Sairaanhoitopiirit lipeävät palkkarintamasta

Sairaanhoitopiirien suhtautuminen lääkäreiden palkkajoustoihin vaihtelee tuntuvasti eri puolilla Suomea.

Työpaikan sijainti ja erikoisala vaikuttavatkin huomattavasti erikoislääkärin mahdollisuuksiin neuvotella palkastaan. Tiukimpia palkanmaksajia ovat yliopistosairaalat, jotka pitävät tarkasti kiinni meriitteihin perustuvista palkkauskriteereistä.

Kuntien tarkasta taloudesta huolimatta lääkäripula pakottaa maakuntien sairaanhoitopiirit joustamaan palkoissa. Tyypillisesti palkkaliukuma on muutamia satoja euroja, toisinaan jopa yli 600 euroa.

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin Antti Turusen mukaan aloilla, joissa on työvoimapulaa, rekrytointi menee helposti huutokaupaksi. Ongelma-aloja ovat koko maassa radiologia, ortopedia ja psykiatria. Niissä yksityissektori houkuttelee lääkäreitä.

Päijät-Hämeen keskussairaalan johtaja Martti Talja ehdottaakin, että sairaanhoitopiirien pitäisi rakentaa yhteiset palkkapoliittiset linjaukset.

Miten paljon joustatte palkoissa?

Timo Keistinen, johtajaylilääkäri, Vaasa:

Meillä on palkkahinnottelu, jossa erilaisilla ansioilla voi nostaa palkkausta kohtuullisen helposti yli 500 eurolla kuussa. Pyrimme siihen, etteivät eri henkilöt samassa yksikössä saa eri palkkaa.

Antti Turunen, johtajaylilääkäri, Pohjois-Karjala:

Meillä on selkeät kriteerit henkilökohtaiselle osaamiselle. Liukuma on muutaman sadan euron luokkaa. Tietysti avainhenkilöitä rekrytoitaessa joutuu neuvottelemaan palkoista, mutta emme ole valmiita maksamaan mitä tahansa.

Seppo Pyrhönen, syöpätautien klinikan ylilääkäri, Varsinais-Suomi:

Pieniä henkilökohtaisia lisiä on voinut saada yksittäistapauksissa. Ei meillä ole palkassa mitään neuvoteltavaa. Kuviot ovat tarkat. Periaatteessa sairaalan johto määrittää tason.

Martti Talja, keskussairaalan johtaja, Päijät-Häme:

Rekrytointilisänä on yleensä sairaanhoitopiirissä noin 10 prosenttia palkasta. Sen puitteissa pysytään. Tietysti olemme työantajana aikamoisessa pulassa, ellemme saa työntekijöitä.

Jousto romuttaisi kaiken

Taysin johtajaylilääkärin Matti Lehdon ja Husin medisiinisen tulosyksikön vs. johtajan Carola Grönhagen-Riskan mukaan yliopistosairaalat pyrkivät tarkkoihin palkkauskriteereihin. Pelkona on, että jos pulasta kärsivät klinikat avaisivat palkkapelin, se romuttaisi koko konsernin palkkausjärjestelmän.

– Tuntumani on, että jopa Uudellamaalla, ja varsinkin harvaan asutulla seudulla maksetaan aika yleisesti enemmän kuin meillä, sanoo Grönhagen-Riska.

Tyksin syöpätautien klinikan ylilääkärin Seppo Pyrhösen mukaan sairaalan palkkausperusteet ovat selvät. Neuvoteltavaa ei ole.

Taysin keuhkoklinikan ylilääkäri Seppo Saarelainen sanoo, ettei yliopistoklinikalla ole mahdollisuutta maksaa sellaisia henkilökohtaisia lisiä, joita hän tietää pohjoisempana Suomessa maksetun.

Jos lääkäreitä ei saada, joutuvat klinikat selviämään vähemmällä väellä.

– Hallinnollisissa ja senioriviroissa toimivat joutuvat tekemään enemmän peruskliinistä työtä. Joskus tilannetta helpotetaan pätevyysvaatimuksissa joustamalla, kuten siirtämällä erikoistuva lääkäri määräaikaisesti erikoislääkärin virkaan, Saarelainen kertoo.

Palkasta käydään pitkiä neuvotteluja

Pienemmissä sairaanhoitopiireissä palkoista käydään toisinaan kovaakin vääntöä.

– Meillä on saatettu neuvotella yli vuoden ajan siitä, millä palkalla työntekijä voisi tulla. Lääkäripulasta kärsivillä aloilla työntekijä voi kilpailuttaa eri sairaaloita, sanoo Vaasan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Timo Keistinen.

Lapin sairaanhoitopiirin konservatiivisen tulosalueen johtajan Erkki Kiviniemen mukaan pyrkimyksenä on, ettei lääkärin saaminen töihin jäisi kiinni palkasta.

Martti Taljan mukaan he joutuvat pohtimaan usein, pitääkö toiminta ulkoistaa, vai voiko klinikka lähteä palkkakilpailuun. Yksittäisen erikoislääkärin rekrytoinnin onnistuminen on tärkeää, koska se voi vaikuttaa ison tiimin toimintaan.

Osalla pienemmistäkin piireistä on tiukka palkkalinja.

– Jokainen voi käydä palkkatoimistossa itse katsomassa. Meillä ei kukaan ansaitse sen paremmin tai huonommin kuin osaamistaso ja ansiot edellyttävät, toteaa johtajaylilääkäri Olli Wanne Satakunnasta.

Nuoret tuntevat arvonsa

Takavuosina kaikki lääkäreiden palkat katsottiin taulukoista, ja lääkärit tekivät palkkapyyntönsä sen mukaan. Nyt ajat ovat muuttuneet.

– Joka paikassa opetetaan, että opettele markkinoimaan itsesi ja tunne arvosi. Nuori polvi on sen oppinut, sanoo Wanne.

Useimpien haastateltujen mielestä palkkajoustot ovat ongelmallisia. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin operatiivisen tulosalueen johtaja Kalevi Nykänen pelkää, että vanhat työntekijät saattavat jäädä palkkakisassa nuorten jalkoihin.