Eläkeaalto vie erikoislääkärit

Eläköityminen uhkaa lähivuosina pahentaa lääkäripulaa monilla erikoisaloilla.

Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella jää seuraavien kymmenen vuoden aikana eläkkeelle 45 prosenttia nykyisistä erikoislääkäreistä. Pienissä Etelä- ja Itä-Savon piireissä eläköityy jopa yli puolet erikoislääkärityövoimasta. Samalla työvoiman tarpeen arvioidaan kasvavan lähes kaikilla erikoisaloilla. Vajetta on tulossa erityisesti syöpälääkäreistä ja psykiatreista.

Kukaan ei piittaa kokonaisuudesta

Erikoislääkäreiden koulutusta suhteessa tarpeeseen ei keskitetysti koordinoi kukaan.

– Tilanne on hassu sikäli, että hallinto- ja päätösvalta koulutuksesta on opetusministeriössä mutta voimavarat eli EVO-rahat sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa, sanoo Lääkäriliiton koulutusjohtaja Hannu Halila.

Sairaanhoitopiirit ja sairaalat voivat perustaa erikoistumisvirkoja omista tarpeistaan lähtien. Alueellisia tarpeita koettaa koordinoida viisi neuvottelukuntaa.

– Suomessa pitäisi olla taho, joka katsoisi valtakunnallista kokonaisuutta eli sitä, minkä alojen lääkäreitä tarvittaisiin. Pitäisi arvioida poistumaa ja kysyntäennusteita.

Halila näkee, että erikoistumisaloihin olisi periaatteessa mahdollista puuttua järeämminkin kohdentamalla EVO-rahaa aloille, joissa on luvassa kysyntää erikoislääkäreistä.

Hallintovastuusta ollaan parhaillaan tekemässä esiselvitystä, josta odotetaan tuloksia vielä syyskuun aikana.

Professori Anja Tuulosen ja johtajaylilääkäri Hannu Puolijoen parin vuoden takainen selvitys erikoislääkärikoulutuksen uudistamisesta ei ole johtanut käytännön toimiin.

Tulevaisuuden erikoislääkäripula ei ole vain Kysin alueen ongelma. Esimerkiksi syöpälääkäri- ja psykiatritilanne näyttää vaikealta kaikkialla.

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa pulaa pelätään yhdeksällä erikoisalalla: foniatriassa, käsikirurgiassa, patologiassa, perinnöllisyyslääketieteessä, plastiikkakirurgiassa, psykiatriassa, radiologiassa, reumatologiassa ja verisuonikirurgiassa.

Nuoret ja vanhat pitää houkutella töihin

Kys-alueen erikoislääkäritilannetta tutkinut Teppo Heikkilä pitää alueen tulevaisuuden kannalta oleellisena sitä, että Kuopion yliopistosta valmistuvat lääketieteen lisensiaatit saadaan houkuteltua alueelle erikoistumaan ja sitä myöten ehkä jäämään töihin.

– Tiedekuntien 1990-luvun sisäänoton supistukset näkyvät nyt. Erikoislääkäreitä valmistuu aikaisempaa vähemmän. Kun lähivuosina valmistuu lisensiaatteja enemmän 2000-luvun alun sisäänottojen kasvattamisen myötä, oleellista on, mihin he ohjautuvat erikoistumaan.

Eläköityminen ei ole ainoa syy erikoislääkärivajeeseen. Kaikki alat eivät vedä uusia erikoistujia riittävästi. Joidenkin alojen erikoislääkärit taas tyypillisesti hakeutuvat yksityiselle sektorille töihin. Näin on esimerkiksi psykiatriassa.

Vähemmän houkuttelevien erikoisalojen ja julkisen sektorin pitäisi Heikkilän mukaan ottaa mallia vuokralääkäriyrityksistä:

– Ne osaavat markkinoida itseään ja ovat joustavia. Vanhantyyppinen ajattelu, että kyllä meille nyt joku tulee töihin, ei toimi enää. Nuoret haluavat tehdä töitä omilla ehdoillaan.

Heikkilä uskoo, että joustavuus työajassa auttaisi pitelemään myös vanhempaa polvea työelämässä pidempään, edes osa-aikaisesti.

Päivystysrasite voi karkottaa erikoistujat

Vaasan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Timo Keistinen ei ole huolissaan lähiaikojen eläköitymisestä. Vaasassa eläköityminen on jo ollut voimakasta ja lääkärikunta nuorentunut nopeasti. Tilanne on nyt helpompi kuin aikaisempina vuosina.

– Lääkärien aloituspaikkoja nostettiin voimakkaasti vuonna 1972 ja ensimmäiset suuret lääkäri-ikäluokat valmistuivat 1978. He ovat vielä useita vuosia työelämässä, Keistinen sanoo.

Vaikeimpana haasteena hän pitää päivystystä vaativia keskisuuria erikoisaloja, esimerkiksi naisten- ja lastentauteja. Raskas päivystysvastuu karkottaa erikoistujia myös sisätaudeista.

– Keskussairaalatasolla vaaditaan laatustandardina erikoislääkärin sairaalapäivystystä. Tämä edellyttää runsaasti uusia virkoja, jos esimerkiksi työaikadirektiivi tulee voimaan, Keistinen sanoo.

Monet katoavat julkiselta puolelta

Oulun yliopistollisen sairaalan erva-alueella eniten pulaa on anestesiologeista. Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukan mukaan eläköityminen pahentaa tilannetta lähivuosina. Vajausta on myös onkologiassa, psykiatriassa ja joillakin sisätautien ja kirurgian aloilla.

Kirurgia kiinnostaa liikaakin

Muutamilla aloilla on paikoin ruuhkaa erikoistujista. Etenkin kirurgia ja sisätaudit kiinnostavat jopa yli tulevan tarpeen.

Tilanne vaihtelee alueittain. Esimerkiksi Vaasassa sisätaudit eivät houkuttele. Oulun seudulla taas on ollut pulaa anestesialääkäreistä, kun Tyksin alueella on heistä ylikoulutuksen vaara.

Hannu Halilan mielestä nuoria lääkäreitä kiinnostavat alat, joilla on hyvät mahdollisuudet työllistyä yksityissektorille: esimerkiksi plastiikkakirurgia, ortopedia ja silmätaudit.

– Monilla erikoisaloilla pula on suhteellista, eli määrällisesti lääkäreitä alueella on, mutta he ovat sijoittuneet muualle kuin julkiseen terveydenhuoltoon, Oukka sanoo.

Oysin anestesiologian klinikan osastonylilääkärin Vilho Vainionpään mielestä anestesialääkäritilanne on jo hieman parempi kuin vielä puolitoista–kaksi vuotta sitten, vaikka pientä vajausta on koko ajan. Tulevaisuus ei silti näytä helpolta.

– Aika iso osa erikoislääkäreistä alkaa olla viisikymppisiä ja yli. Noin 5–10 vuoden päästä se aiheuttaa aikamoista poistumaa. Mutta anestesiologiaan erikoistujia on ollut enemmän kuin vielä vähän aikaa sitten.

Vainionpää itse kaavailee jäävänsä osa-aikaeläkkeelle vuodenvaihteessa, jolloin hänellä on ikää lähes 61 vuotta. Lopullinen päätös asiasta on työnantajan, mutta Vainionpäälle ei ole tullut oloa, että oman työajan vähentäminen horjuttaisi klinikkaa oleellisesti.

– Meidän työmme luonteen takia osa-aikaisjärjestely on varmasti kohtalaisen helppo. Työtä voi tehdä täysipainoisesti silloin, kun on töissä, eikä painolastia kasaannu poissa ollessa.

Lähetä

Tulosta