi Johanna Pirinen.

Ratkaisua Meerin ongelmaan ei lähdetty hakemaan niin, että hänet olisi lähetetty Tyksin lastenpsykiatrian osastolle.

– Se olisi ollut pelkkää oireen hoitoa, eikä välttämättä olisi auttanut Meeriä kuin väliaikaisesti, sanoo erikoistuva lääkäri Jonna Maunu.

Johanna Pirinen (ylh.), Jonna Maunu ja Taina Juven uskovat, että potilaan luo meneminen on tehokas, mutta samalla joustava tapa hoitaa lasten mielenterveysongelmia.

Kuva: Harri Junttila

Meerin tilannetta alettiin ratkaista yhdessä alueellisen verkoston kanssa. Mukana olivat Meerin ja hänen äitinsä lisäksi Tyksin lastenpsykiatrisen aluepoliklinikan psykologi, kouluterveydenhoitaja, rehtori, Meerin nykyinen ja entinen opettaja sekä koulupsykologi.

Lähihoito toimii

Lasten mielenterveysambulanssi aloitti toimintansa elokuussa. Keikkoja on lähes päivittäin, joten avun tarvitsijat ovat uuden palvelun löytäneet.

Lastenpsykiatria on järjestetty Varsinais-Suomessa niin, että Tyksin mäellä olevan osaston lisäksi maakunnassa on seitsemän alueellista erikoissairaanhoidon palvelupistettä. Se on harvinainen malli. Esimerkiksi Taysilla on yksi alueellinen toimipiste, Oysilla ja Kysillä ei yhtään.

Jalkautuva psykiatria on tehokkaampaa ja helpompaa, kun maakunnassa jo on ihmisiä paikalla.

Lasten mielenterveysambulanssin palvelujen käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä siihen, että erikoissairaanhoidon osaaminen kytketään osaksi lapsen ja perheen kokonaishoitoa jo perustasolla.

– Näin pystytään vähentämään esimerkiksi osastoöitä. Se on usein lapselle parempi, mutta se myös säästää paljon rahaa, sanoo apulaisylilääkäri Taina Juven sanoo.

Projektista käytännöksi

Lasten mielenterveysambulanssin toiminta rahoitetaan mutta muun muassa syrjäytymisen vähentämiseen tarkoitetun Kaste-ohjelman rahoista.

Lasten mielenterveysambulanssi

Toiminta alkoi elokuussa 2009
Toiminnasta vastaa Tyksin lastenpsykiatrisen osaston akuuttihoidon yksikkö
Kuusi lastenpsykiatrian ammattilaista: kaksi lääkäriä, kaksi psykologia, yksi sairaanhoitaja ja yksi sosiaalityöntekijä
Toiminta perustuu yhteistyöverkostoihin

– Onneksi saimme tähän Kaste-rahaa. Tarkoitus on, että mielenterveysambulanssin toiminta ei lakkaa projektin päättymisen jälkeen, vaan siitä tulee kiinteä osa hoitoa. Kyseessä on melko iso muutos, eikä sellaisia tehdä vuodessa tai kahdessa. Itse uskon tähän toimintatapaan, sanoo Tyksin lastenpsykiatrian ylilääkäri Pirkko Manelius.

Meerin hyvinvoinnin kannalta Lasten mielenterveysambulanssi voi olla ratkaisevassa roolissa. Jos hänen ongelmansa ratkeavat kotiseudulla, niin elämän jatkaminen on helpompaa.

– Teemme seurantakäynnin Meerin luokse marraskuussa. Sitten saamme nähdä, miten olemme onnistuneet häntä auttamaan, Johanna Pirinen sanoo.

Meerin nimi on muutettu.

Lähetä

Tulosta

Jaa

Kommentoi artikkelia

Katso kaikki kommentit (1 kappale)

Re: Apu ajaa lapsen luo 14.10.2009 13:04

"Kiusaamista oli jo yritetty ratkaista koulussa räätälöimällä Meerin kouluaikoja"

Miks ihmeessä Meerin kouluaikoja räätälöidään? Miksi ei kiusaajien?

Ei voi käsittää Vastaa Ilmoita asiattomasta viestistä

Ilmoitus epäasiallisesta viestistä Sulje