TYÖURAT
Harri Junttila, 21.8.2009, 8:38Masennus lyhentää työuraa rutkasti
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) vaikuttaa naiselta, joka yllättyy harvoin. Välillä niin kuitenkin käy.
Viime tiistaina Hyssälä kertoi tiedotusvälineille ministeriön ajankohtaisia sosiaali- ja terveysasioita käsittelevällä kahvitunnilla yhden tapauksen.
Tapaus liittyy masennuksen torjumiseen tarkoitetun Masto-hankkeen myötä ilmitulleisiin seikkoihin ja hallituksen tavoitteeseen pidentää suomalaisten työuria kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.
Jos masennusperusteisesti työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien määrä puolittuisi, pitenisi suomalaisten työura puolella vuodella.
- Tämä tieto tuli itsellenikin yllätyksenä! Hyssälä tokaisi tilaisuudessa. Eikä ihme. Luku on hurja.
Mielenterveyden häiriöt ovat nyky-Suomessa yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy.
Masennus on tauti, josta voi parantua. Siitä huolimatta tuntuu, että masennuksen hoito ei ole riittävän tehokasta - ei ainakaan niin tehokasta, että masentuneet voisivat palata sairauslomalta takaisin työelämään. Varsinkin alle 30-vuotiaiden kohdalla tämä on järjetöntä tuhlausta. Vuonna 2007 masennus siirsi työelämästä pois lähes 2 000 nuorta. Kaikkiaan vuonna 2007 masennuksen takia eläkkeelle joutui 4 600 ihmistä. Yhteensä heitä on Suomessa jo lähes 40 000.
Viime syksynä käynnistetyn Masto-hankkeen tarkoitus on kitkeä masennusta. Työmaata on paljon, suomalaisten masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina rutkasti.
Jotain onkin jo tehty. Keväällä Hyssälä kertoi tekevänsä lakiesityksen, joka lyhentää osasairauspäivärahan karenssia.
Kesällä Työterveyslaitos kertoi, että se käynnistää nyt syksyllä masennuksen hoitoon keskittyvän koulutuskiertueen. Syytä onkin, sillä viime syksynä Kuntien eläkevakuutuksen tutkimus paljasti, että kunnallinen työterveyshuolto ei tunnista kovinkaan tehokkaasti masennusriskissä olevia työntekijöitä.
Ja tiistain kahveilla ministeri Hyssälä esitteli vielä yhden keinon. Sata-komitea on kehittänyt työterveyshuollon mallin, jossa palkitaan taloudellisesti ne työnantajat, jotka alkavat seurata pitkäjänteisesti työntekijöiden terveydentilaa. Vain seurantaa hyödyntämällä masennus voidaan löytää niin varhain, että sairauseläkkeelle siirtyvien määrä voi alkaa vähentyä.
Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) laskuopin mukaan yksi vuosi lisää suomalaisten työurien pituuteen tarkoittaa kolmea miljardia euroa lisää "julkisen talouden tasapainoa vahvistavana tekijänä".
Järkevä talonpitäjä laittaisi masennuksen hoitoon ja erityisesti masennuksen syiden torjumiseen vaikkapa nyt 100 miljoonaa euroa vuodessa tästä vuodesta eteenpäin. Jos masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä olisi tuolla rahalla puolittunut sanotaan nyt vuoteen 2025 mennessä, niin sijoitus olisi tehnyt todella hyvän tuoton.
Niinhän se tekee, syynä useinmiten ei oo työntekijä itse. Esimerkkejä on paljon, jopa liikaa.
Mykän "Jumalan" leikkiminen työnjohdon taholta myrkyttää parhaimmankin työpaikan henkisen ilmapiirin.
Työntekijä, tehköön mitä työtä tahansa, vaikka työpaikan lattialta roskien kerääjän tulee kokea olevansa "lähes korvaamaton". Kiitosta tulee saada aluksi jo siitä, että yrittää tehdä työnsä kunnolla.
Kauneimmankin kiitoksen voi kätevästi "myrkyttää" sanalla MUTTA, alkavalla ehtolauseella, jota hyvin runsaasti käytetään työntekijän ehdollistamiseen ja väheksymiseen.
Kuljetusalalla kun on siirrytty aikatauluihin joita on mahdoton toteuttaa, ihmisen mieli alkaa järkkyä vuosien saatossa, kun ei saa myönteistä palautetta työstään. Alkaa pikkuhiljaa mieleen tulemaan ajatuksia että olen täysin hyödytön koska en ehdi kerran suunniteltujen aikojen mukaan paikasta a,paikkaan b, vaan kokoajan jotku ovat tyytymättömiä suoritukseeni. Työnantajat puhuvat että ei kannata välittää noista aikatauluista, vaan ajellaan kuten ehditään. Toisaalla kuitenkin arvostellaan työntekijää siittä että tulee valituksia sinusta ja sinun työpanoksesta kokoajan. Koskaan en myöhästynyt työn aloituksesta, mutta kun ensimmäisen sivun ajoi sen jälkeen ei sitten ehtinytkään seuraaviin lähtöihin, ennen kuin ruokatauon jälkeiseen lähtöön , sitten vain ajeltiin kuten ehti työajan loppuun. Tätä kun teki muutaman vuoden alkoi totaalinen masennus jonka seurauksena olen edelleen työkyvytön.
Ei tule muutosta ennenkuin mielenterveys ymmärretään tasa-
arvoiseksi ja yhtä "kunnialliseksi" sairaudeksi muiden
sairauksien kanssa.
TEHOKKUUSEROT
Ilkka Jauhiainen, 10.2.2012Aluesairaala pärjää pienuudella
Forssa ja Iisalmi ovat huipputehokkaita, Mänttä ja Kuusankoski rahareikiä. »
HOITOTAKUU
Ursula Grönvall, 9.2.2012Hoitojonot vetävät aiempaa paremmin
Erikoissairaanhoidon jonot lyhenivät lähes kaikilla erikoisaloilla. »
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.