JÄLKITARKASTUS
Minna Pihlava, 13.10.2009, 14:39Potilassuhde on ja pysyy
Lääkäreiden täytyy pitää pintansa, jotta he pystyvät pitämään kiinni hyvistä toimintatavoistaan. Noin toteaa arkkiatri Risto Pelkonen.
Pelkonen ei usko, että lääkärin ja potilaan suhde olisi vaarassa muuttua kauppiaan ja potilaan suhteeksi.
– Esimerkiksi yksityisissä lääkärikeskuksissa lääkärin ja potilaan suhde voi olla ihan hyvä sillä ehdolla, että toiminta tapahtuu lääkäreiden ehdoilla eikä osakkeenomistajien tai markkinoiden ehdoilla.
Tapahtui viime viikolla
Markkinamedisiina huolettaa
"Lääkärin ja potilaan välisestä suhteesta tulee kauppiaan ja asiakkaan välinen suhde", kirjoitti osastonylilääkäri Taisto Talvensaari Mediuutisten lukijapalstalla.
Huoli perustui Mediuutisten (33/2009) juttuun, jossa esiteltiin Taysin Sydänkeskuksen muuttamista osakeyhtiöksi.
Pelkosen mukaan ihmisiä ei ole oikeuksia vaatia hoitoja, mutta heillä on oikeus kieltäytyä hoidosta.
– Lääkärin ei tarvitse suostua vaatimuksiin, jotka eivät ole hyvien hoito- tai tutkimuskäytäntöjen mukaisia.
Arkkiatrin mielestä on tärkeää, että hoitokäytännöt eivät muutu erilaisiksi yksityisessä ja julkisessa terveydenhuollossa
– Yksityisellä puolella pitää noudattaa täsmälleen samoja hoitoperiaatteita kuin julkisella, Pelkonen toteaa.
Potilas on potilas, ja lääkäri on lääkäri
Myöskään Nuorten lääkärien yhdistyksen puheenjohtaja Suvi Vainiomäki ei usko, että markkinamedisiina uhkaisi lääkärin ja potilaan suhdetta.
– Lääkäreillä on sen verran etiikkaa, että potilas on joka tapauksessa potilas ja lääkäri on lääkäri, Vainiomäki sanoo.
Tamperelaisen Sydänkeskuksen toimitusjohtaja Kari Niemelä ei halua osallistua keskusteluun yhtiöittämisen vaikutuksista lääkärin ja potilaan suhteeseen, vaikka mielipidekirjoittajan (katso Markkinamedisiina huolettaa) huoli oli noussut nimenomaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin suunnitelmista ja päätöksestä yhtiöittää Sydänkeskus.
Yhtiöittäminen voi vaikeuttaa opetusta
Arkkiatri Pelkonen kummastelee yliopistosairaaloiden yhtiöittämishankkeita.
– Kysymys on siitä, mitä yliopistosairaalasta jää jäljelle, jos se pilkotaan tällä tavoin osakeyhtiöksi. Opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen vaikeutuu. En näe tätä myönteisenä.
Pelkosen mielestä palvelujärjestelmän kaupallistaminen on hyvin vaarallinen tulevaisuus.
– En ymmärrä, miksi näin pitää tehdä.
Vaarana on, että yhtiöittäminen tuottaa yhden asian toimijoita. Silloin niistä tulee teknisiä suorittajia ja esimerkiksi potilaan kuntoutus jää puolitiehen.
Ongelmaksi voi muodostua myös se, että yhden asian yksikköön lähetetään ja siellä hoidetaan potilaita, jotka eivät sinne kuulu.
– Tällainen ei sovi lainkaan yliopistosairaalaan. Yliopistosairaalan tehtävä on opettaa ja tutkia. Mitä siellä opetetaan ja tutkitaan, jos kaikki toiminnot liikelaitostetaan? Pelkonen pohtii.
Hänen mielestään on väärä kuvitelma, että ongelmat voitaisiin ratkaista markkinavoimien avulla.
Suomen Kansa ja samalla lääkärit ovat saaneet viisaan ja kaukonäköisen Arkkiatrin, joka pystyy tasapainoisesti näkemään potilaan ja lääkärin edun hoitotapahtumassa. Siihen ei kuulu kolmas rahastava pörssiosapuoli, joka on liikkeellä ainoastaan ohjailemassa, säätämässä toimintatapoja itselleen edullisiksi ja korjaamassa hoitotapahtumasta ansiotonta tuottoa itselleen.
Arkkiatri on jälleen antanut kypsän neuvon, miten asioita pitäisi hoitaa koko yhteiskunnan parhaaksi. Valitettavasti kaikki lääkäritkään eivät ole ymmärtäneet tätä punnittua viestiä. Pörssikeinottelu ei kertakaikkiaan sovi terveydenhuoltoon, koska sairauden hoidon tarpeella liioittelu on kuin veteen piirretty viiva. Se tarvitsee tulkikseen puolueettoman asiantuntijan, lääkärin eikä markkinavetoisia puoskareita.
KOKEILU INNOSTAA
Kati Haapakoski, 3.9.2010Risikon malli kiinnostaa kuntia
Terveydenhuoltolaki on menossa täysistuntoon ennen joulua. »
