SIKAINFLUENSSA
Maria Tojkander, 7.8.2009, 13:04Tätä et vielä tiennyt sikainfluenssasta
1. Tautiin kuolleiden varsinainen kuolinsyy on lähes aina ollut keuhkojen toimintavajaus. Kuinka moni Suomessa sairastuneista tarvitsee hengityskonetta?
– Jos H1N1-viruksen saisi kolmasosa väestöstä, kuten Suomen pandemiasuunnitelmassa ja tuoreiden Ison-Britannian lukujen perusteella on arvioitu, hengityskoneeseen päätyisi 1 000–2 000 potilasta koko epidemian aikana. Iso osa heistä toipuu.
Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Petri Ruutu
2. Montako tehohoitopaikkaa Suomessa on?
– Hus-piirissä on noin 80 tehohoitopaikkaa. Ei-kiireellisestä leikkaushoidosta voimme epidemian pahimpina viikkoina vapauttaa lisäksi noin 40 tehohoitopaikkaa. Pahimpina viikkoina tehohoitohenkilökunnasta tulee pula, jos arviot toteutuvat ja kolmannes tehohoitohenkilökunnasta sairastuu.
Koko maassa on laskennallisesti noin 240 tehohoitopaikkaa, mutta luultavasti koko maan todellinen tehohoitopaikkojen määrä on tätä pienempi.
Husin infektioylilääkäri Ville Valtonen
3. Voiko muiden sairauksien hoito vaarantua, kun voimavarat suuntautuvat sikainfluenssaan?
– Ei varmaan vaarantua, mutta viivästyä kyllä. On mahdollista, että joudumme syksyllä priorisoimaan hoitoja. Silloin turvataan sikainfluenssan hoidon lisäksi muut kriittiset ja kiireelliset hoidot. Ei-kiireelliset leikkaukset ja hoidot sekä suun terveydenhoito viivästyvät. Pahimmassa tapauksessa kiireelliset syöpäleikkauksetkin voivat viivästyä, jos alan harvat superosaajat sairastuvat.
Vantaan terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö
4. Keillä riskiryhmiin kuuluvista komplikaatioiden ja kuoleman riskit ovat pahimmat?
– Emme pysty vielä vertailemaan riskiryhmien välistä riskien suuruutta. Tietoa tästä epidemiasta on kertynyt liian vähän, enkä uskalla alkaa arvailemaan. Nämä asiat selviävät yleensä vasta pandemian ensi aallon jälkeen.
Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Petri Ruutu
5. Pelkääkö lääkärikin?
– En pelkää, meillähän on suojavarusteet. Influenssa on aina ollut olemassa. Miksi pitäisi pelätä nyt, kun sen leviämistä yritetään rajoittaa?
Laakson sairaalan influenssaterveysaseman vs. ylilääkäri Timo Aronen
6. Miksi sikainfluenssa pelottaa enemmän kuin aikuistyypin diabetes, vaikka diabeteksen komplikaatioihin kuolee paljon enemmän ihmisiä kuin sikainfluenssan?
– Sikainfluenssa pelottaa, koska se on ”ulkopuolinen uhka”. Omiin elintapoihin liittyvät riskit hyväksytään moninkertaisina.
Myös tiedotusvälineiden kannalta uusi epidemia on uutinen. Se että noin 5 000 ihmistä kuolee vuosittain tupakan – ja suunnilleen sama määrä alkoholin – seurauksena ei ole uutinen eikä hallinnollinen ongelma. Sitä pidetään normaalina.
On hyvä, että Suomi valmistautuu huolella pandemiaan, mutta toivoisi, että suomalainen yhteiskunta suhtautuisi samanlaisella ponnella ehkäistävissä olevien kansantautien torjuntaan!
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska
7. Millaista roolia apteekkilaisille on kaavailtu sikainfluenssan hoitoketjussa?
– Rooli on sama kuin muussakin lääkehoidossa: avohoidon lääkkeet haetaan apteekista ja apteekki neuvoo lääkkeen käytössä.
STM:n sosiaali- ja terveyspalveluosaston johtaja Pekka Järvinen
8. Paljonko sikainfluenssaan valmistautuminen on toistaiseksi maksanut?
– Tarkkaa summaa kukaan tuskin on laskenut. Influenssapandemiaan valmistautuminen ylipäätään on maksanut Huoltovarmuuskeskukselle, valtiolle ja kunnille kymmeniä miljoonia euroja.
STM:n sosiaali- ja terveyspalveluosaston johtaja Pekka Järvinen
9. Miten terveydenhuollon työpaikat ovat varautuneet siihen, että työntekijät ja työtekijöiden lapset sairastuvat ja tulee poissaoloja?
– Jos poissaoloja tulee paljon, neuvottelemme alan oppilaitosten kanssa opiskelijoiden saamiseksi töihin. Kutsumme eläkeläisiä töihin. Siirrämme organisaatiomme sisällä henkilökuntaa vähemmän kriittisistä toiminnoista kriittisimpiin. Esimerkiksi hammashoitaja saa pikakoulutuksen ja siirtyy työskentelemään vanhainkotiin. Suljemme tarvittaessa terveysasemia siihen saakka, että auki on vain kaksi terveysasemaa.
Vantaan terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö
10. Influenssapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilökunta rokotetaan ensimmäisenä. He ovat myös riskiryhmiin kuuluvien lisäksi ainoita, joille viruslääkkeitä saa nyt määrätä. Keitä tähän ryhmään kuuluu?
– Emme ole vielä miettineet, kuuluvatko esimerkiksi apteekkien farmaseutit ja proviisorit tähän ryhmään. Otamme asiaan tarkemmin kantaa lähiviikkoina.
STM:n sosiaali- ja terveyspalveluosaston johtaja Pekka Järvinen
Tiede lehti 1/2004:
"Lääkkeillä voitaisiin suojata avainryhmiä, kuten terveydenhoitohenkilökuntaa, mutta investointi olisi mittava. Apteekkihinnoin laskettuna 10 000 suo-malaisen kuuden viikon oseltamiviiri-viruslääke-kuuri maksaisi noin 1,5 miljoonaa. Suurtilaajana valtio saisi toki roiman alennuksen, mutta se joutuisi varautumaan pysyvään menoerään, koska lääkkeet vanhenevat. "
...joten lakatkaa murehtimasta. Avainryhmät hoidetaan.
no olipa tyhjänpäiväinen juttu. Ainut mikä jäi kysymättä, oli : miksi taudin nimi ei ole possuinfluensa
Niin tai possunuha???
Jos Pekka Puska todella haluaa kansantauti nuoruustyypin diabeteksen kuriin, miksi hän ei suosittele odottaville äideille sekä lapsille ja nuorille riittävästi D-vitamiinia? ? ?
TEHOKKUUSEROT
Ilkka Jauhiainen, 10.2.2012Aluesairaala pärjää pienuudella
Forssa ja Iisalmi ovat huipputehokkaita, Mänttä ja Kuusankoski rahareikiä. »
HOITOTAKUU
Ursula Grönvall, 9.2.2012Hoitojonot vetävät aiempaa paremmin
Erikoissairaanhoidon jonot lyhenivät lähes kaikilla erikoisaloilla. »
Ilmoituksesi käsitellään seuraavan työpäivän kuluessa.