Ilman pienhiukkaset tappavat Suomessa satoja

Ilmassa leijuvat primääriset pienhiukkaset lisäävät kuolleisuutta ja lyhentävät väestön odotettavissa olevaa elinikää, kertoo tuore väitös. Tutkimus arvioi eri pienhiukkasten päästölähteiden aiheuttamia ennenaikaisia kuolemantapauksia Suomessa. Ensimmäistä kertaa arvioitavana on sekä suomalaisten kuin ulkomaisten päästölähteiden vaikutus ilmanlaatuun ja enneaikaiseen kuolleisuuteen Suomessa.

Erityisesti kaupunkialueen päästöt ovat merkittäviä terveysvaikutusten kannalta.

Liikenne ja pienpoltto tuottavat pienhiukkasia Suomessa

Kotimaisista pienhiukkasten päästölähteistä merkittävimpiä olivat liikenne ja pienpoltto. Yhdessä näiden kahden päästölähteen pienhiukkaspäästöjen arvioitiin aiheuttavan vuosittain noin 140 ennenaikaista kuolemantapausta Suomessa. Muiden suomalaisten päästölähteiden pienhiukkasten arvioitiin aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 60 ennenaikaista kuolemantapausta. Liikenteen ja pienpolton suuri osuus johtuu sekä pienhiukkaspäästöjen määrästä että päästölähteiden sijainnista väestön läheisyydessä. Erityisesti kaupunkialueen päästöt ovat merkittäviä terveysvaikutusten kannalta.

Väitöskirjatyössä arvioitiin kotimaisten ja ulkomaisten primääristen pienhiukkaslähteiden terveysvaikutuksia Suomessa vuonna 2000. Primäärisillä pienhiukkasilla tarkoitetaan esimerkiksi nokea, joka jo syntyessään on hiukkasmuodossa.

Yli puolet kuolemantapauksista johtuu ulkomaiden pienhiukkasista

Muista Euroopan maista kaukokulkeutuneiden primääristen pienhiukkasten arviointiin aiheuttavan noin 300 ennenaikaista kuolemantapausta Suomessa vuonna 2000. Pienhiukkasia kaukokulkeutui Suomeen erityisesti Venäjältä, Ruotsista, Ukrainasta ja Virosta. Pienhiukkaset voivat kulkeutua ilmavirtojen mukana satoja tai tuhansia kilometrejä päästölähteestä.

Terveysvaikutusarviointi on epävarmaa

Ennenaikaisten kuolemantapausten arviointiin liittyy aina epävarmuuksia. Tässä väitöskirjatyössä keskeisenä tutkimuskohteena olivat nämä epävarmuudet sekä niiden vaikutus arvioinnin tuloksiin.

Eri hiukkasten myrkyllisyyserot tunnetaan huonosti. Niinpä tärkeimmiksi epävarmuuksiksi tunnistettiin hiukkasseoksen myrkyllisyys kokonaisuutena sekä hiukkasten väliset myrkyllisyyserot. Päästöjen määrään tai leviämiseen liittyvillä epävarmuuksilla oli vähemmän merkitystä.

FM Marko Tainion ympäristöterveyden alaan kuuluva väitöskirja Methods and Uncertainties in the Assessment of the Health Effects of Fine Particulate Matter (PM2.5) Air Pollution (Menetelmät ja menetelmien epävarmuudet arvioitaessa pienhiukkasten (PM2.5) terveysvaikutuksia) tarkastetaan Kuopion yliopiston luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.7.2009. Vastaväittäjänä on professori Nino Kuenzli, M.D. Ph.D., Chair of Public Health University of Basel, Institute of Social and Preventive Medicine at Swiss Tropical Institute Basel, Switzerland.

Väitöskirja on tehty yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE), Ilmatieteen laitoksen (IL) ja Kuopion yliopiston kanssa.

Lähetä

Tulosta

Jaa